Kuten Jonna jo sanoi, humanismi on yksi suurimmista syistä joka vaikutti renessanssille myönteiseen ilmapiiriin. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä aiheutti ja vaikutti humanismin nousuun, mikä sai oppineet kiinnostumaan juuri humanismista, teologian ulkopuolisesta vapaasta tieteestä? Eräs syy oli katolisen kirkon vallan heikkeneminen ja sen opin kyseenalaistaminen. Mikä taasen johti tähän, mikä sai kansan epäilemään koko keskiajan Eurooppaa vahvalla otteella yhdistänyttä ja hallinnutta kirkkoa?
Syitä on monia, mutta ehkäpä merkittävimpänä tuuppaisuna katolisen kirkon pönkitettylle egolle Otavan suuri maailman historia mainitsee koko Euroopassa raivonneen paiseruton, suuren kuoleman, jota tätä nykyä kutsutaan myös Mustaksi surmaksi. Rutto sai alkunsa genovalaisista taudin saastuttamista kaalereista, jotka saapuivat Messinan satamaan lokakuussa 1347. Sitä ennen rutto oli jo raivonnut Kiinassa, Intiassa ja Keski-Aasiassa, mistä se luultavasti siirtyi Eurooppaan. Taudin aiheuttaja oli basilli, jota esiintyi muun muassa rottien veressä, josta ne siirtyivät ihmisiin kirppujen välityksellä. Ruton syytä eivät aikakauden lääkärit osanneet selittää. He arvelivat taudin johtuvan saastuneesta ilmasta, jota koetettiin turhaan puhdistaa esimerkiksi tulella tai yrteillä.
Koska ruton kulkua eivät parhaimmatkaan lääkärit osanneet estää, se riehui kaikkialla Euroopassa tappaen noin kolmas osan koko väestöstä. Huomattiin ettei rutto erotellut kristittyjä ja pakanoita, eivätkä kirkon määräämät ylimääräiset messut tai kellojen jatkuva soitto estäneet kuoleman voittokulkua. Tämä aiheutti pettymystä kansassa,joka huomasi niin voimakkaana esiintyneen katolisen kirkon olevan aivan voimaton tilanteessa, joka tuohon aikaan käsitettiin yleisesti Jumalan rangaistukseksi. Kritiikkiä ilmeni niin maallikkojen toimesta kuin kirkon sisältäkin. Erityisesti kritisoitiin kirkon itsellään pitämiä rikkauksia, hirmuvaltaa sekä armolahjojen myyntiä rahasta. Vaikka kirkko joutuikin murrokseen, ei se silti menettänyt rikkauksiaan, valtaansa tai kannattajiaan, aikakaan kovin paljoa. Rutto kuitenkin istutti epäilyksen ja tyytymättömyyden siemenen, joka iti ja puhkesi kukkaansa uskonpuhdistuksena.
Kirkon vallan lisäksi rutto horjutti yhteiskunnallista rakennetta. Suuren osan väestöstä kuoltua yleinen työttömyys kääntyikin työvoimapulaksi, mikä johti etenkin maataloustyöläisten palkkojen nousuun ja yhteiskunnallisen aseman vahvenemiseen, sekä heikensi rikkaiden valtaa. Rutto toimi myös viimeisenä kipinänä ruutitynnyrissä monille talonpoikaiskapinoille, kuten Firenzen villatyöläisten kapina vuonna 1348.
Ruton kukoistaessa 1347-1350 monet pakenivat kaupungeista kuolemaa pakoon maaseuduille, jossa viettivät riehakasta, keveää ja hilpeää elämää. Tästä kertoo muun muassa firenzeläisen Boccacion teos Decamore. Koska kuolema oli jokapäiväistä, tahtoivat ihmiset saada elämältä kaiken sen mitä se saattoi antaa. Huvielämä, kapakka- ja ryypiskelykulttuuri, sekä seksuaaliset hurjastelut kukoistivat. Hartainakin pidetyt uskonmiehet riehaantuivat ja vahvimmatkin perhesiteet purkautuivat vanhempien hylätessä lapsiaan ja aviopuolien toisiaan ruton pelosta. Ehkä ruton aikaisesta yleisestä mentaliteetista sai alkunsa renessanssin Carpe Diem, tartu hetkeen, ajattelumalli. Elämää ei pidetty enää vain valmistautumisena tuonpuoleiseen vaan ainutkertaisena mahdollisuutena, jonka kunkin täytyi elää kuten parhaaksi näki, mikä tietenkin tuki humanismin käsitystä yksilön merkityksestä ja asemasta.
Rutto siis aukaisi tien humanismin aatteille ja renessanssin ajattelutavoille ravistelemalla yhteiskuntaa tehokkaalla mutta kauhistuttavalla tavalla. Joskus niinkin epämiellyttävät asiat kuten kuolema ja sairaudet voivat toimia tienraivaajina jollekkin hyvin kauniille ja silmää miellyttävälle, kuten renessanssin taiteelle. Itselleni ainakin tämä avaa hieman uutta näkökulmaa renessanssin taiteen ja arkkitehtuurin tarkasteluun, sillä niin kuin muidenkin ihmiskunnan arkkitehtuuristen saavutuksien, kuten Egyptin pyramidien tai Antiikin temppeleiden, myös renessanssin kukoistuksen takana on kärsimystä ja tuskaa. Meille on säilynyt vain koristeellinen kuvajainen siitä karusta todellisuudesta, jota muinoin on ollut ja joka on arkipäivää vielä nykyäänkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Erittäin hyvin kirjoitettu teksti. Se etenee sujuvasti ja kertoo kaiken oleellisen, sekä otsikko on oikein osuva.
On totta, että "tartu hetkeen" -asenne muuttaa ihmisten käyttäytymistä merkittävästi. Jos kuolema uhkaa, se yllyttää ihmisiä tekemään sellaisia asioita, mitä ei välttämättä muulloin tekisi.
Jos ruttoa ei olisi ollut, elämä olisi todennäköisesti jatkunut melko samanlaisena ja tavallisena siihen aikaan. Voimme vain pohtia, mihin suuntaan se olisi kehittynyt nykyaikaan mennessä.
Hyvin johdateltu teksti. Kappalejako on hyvin suunniteltu.
Olet oikeassa siinä, että ruton kauheus tuo uuden näkökulman renessanssin tarkasteluun. Monet ihastelevat upeaa taidetta ja arkkitehtuuria, mutta eivät ajattele, mitä sen takana on ollut. Upeat teokset syntyvät vahvoista tunteista ja siitä, millä tavalla taitelija on katsellut elämää. Siihen aikaan rutto on aivan varmasti ollut suuri varjo jokaisen elämässä.
Hieno ja laaja puheenvuoro, johon on poimittu monia merkittäviä seikkoja. Kuten jo ensimmäisen viikkotehtävän esseetä kirjoittaessa selvisi, rutto oli merkittävässä roolissa renessanssin syntymisen kannalta.
Itse tiesin jo muutaman ruton aiheuttaman seikan, jotka auttoivat renessanssia kehittymään, mutta olet osannut tuoda puheenvuorossasi niitä vielä rutkasti lisää esille. On erityisen mielenkiintoista tutkia kontrastia, jonka ruton kauheus ja renessanssin kauheus luovat keskenään. Kliseinen sanonta "Kauneuden vuoksi täytyy kärsiä." näyttää osuvan tässä tilanteessa aivan oikeaan.
Nostan hattua puheenvuorollesi, joka sai ainakin minut tarkastelemaan renessanssin syntyä uudenlaisesta näkökulmasta. Olet selvästi paneutunut aiheeseesi, ja se tekee tekstin lukemisesta erityisen miellyttävää!
Kokomaailmaa ravisuttavat tapahtumat ovat aina sysäys toiseen aikakauteen, kuten kaikki ainakin ensimmäisen historiakurssin käyneinä tiedämme. Rutto oli yksi näistä, suuri tautiepidemia, joka niitti porukkaa oikein kivasti. Olen itse historian tuntien lisäksi nähnyt yhden dokumenti ja lukenut pari artikkelia kyseiseen aiheeseen liittyen, mutten koskaan olisi saanut kaikkea tuota samaan teksiin ja lyötänyt vielä kaikkea muuta kiava. Miellyttävästi asiat kulkivat toistensa painolla, mutta hieman lyhyemmäksi olisit voinut tiivistää. Mistä? Sitä en kyllä osaa sanoa!
"Ruttoteoriaa" ei myöskään voi olla sivuttamatta. Se että Firenzen ja koko P-Italian väestöstä kuolee 1/3, paikoitellen kaupungeissa 2/3 Mustan surman aikana, ei voi olla vaikuttamatta syvällisesti yhteiskuntarakenteeseen, ammattiryhmien uudelleenmuotoitumiseen, talouteen, kauppaan ja ihmisten mentaliteettiin. Eräs piirre renessanssiaikana on todellakin "tässä ja nyt" elämästä nauttiminen. Menestystä ja vaurautta haluttiin todellakin näyttää.
Mitä muut sanovat Annin esittämästä kytköksestä katolisen kirkon suuntaan?
Lähetä kommentti