Renessanssin kukoistus alkoi Euroopassa 1300-luvulla jajatkui aina 1500-luvulle. Kulta-ajaksi voisi nimittää 1400-luvun, jollointaide, arkkitehtuuri ja kaupankäynnin runsaus ja kauneus pääsivät valtaansa.Renessanssin aikakauden kaupungeista Firenze on jäänyt elävimmäksi ja ehkä jopatunnetuimmaksi renessanssi ajan kaupungiksi, sillä sitä nimitetään useinrenessanssin kehdoksi.
Pohjois-Italiaa riepotteli570-luvulla heimojen hyökkäilyt ja Rooman hajoamisen aiheuttamatkansanvaellukset. Firenzen nousu renessanssin suurkaupungiksi ja vahvaksikaupankäynnin ja taiteen tyyssijaksi alkoikin näiltä ajoilta 774 kaupankäynninvilkastuessa parin vuosisadan rauhan jälkeen, jolloin myös Firenze liitettiinToscanan kreivikuntaan. Tästä 900-luvulle alkoi myös innovaatioiden kauttaviljelyn ja merenkäynnin olojen paraneminen. Viljelyssä talonpojat keksivätmuun muassa kolmivuoroviljelyn ja laivanrakennustekniikan kehittyminen tekilaivoista nopeampia. Kauppaa käytiinkin pisimmillään meren kautta Skandinaviassaja silkkitietä pitkin Kiinassa Euroopan ulkopuolella.
1097 ristiretkien alkaessatapahtui merkittävä koko rikastuvan Pohjois-Italian merkittävin taloudellinennousu, sillä nyt tavarapulassa oleville ristiretkeläisille saatiin esimerkiksimyytyä elintarvikkeita ja haarniskoja. Firenzessä alkoi myös tuohon aikaankulttuurillinen kukoistuskausi, kun kastekirkko ja San Miniato al Montenousivat Firenzen kaupunkiin näyttämään firenzeläistä taiteen synnystä.
1000-luvulla Firenze oli myöskirkollisuudistuspyrkimysten ja paavin ja keisarin valtataistelun keskus.Firenzeläisten keskuudessa hyvän maineen sai tuon aikainen rajakreivitärMatilda, joka edesauttoi Firenzeä pääsemään paavin alaisuuteen Saksan keisarinalaisuudesta, sekä hän loi Firenzestä itsehallinnollisen kaupungin, jolla oliomat hallintoelimensä monitasoisine järjestelmineen. Tuolloin Firenze vahvistimyös sotilaallisia joukkojaan ja valtasi itselleen ympäryskaupunkeja, joihinkuului myös Arnon eteläpuoleisia alueita.
1100-luvulle päästäessä alkoiväestön kasvaessa ja poliittisten jakautumisen ajalla 1200-luvulle jatkunutkaupungin eri sukujen taistelut. Näistä huolimatta 1200-luvullakiltajärjestelmän uudistusten myötä kauppiaiden ja käsityöläisten olotparanivat ja vaurastumisen myötä he pääsivät poliittisen elämän tärkeimpiinelimiin. Pankkitoiminnan rinnalle nousseesta käsityöstä tulikin yksi kaupungintärkeimmistä taloudenaloista. Vauraus lähettikin liikkeelle myös Firenzen omankultarahan, jota himoittiin muualla Euroopassa sen vakauden vuoksi.
Poliittisten ja taloudellistenmuutosten tapahtuessa ja sukujen riitojen keskellä pintaan nousi pahamaineisiasukuja (170), sekä heidän luomia arkkitehtuurisia kirkkoja jahallintokeskuksia. Näitä olivat muun muassa Santa Maria Novella, Palazzo Vechioja monia muita. Lisäksi kirkkojen rinnalla tehtiin päätös rakentaakaupunginmuuri, sillä Firenzen asukasluku oli noussut 1300-luvulla huimaan100 000 ihmiseen, joka teki kaupungista myös kristikunnan rikkaimman jasuurimman. Paavi Bonifatius VIII tuolloin lausahtikin joka siihen suuntaan,että neljän alkuaineen; tulen, veden, ilman ja maan joukkoon tulisi lisätäFirenze.
