Keskiajan päättymisen merkitys

Renessanssi on yleisesti ottaen ajateltu valoisaksi kaudeksi pimeän keskiajan jälkeen. Koska keskiaika oli länsimäisessä kulttuurissa, erityisesti Italiassa, täysin nimenomaan katolisen kirkon käsissä, oli uusiin ajatuksiin helppo samaistua. Keskiajalla korostettiin yhteisöä ja pelkästään biologisen kehityksen mukaan jokainen ihminen on itsekäs, humanismi ja ajatus omasta itsestään persoonana oli varmasti vapauttavaa. Näin myös muiden uusien ajatusten ja taidesuuntien oli helpompi levitä, koska ihmisten ennakkoluulot ja kapeakatseiset näkemykset keskiajan jälkeen avartuivat.

Yhteiskunnallinen nousu

Italiassa avautuivat uudet, virvoittavat yhteiskunnallisen nousun mahdollisuudet 1000-luvun tienoilla. Barbaarisotien kausi oli mennyt, ja aika oli turvallisempi kuin satoihin vuosiin.

Yritteliäisyys kukoisti kaikkialla ja työn tehoa parannettiin. Hevosten vetokyky moninkertaistui, kun keksittiin länget ja uudet valjaat sekä kavioihin naulattiin rautakengät. Maanviljelys virkosi ja käyttöön otettiin kääntöaura, uusia viljelmiä raivattiin metsiä hakkaamalla ja soita kuivattamalla. Myös vesi- ja tyylimyllyn keksiminen auttoi asiaa. Sadot kasvoivat, ihmiset saivat syödä paremmin ja väestö alkoi lisääntyä.

Läänitysherrojen valta oli murtunut pitkissä taisteluissa, eivätkä he enää hallinneet talonpoikien kasvavia joukkoja, jotka kaipasivat vapaampaa ja parempaa elämää. Monet jättivät maaseudun ja pakenivat herrojen käskyvaltaa kaupunkeihin. Ne vetivät yhä enemmän puoleensa, sillä kirkollisen esivallan alaisuudessa pystyi elämään vapaammin ja tekemään itsenäistä työtä.

Uusia liikkeitä ja työpajoja avattiin, kaupunkien muurit alkoivat nousta ja ne sulkivat sisäänsä uusia alueita. Käsityöt kehittyivät, liikenne ja kauppa voimistuivat, raha tuli kaupan välineeksi. Kaupungin "suljettu", sisäänlämpiävä talous muuttui ja tuli "avoimeksi".

Borgia-suku ja renessanssin kukoistus

Yksi merkittävistä mahtisuvuista oli myös Espanjan Valenciasta kotoisin oleva aatelinen Borgia-suku. Borgia-suku piti valtaansa Italiassa ja muuallakin Euroopassa. Sukuun kuului paaveja ja ruhtinaita. Borgia-suku rantautui Italian Napoliin Aragonian kuninkaiden mukana 1440-luvulla. Alfonso Borgiasta tuli paavi Callistus III samalla vuosikymmenellä. Suku nousi hetkessä johtavien italialaisten sukujen joukkoon. Borgia-suvusta tuli kirkollisesti ja poliittisesti merkittävä 1400- ja 1500-luvuilla. Rodrigo Borgiasta tuli paavi vuonna 1492 Aleksanteri VI:n nimellä.

Borgia-suku tuli tunnetuksi raa'asta tavastaan raivata vastustajat tieltään, yleensä käyttäen myrkkyä tai tikareita. Cesare Borgia oli yksi tunnetuimmista suvun jäsenistä. Hänestä tuli piispa jo 16-vuotiaana. Kunnian himoista Cesarea epäiltiin useista murhista ja muista rikoksista, mikä ei ollut epätavallista Borgia-suvussa. Vahvistuessaan Borgiat saivat vihollisia toisista mahtisuvuista kuten Medicistä ja Sforzasta. Suku oli myös domikaanimunkki Savonarolan epäsuosiossa.

Borgia-suku rahoitti ja tuki monia kuuluisia taiteilijoita Medici-suvun tapaan. He rahoittivat myös merkittäviä arkkitehtejä. Esimerkiksi Rodrigo Borgia laittoi aluilleen projektin joka tunnetaan nykyisenä Pietarin kirkkona. Borgia-suvulla oli siis suuri merkitys tärkeiden renessanssin aikaisten rakennusten, maalausten ja veistosten synnyssä.

Viikkotehtävän eteneminen

3. Viikkotehtävä on nyt puolessa välissä ja opiskelijoista vain Niitlahti, Lähteenmäki, Kauria, Ahola ja Vesterlund ovat osallistuneet aktiivisesti ko. tehtävään.

Loppuviikosta tulee ilmeisesti vilkas.?!

Muistakaa: 3-4 merkittävää puheenvuoroa ja muutamia kommentteja. Lukekaa kommentteja ja kommentoikaa niitä. Näin syntyy keskustelua.

Opettaja on jättänyt kysymyksiä ja avoimia avatuksia joihin voi tarttua.

PS. Kurssimerkintää ei tule jollei tehtävää ole ohjeistuksen mukaan suoritettu.