5. kesäkuuta 2012
Itsearvioinnit ja palautteet
22. toukokuuta 2012
Kurssin arviointi
21. toukokuuta 2012
Kurssin arviointi
Second lifestä sanon saman, mitä muutkin ovat sanoneet; sen käyttö tuntui jotenkin vaivalloiselta ottaen huomioon miten vähän sitä loppujen lopuksi käytettiin. Kurssia voisi siis kehittää kokonaan poistamalla Second Lifen ja viemällä sen käyttöä pidemmälle, esimerkiksi siirtämällä 3. viikon yhteistoiminnallisen tehtävän kokonaan Second Lifessä keskusteltavaksi.
Yhteistoiminnallisuus oli välillä vähän hukassa, mikä näkyi etenkin yhteistä keskustelua vaatineessa viikkotehtävässä, jonka meno oli melko kankeaa. Tämä tosin saattoi johtua myös hivenen epäselvästä ohjeistuksesta. Alun vaikeuksien jälkeen yhteinen keskustelu alkoi kuitenkin toimia paremmin. Opettajan "läsnäolo" näkyi verkkokurssilla sopivassa määrin. Opettajasta oli erityisesti apua edellä mainitussa yhteistoimintatehtävässä, jossa hän auttoi keskustelua etenemään ja toi esiin uusia näkökulmia.
Eniten kehittämisen varaa on ehdottomasti kurssin Second Life -osiossa. Itse ainakin koin sen erittäin hankalana, koska läppärini (joka on ainoa toimiva tietokone talossamme) ei pystynyt pyörittämään ohjelmaa kunnolla. En myöskään katso Second Lifesta olleen juuri hyötyä kurssin kannalta. Kuten muutkin ovat jo ehdottaneet, olisi luultavasti parasta joko jättää Second Life kokonaan pois kurssin sisällöstä tai laajentaa sen käyttöä ja käytön opettamista.
14. toukokuuta 2012
Kurssin arviointi
8. toukokuuta 2012
Kurssin arviointi
Tehtävät eivät tuntuneet liian pitkiltä, mutta viikottainen urakka saatoi joskus olla liikaa. Kannatan kuitenkin samanlaisia tehtäviä tuleville kursseille, sillä ne olivat monipuolisia ja opettavaisia. Muutamaan kertaan en ymmärtänyt tehtävänantoa, joten täytyi ottaa mallia muiden töistä.
Opettajan läsnäolo oli riittävää, sillä vain muutamat huomiot, opastukset ja huomiot tulivat tarpeeseen.
Kuten monet muut, olen samaa mieltä Second Lifesta. Se tuntui turhalta eikä ollenkaan yhtenäiseltä muun kurssin kanssa. Mielestäni sen voisi jättää pois tulevilta kursseilta.
29. huhtikuuta 2012
Kurssin arviointia
Tehtävien määrä näin jälkeenpäin ei tunnu enää liialta, vaikka silloin niitä tehdessä ne saattoivat tuntua liian raskailta muun elämän ohella. Tehtävien ohjaus oli minusta suurimmaksi osaksi hyvää, vaikka jotkut viikkotehtävät olivat ohjaukseltaan hieman epäselviä. Tästä esimerkkinä yhteistoiminnallinen tehtävä, joka lähti kankeasti liikkeelle syystä tai toisesta.
Opettajan läsnäolo oli minusta sopivaa. Läsnäolo näkyi parhaiten juuri joissakin tehtävän aloituksissa, kommentoinnissa ja niiden ohjaamisissa, eli uusien näkökulmien tuomisessa.
Kehitettävää olisi minusta myös 2nd Life ideassa, sillä se tuntui jäävän jotenkin hieman irtonaiseksi asiaksi koko kurssista ja joskus jopa hieman turhaltakin. Tässä kohtaa minusta kannattaisi miettiä jättääkö sen kokonaan pois kurssilta vai yritettäisiinkö saada 2nd Life jotenkin enemmän kurssiin kuuluvaksi.
16. huhtikuuta 2012
Palautetta kurssista
Kotisivuista tykkäsin paljon, ne olivat selkeät ja siellä oli tiivistettyä informaatiota aiheesta kuin aiheesta, mikä oli hyvä, sillä yleiskäsityksen saatuaan on helppo lähteä etsimään lisäinformaatiota netin syvistä syövereistä. Linkkejäkin oli paljon, osa niistä oli todella hyviä, osa ei edes toiminut.
Tehtäviä oli näin jälkikäteen ajateltuna sopivasti, vaikka tosin välillä kurssin aikana tuntui siltä ettei näistä selviä muun koulutyön, harrasteiden ja vapaa-ajan ohella. Mutta vaivatta opittuhan se myös helposti unohtuu. Tehtävät olivat myös hyvin laadittuja, niiden avulla sai selkeän kokonaiskuvan renessanssista ja sen keskeisimmistä ilmiöistä. Yhteistoiminnallinen keskustelutehtävä tosin lähti kankeasti liikkeelle, mistä sitten johtuikaan, tehtävänannosta vai yhteistyö/aloitekyvyttömyydestä, mutta itse en ainakaan tajunnut sen ideaa aivan heti.
Kurssia kehittelisin poistamalla Second Lifen tai ottamalla sen laajempaan käyttöön. Olen Lauran kanssa samaa mieltä että tällä kurssilla se tuntui olevan aika turha ja ainakaan en itsestäni löytänyt motivaatiota sen käyttämiseen.
Kurssin arvionti
15. huhtikuuta 2012
Kurssin arviointi
Palaute kurssista
Tehtäviä oli sopiva määrä. Kurssi olisi ehkä vienyt liian paljon omaa aikaa, jos niitä olisi ollut enemmän. Tehtävien tehtävänantoa olisi silti voinut selkeyttää, koska joidenkin tehtävien kohdalla tehtävänanto jäi todella epäselväksi.
Yhteistoiminnallisuutta oli aivan riittävästi ja opettajan läsnäolokin tuli tarpeeksi hyvin esiin, muistaen kuitenkin tämän olleen nettikurssi, joten näitä on vaikeampi järjestää.
Kehittäisin kurssia nimenomaan selkeyttämällä tehtävänantoja!
13. huhtikuuta 2012
Kurssipalaute
Tehtäviä oli mielestäni juuri sopiva määrä, jos olisi ollut enemmän niin se olisi ollut jo liikaa. Niiden tekemisessä kuitenkin meni aikaa ja nimenomaan vapaa-aikaa. Joidenkin tehtävien ohjeistus oli kyllä hieman epäselvä, joten muutoksia niihin.
Yhteistoiminnallisuutta oli juuri sopivasti, sillä nettikurssilla sitä on vaikeampi järjestää kuin tavallisilla koulukursseilla. Opettajan läsnäolo tuli parhaiten esiin renessanssi-tehtävässä, jossa sitä myös tarvittiinkin. Lisäksi oli ihan hyvä löytää blogista vielä erikseen jokaisen viikkotehtävän ohjeistus.
Kurssia voisi kehittää nimenomaan selkeyttämällä hieman lisää tehtävänantoja.
Firenze kurssin arviointi
Loistava Firenze kurssin arviointi
12. huhtikuuta 2012
Risut ja ruusut
Elikkäs päälimmäisiä kommentteja kurssimme tehtävistä, blogista ja niin edelleen. Itsestäni tehtävät ovat olleet oikein hyviä, paitsi kaksi. Esseen arviointi oli pimeä ja epämääräinen ja renessanssista kolme puheenvuoroa oli jo aivan naurettava. Muuten sekin olisi ollut mainio, mutta määrä hiosti viikonloppuna tekeviä aivan liikaa. Vähentäisin mieluummin puheenvuoroja, jolloin sisältö voisi olla miellyttävämpää, eikä paniikin omaista kakkaa ja kommentointi sujuu kaikilta helpommin, joten sitä voisi yhdellä kahdella vuorolla lisätä?
Mitäpä muuta nyt tästä nettikurssista olisi sanottavaa. Oikein toimiva kursssi muuten, vaatii välillä liikaaa tais itten ei vain tiedä, mitä loppujen lopuksi vaaditaan, kuten nyt tulevat esitelmämme Firenzessä. Olisi ihan jees tietää, onko sen välttämättä oltava yhtä täydellinen ja kattava, kuin jonkun koulutetun museossa työskentelevän kiertueen ohjaajan.
28. maaliskuuta 2012
Palautetta 4. viikkotehtävästä
Medici-suvun alkuperä tuli selvitetyksi ja Giovanni Biccin, Cosimon sekä Lorenzon merkitys ymmärrettiin pääpiirteittäin. Keskeiseksi piirteeksi nostettiin Medicien taloudellinen vauraus laajan lähes koko Eurooppaa Keski- ja Länsi-Eurooppaa käsittävän pankkijärjestelmän myötä. Lähes kaikki kirjoittajat korostivat myös Medicien nousua villakutojien killan johdosta kaupungin johtoon, laajan verkoston luomista harvainvaltaista, jopa diktatuurimaista, järjestestelmää ja korruptiota hyväksi käyttäen unohtamatta kuitenkaan kansan hyvinvointia.
Renessanssin kukoistuksen näkökulmasta ymmärrettiin Medicien keskeinen rooli tärkeinpänä mesenaattisukuna, joka antoi tukensa arkkitehtuuria, kuvanveistoa ja maalaustaidetta ja tiedettä maailmahistoriallisesti muuttaneille taiteilijoille ja tieteilijöille. Tämä oli eräs Medicien vallankäytön keino, toki he näkivät varmasti myös taiteissa ja tieteissä arvon sinänäsä.
21. maaliskuuta 2012
Kokoontuminen KE 11.4 LYSEOLLA
Firenze-ryhmä kokoontuu KESKIVIIKKONA 11.4. klo 9.30-11.30 on LYSEON LUKIOLLA. KAIKKIEN LÄSNÄOLO ON VÄLTTÄMÄTÖN.
Ohjelmassa on:
- yleistä asiaa kurssimatkasta
- Firenzen ohjelma 19.-25.4
- lentolippujen jako
- kurssimatkasopimusten vastaanottaminen, niiden osalta jotka eivät ko. sopimusta ole vielä palauttaneet
- esitelmien hiomista ja niiden ohjaamista.
Tavataan Lyseon lukion uuden puolen liikuntasalissa L2.
Ota mukaan esitelmäsi ja sitä koskeva materiaali.
Ilmoitathan opettajillesi poissaolosta ajoissa.
Esko ja Antti
19. maaliskuuta 2012
Lentoaikatalulut
LÄHTÖ LYSEOLTA 19.4 klo 3.00. OLE AJOISSA PAIKALLA!
Lentoyhtiö: Lufthansa
Meno: 19.4 Helsinki - Frankfurt 8.15-10.15, Frankfurt - Firenze 12.30-13.55
Paluu: 25.4 Firenze - Munchen 17.10-18.25, Munchen - Helsinki 19.35-23.00
TAKAISIN LYSEOLLA 26.4 n. klo 2.30
AS
5. ja 6. viikkotehtävä = esitelmät Firenzessä
Lukekaa ohjeet ensin TARKASTI "TEHTÄVÄT" OSUUDESTA, mutta katsokaa läpi myös tämä teksti.
HUOM! Johtuen muutoksista Firenzen ohjelmassa muutama esitelmän aihe on vaihtunut.
Interiöörien ja eksteriöörien esittely tapahtuu paikanpäällä Firenzessä. Valmistaudu myös tähän kasvokkain tapahtuvaan esitykseen huolellisesti. KS. edelliset ohjeet.
1. Teksti tulee kirjoittaa huolella käyttäen tekstinkäsittelyohjelmaa.
2. Teksti tulee korjata kielioppivirheistä, stilisoida ja kirjoittaa uudelleen.
3. Tämän jälkeen esittämistä tulee HARJOITELLA. Tee se parisi / ryhmäsi kanssa Second LIfessa yhdessä sovittuun aikaan ja yhdessä sovitussa paikassa, mutta ei Saimaan Saarella.
Opiskelija esitelmöi valitut kohteet koko ryhmälle. Tätä varten tulee valmistella sopivan laajuinen A4-paketti ja muokata tämän perusteella "lunttilappu", jossa INTERIÖÖRIN JA EKSTERIÖÖRIEN (eli esitelmien) tärkeimmät kohdat on merkitty muistiin "ranskalaisin viivoin ja belgialaisin palloin". Tällä pyritään välttämään suoraan paperista lukemista.
HUOM. Toivon todella että tähän tehtävään panostetaan, koska Firenzen kurssimatkan opetuksellinen anti riippuu osittain tästä.
Kulttuurielämys on ainakin edellisillä kerroilla ollut uskomattoman hieno aina kun esitelmä on ollut onnistunut!
Mahtavat Medicit
Alun perin Medicien suku on lähtöisin Mugellon laaksosta, josta he lähtivät lopulta harjoittamaan pankkitoimintaa Giovanni di Averardo Biccin johdolla. Häntä voidaankin sanoa Medicien suvun perustajaksi, koska hän oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici. Ajan myötä Bicci kohosikin Firenzen rikkaimmaksi mieheksi ja Medicien pankista tuli yksi Euroopan arvostetuimmista ja menestyneimmistä pankeista. Vuonna 1413 Medicit kohosivat merkittävään asemaan paavin virallisina pankkiireina ja onnistuivat näin luomaan vertaansa vailla olevan dynastian. He olivat myös erittäin ahkeria taiteiden ja tieteiden tukijoitä ja esimerkiksi Bicci tuki aikansa merkittäviä ja suuria taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia.
Biccin jälkeen hänen vaatimaton poikansa, Cosimo Il Vecchio, peri suvun päämiehen paikan. Hän ohjasi kaupungin poliittista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä aina kuolemaansa asti. Kansalaiset pitivät Cosimoa suuressa arvossa, koska hän tuki useiden rakennusten ja taideteosten valmistamista huomattavilla lahjoituksilla ja teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen. Hän perusti myös Firenzen akatemian, jonne hän kutsui työskentelemään aikansa maineikkaimpia taiteilijoita ja tiedemiehiä. Kansalaisetkin antoivat kunnioituksestaan hänelle lempinimen Pater patriaie eli Isänmaan isä, joka olikin aivan oikeutettu, koska Cosimo teki paljon lahjoituksia Firenzen kulttuurin ja talouden kehittämiseksi. Cosimoa voidaan pitää Medicien kaikkein ratkaisevimpana hallitsijana renessanssin synnyn kannalta, koska hän oli niin suuri taiteiden ja tieteiden tukija. Ilman hänen avokätisiä lahjoituksiaan Firenzen kulttuuri ja taide eivät olisi voineet nousta niin upeaan loistoon. Lisäksi hän oli taitava diplomaatti ja omasi erinomaisen taloudellisen kaukonäköisyyden, joten hän pystyi johtamaan Firenzen kaupunkia hyvin ja kunniakkaasti.
Cosimon jälkeen Firenzen päämieheksi nousi hänen poikansa, Piero Il Gottoso, joka jatkoi työtä taiteiden tukemisessa ja sivityksen kehityksessä. Hän joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun Konstantinopolin kukistuminen vaaransi kaupungissa olevat italialaisomistukset ja idänkaupan sujuvuuden. Häntä kohtasi onnettomuudet myös myöhemmissä vaiheissa kun Firenzeä uhkasi sisällissota. Kuitenkin loppujen lopuksi hän sai pelastettua asemansa ja jatkoi Firenzen päämiehenä.
Pieron jälkeen vallan Firenzessä otti hänen poikansa, Lorenzo, jota kutsuttiin hänen koreilunhalunsa vuoksi Il Magnificoksi eli loistavaksi. Hän oli renessanssin ajan yksi suurimmista mesenaateista ja hän omisti taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle suuren osan elämästään. Lorenzoa pidetään eräänä Medicien suvuvun tärkeimpänä taiteen tukijana ja hän tiedetään tukeneen mm. Michelangeloa, Da Vincia ja Botticellia.
Medicit pystyivät helposti kohoamaan Firenzen johtoon, koska he olivat erittäin rikas suku ja pystyivät tukemaan kaupunkia monilla eri tavoilla. 1300-luvun onnettomuuksien jälkeen Firenzen kaupunki oli vielä hajalla ja Medicien oli helppo ottaa valta ja alkaa luoda omaa dynastiaansa. Raha ja kiinnostus taiteiden ja tieteiden tukemiseen upposi kansaan, joten Medicejä alettiin arvostaa ja heitä pidettiin hyvinä johtajina. Lisäksi he olivat erittäin taitavia manipuloijia, joka myös auttoi heitä kapuamaan Firenzen johtoon.
Medicien suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa on ilmeinen. Ilman Medicien antamaa taloudellista tukea, ei monet suuret taiteilijat olisivat koskaan saaneet nykyisin kuuluisia taideteoksiaan tehtyä. Medicit panostivat kulttuurilliseen kehitykseen ja Firenzen ainutlaatuisen kulttuuripiirin syntyminen olisi ollut mahdotonta ilman Medicien asiantuntevaa ja avokätistä tukea.
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/medicien_mahti.htm
18. maaliskuuta 2012
Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia
Mugellon laaksosta peräisin olevat Medicit olivat lääkäreiden ammattikunnan jäseniä. Kaupankäytiin suuntautuva suku nousi 1300-luvun lopulla merkittävään asemaan. Giovanni di Averado Bicci ryhtyi pankkiiriksi ja nousi Firenzen rikkaimaksi mieheksi. Bicci jätti Medici suvulle hyvät arvot ja käytänteet, joiden ansiosta nousu koko suvulle oli mahdollista.
Giovanni de Medicin on toinen merkittävä henkilö. Vuonna 1402 hän nousi villakauppiaiden killan konsultiksi ja 1421 kaupunginjohtajaksi. Hänen valtakaudesta alkoi myös todellinen Medicien nousu. Bicci laajensi alueitaan ja perusti pankkeja moniin suuriin kaupunkeihin. 1413 hänestä tuli paavin pääpankkiiri.
Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia. Bicci päätti rakentaa lastenkodin josta alkoi varhaisrenesanssin arkkitehtuurissa uusi aikakausi. Hän myös rahoitti sen ajan merkittävimpiä taitelijoita, kuten Donatelloa. Taiteen merkittävimpänä mesenaattina hänellä oli valtaa vaikuttaa merkittvästi kuka nousi renesanssi taiteen merkkimieheksi ja historian kirjojen muistiin.
1400-luvun loppupuolella Medici suku joutui muiden sukujen kataudesta ja vallan tahdosta hankaluuksiin. 1492 Piero taivuttua laajoihin alueluovutuksiin Ranskaa vastaan käydun sodan jälkeen Medicit joutuivat maanpakoon.
Medicien mahti
Giovanni Bicci oli yksi Medici suvun merkittävimmistä henkilöistä, sillä hän perusti Medici pankin Firenzeen ja sitäkautta vaikutti Medicien taloudelliseen voimaan Firenzessä. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi ja samalla hän toimi paavin henkilökohtaisena pankkiirina saaden häneltä tunnustusta pankkitoimista, jonka johdosta pankkiverkosta alkoi laajenemaan. Giovanni Biccin uskotaankin näyttäneen tien jälkipolvilleen tullakseen yhdeksi Euroopan rikkaimmaksi hallitsijasuvuksi tehden tärkeän harppauksen kohti myöhäisempää kulttuuria ja poliittista korkea-arvoisuutta.
Cosimo ei halunnut luoda itselleen ankaran hallitsijan kuvaa vaan hän pyrki toimimaan “kansalaisten keskellä”.
Cosimo oli erityisen kiinnostunut tieteestä, taiteesta ja eritoten humanismista ja hän rakennuttikin Firenzestä humanistisen keskuksen.
Mielestäni Giovanni Bicci oli merkittävin Medici suvussa, sillä hän tuki eri taiteilijoita ja mahdollisti heidän nousemisen, hän toimi myös merkittävänä liikemiehenä perustaen medici pankin, josta suku onkin erityisen kuuluisa. Myös monet jälkeläiset voivatkin pitää Bicciä merkittävämpänä henkilönä sillä hän ikäänkuin palautti suvun taas eloon palatessaan takaisin Firenzeen ja perustaessaan pankin.
Lorenzo Il Magnifigo=loistava, nimi on peräisin Lorenzon ulkoisesta olemuksesta, joka välittyi kansalle. Lorenzo oli erittäin mieltynyt kaikkeen kauniiseen ja hienostuneisiin asioihin ja hän myös tykkäsi viettää vapaa-aikaansa juhlimalla muiden kanssa.
Medicit
Mahtavat Medicit
Giovanni Bicci oli merkittävä henkilö suvun nousua ajatellen, sillä hän perusti vuonna 1937 Medicien pankin. Hänen myötään myös pankille kehittyi laaja toimintaverkosto. Sen varaan perhe loi valtavan omaisuutensa.
Cosimo oli Giovannin poika, ja hänen kuoltuaan Cosimo nousi yrityksen johtoon. Häntä voidaan pitää pankin kehittäjänä, sillä hänen ansiostaan Medicien pankki kasvoi Euroopan suurimmaksi. Cosimo ei viihtynyt kovinkaan paljon julkisuudessa, joten hän ei pitänyt itsestään kovinkaan suurta numeroa. Hän ei ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta, mutta koska hän kuului mahtisukuun, oli mahdotonta olla osallistumasta politiikkaan. Politiikan sijaan Cosimo oli enemmän kiinnostunut taiteista. Hän oli hyvin oppinut ja puhui monia kieliä. Cosimo oli myös hyvin kiinnostunut muinaisten kreikkalaisten tiedoista ja taidoista. Hänen ansiostaan Firenzen yliopistoihin tuli opettamaan hyvin oppineita opettajia ja hän myös palkkasi taiteilijoita ja arkkitehteja koristamaan Firenzeä. Nimitys pater patriarae (Isänmaan isä) on Cosimolle oikeutettu, sillä hänen ansiostaan Firenzestä tuli humanistisen oppineisuuden keskus.
Minusta kaikkein ratkaisevin hallitsija renessanssin synnyn kannalta oli Cosimon pojanpoika Lorenzo de’ Medici. Lorenzo oli suuri taiteen tukija, joka käytti suuria summia taiteen tukemiseen. Niccoló Machiavelli kuvaili Lorenzoa “suurimmaksi koskaan eläneeksi kirjallisuuden ja taiteen suojelijaksi” mikä olikin totta. Lorenzo ei ollut ollenkaan vaatimaton, kuten Giovanni tai Cosimo, ja hän pukeutuikin hyvin huomiota herättävästi ja piti julkikuvaansa yllä. Silti kansa piti Lorenzoa kansanmiehenä, joka oli pinnistellyt ylös köyhyydestä, vaikka todellisuudessa hän oli ensimmäinen Medici joka oli kasvatettu kuin kuningas ja joka sai kaiken valmiiksi annettuna. Lorenzo sai hänelle sopivan lisänimen il magnifico eli suurenmoinen. Tämä nimi sopi hänelle hyvin, sillä se kuvasti hyvin hänen luonnettaan ja sitä kuinka suuri merkitys hänellä oli taiteen saralla.
Firenzen hallintojärjestelmä oli korruptoitunut. Tämän vuoksi rahalla sai paljonkin vaikutusvaltaa, mikä antoi taas mahdollisuuden suvuille vaikuttaa asioihin kulisseista. Varakkaana sukuna, Mediceillä oli siis mahdollisuus vaikuttaa suuresti Firenzen asioihin.
Minusta Medici-suvun merkitys on suuri miettien renessanssin syntyä sekä kehitystä, sillä Medicit tukivat suuresti taiteita ja tieteitä. He tekivät suuria lahjoituksia eri tarkoituksiin ja palkkasivat ihmisiä rakentamaan sekä tekemään eri rakennuksia sekä taideteoksia. Heidän pankkitoimintansa myös vaurastutti Firenzeä ja teki siitä kauppa- ja rahatalouden keskuksen. Ilman Medicejä ei minusta renessanssi olisi ollut läheskään niin loistelias mitä se oli sekä monet rakennukset ja taideteokset olisivat saattaneet jäädä syntymättä.
Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf
Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja arkkitehtuuri, 2005.
Medicien mahtisuku
Medicin suku oli yhteyksissä moniin muihin Firenzen eliittisukuihin mm. järjestettyjen avioliittojen ja yhteistyökumppanuuksien kautta, mikä takasi heille hyvän aseman kaupungin sosiaalisessa verkossa. Tätä pidetään yhtenä suurimmista syistä Medicien valtaannousuun. Suhteet auttoivat sukua kauppojen hieromisessa, asiakkaiden löytämisessä ja yhteistyökumppanien metsästämisessä suunnattomasti.
2. Giovanni di Averardo Bicci ryhtyi pankkiiriksi 1300-luvun lopulla asettaen perustan Medici-pankille, joka oli avain suvun aseman nousuun. Biccistä tuli lopulta yksi Firenzen varakkaimmista miehistä. Biccillä ei ollut koskaan juuri minkäänlaista poliittista valtaa, mutta hän hankki suvulle paljon yleistä suosiota tukemalla juuri esiteltyä uutta verojärjestelmää: progressiivista verotusta.
Bicci siirsi siirsi Roomassa sijainneen pankin Firenzeen vuonna 1408 avaten samalla haarakonttorit Venetsiaan, Genovaan ja Napoliin. Myös Roomaan ja Geneveen perustettiin uudet konttorit, ja Medici-pankin edustajat asetettiin Bruggeen ja Lontooseen. Bicci ennusti paaviuden paluuta Roomaan, mikä osoittautui myöhemmin todeksi. Tämä sai seuraavat valtaan nousseet paavit arvostamaan Biccin tukea, ja osoittaakseen kiitostaan he alkoivat käyttää Medicin suvun pankin palveluja. Biccistä tuli paavin pääpankkiiri vuonna 1413
Pankkitoiminnan ja yleisen juonittelun lisäksi Bicci kunnostautui taiteen mesenaattina. Bicci käytti lastenkotia rakennuttaessaan arkkitehtinään Filippo Brunellechia, josta tuli myöhemmin Medicin suvun hoviarkkitehti. Bicci myös rahoitti ajan merkittävimpia taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia, mikä lisäsi suuresti hänen vaikutusvaltaansa taiteen merkittävimpänä tukijana.
Siirtyessään sivummalle, luovuttaen areenan suvun nuoremmille jäsenille, Bicci jätti perinnökseen mahtavan pankkijärjestelmän, hyvän aseman kaupungin seurapiireissä sekä perinteen toimia hyväntekijänä ja taiteiden tukijana. Hän myös antoi oman panoksensa suvun jatkumiseen varakkaana naimalla Piccarda Buerin, joka tuli rikkaasta ja kunnioitetusta suvusta.
3. Cosimo Il Vecchio sai kunnianimen pater patriae, koska Firenzen kansalaiset kunnioittivat häntä "isänmaan isänä" aina hänen kuolemaansa saakka. Cosimo Il Vecchio oli kylmän vallankäytön ja lempeyden yhdistänyt esikuva, joka säilytti kansan kunnioituksen myös silloin, kun Firenze oli muuttunut käytännössä diktatuuriksi.
Mielestäni Cosimo Il Vecchion lisänimi vaikuttaa hyvin ansaitulta. Hän nousi Firenzen hallituksen merkittäväksi jäseneksi ja oli taidokas diplomaatti. Hänellä oli erityisen tarkkaa taloudellista kaukonäköä, joka auttoi häntä lisäämään Medici-suvun rikkauksia ja vaikutusvaltaa.
Cosimo Il Vecchion suurena kiinnostuksen kohteena oli kulttuuri- ja sivistyselämä. Hän käytti arkkitehtuurin ja taiteiden tukemista manipulointikeinona, vaikka se olikin samalla lähellä hänen sydäntään. Cosimo kunnostautui myös kirjallisuuden saralla hankkimalla useita harvinaisia käsikirjoituksia, joista tuli renessanssiajan Firenzen kirjastolaitoksen kulmakivi. Hän perusti Firenzen Akatemian, johon hän kutsui työskentelemään tuon ajan kuuluisimpia tiedemiehiä ja taiteilijoita. Cosimo lahjoitti huikeita rahasummia San Marcon luostarin uudistamiseen. Hän rahoitti muitakin suuria rakennushankkeita, ja suurista kuvanveistäjistä Paolo Uccello, Filippo Lippi ja Donatello olivat hänen suojeluksessaan. Runsas panostus taiteisiin ja rakennushankkeisiin nosti Medicien arvostusta ja lisäsi heidän mainettaan.
Cosimo Il Vecchio käytti välillä myös hieman kyseenalaisia keinoja, kuten kylmää manipulointia ja vallankäyttöä, vallantavoittelussaan. Hän vaikutti kuitenkin haluavan aidosti edistää sukunsa ja kaupungin hyvinvointia, eikä ihmisten suuri kunnioitus häntä kohtaan voinut olla täysin tuulesta temmattua. Ylevä lisänimi pater patriae on siis mielestäni ansaittu.
4. Mielestäni Giovanni di Averardo Bicci oli renessanssin synnyn kannalta tärkein Medici-suvun mahtavista hallitsijoista. Hän loi pohjan suvun massiiviselle pankkitoiminnalle ja monille niille piirteille, joista Medicit myöhemmin tunnettiin. Bicci solmi suhteita niin kaupungin kuin koko maan johtoon ja levitti suvun pankkitoimintaa ympäri Eurooppaa.
Bicci vaikutti asioihin nimenomaan renessanssin alkuaikoina. Hän loi perustan suvun arvoille, Medici-pankin toiminnalle ja taiteen tukemiselle. Muut hallitsijat tekivät suuria tekoja, tukivat mahtavia taiteilijoita ja parantelivat suvun asemaa sosiaalisissa ympyröissä sekä pankkimaailmassa. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Biccin jalanjäljissä, ja nimenomaan tämä suurenmoinen mies näytti kaikille muille suuntaa.
5. Lorenzo sai lisänimen "Il Magnifico", sillä hän toimi renessanssiajan mahtavimpana mesenaattina. Hän oli suuri taiteen ystävä ja omisti ison osan elämästään taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle.
Lorenzo rakasti ylenpalttista kauneutta ja loisteliasta elämää. Hänen aikanaan toteutettiin suuria rakennushankkeita, ja sekä taide että tiede saivat rutkasti tukea. Tuolloin myös järjestettiin lukuisia juhlallisuuksia, joita varten sävellettiin lauluja, kirjoitettiin runoja ja maalattiin tauluja. Lorenzon valtakausi tunnetaankin Medici-suvun historian kulta-aikana.
6. Firenzen hallintojärjestelmä oli melko sekava. Vaikka kaupungin hallitustyyliä kutsuttiin demokratiaksi, muuttui se jatkuvasti diktatuurimaisempaan suuntaan. Parhaiten Firenzeä kuvailisi sana "harvainvalta", sillä muutamat mahtisuvut hallitsivat kaupunkia sotien keskenään jatkuvasti. Tavallisella kansalla ei ollut juuri jalansijaa päätöksenteossa.
Tällainen hallintojärjestelmä oli edullinen Mediceille. Kansa ei ollut koskaan kokenut parempaa vaikutusasemaa, joten se ei osannut myöskään kaivata sellaista. Medicin suku pelasi korttinsa viisaasti kannattamalla tiettyjä kansan etuja edistäviä tekijöitä, kuten progressiivista verotusta, ja tukemalla aktiivisesti rakennusprojekteja ja taiteita. Ihmiset pysyivät tyytyväisinä, ja mahtisuku jatkoi hallintaansa.
Medicien mahtavan ulkokuoren takana saattoi riehua korruptiota ja riitelyä, mutta suvun asema säilyi sen edustajien taitavien liikkeiden myötä pitkään. Suunnattomat rahavarat, kiinnostus taiteisiin ja taitavat manipulointikeinot olivat toimiva yhdistelmä, jota sekava hallitusjärjestelmä vain ruokki.
7. Medici-suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa oli merkittävä. Suvun jäsenet loivat perustuksen pankkijärjestelmälle, joka toi rikkauta koko kaupungille ja edisti sen nousua talousmaailman huipulle.
Erityisen suuresti Medicit vaikuttivat renessanssin taideaspektiin. He tukivat aikakauden suurimpia taiteilijoita ja tarjosivat heille töitä, mikä edisti taiteen kehitystä. Sama koski tieteitä ja filosofiaa, joita monet mahtisuvun jäsenet tukivat. Taiteilijat ja tutkijat saivat avokätisiä lahjoituksia, joiden avulla he pystyivät kukin kehittämään näitä aloja.
Ilman Medicien valtavia rahakekoja monet Firenzen taiteellisesti arvokkaista rakennuksista ja teoksista eivät olisi välttämättä koskaan syntyneetkään. Saamme siis kiittää heitä useista kohteista, joita pääsemme ensi kuussa töllistelemään.
Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372380/Medici-Family
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005
Mahtavat Medicit
Medicit olivat lähtöisin Mugellon laaksosta ja he kuuluivat lääkäreiden ammattikuntaan. Suku saavutti varallisuutta pankkitoiminnalla ja kaupankäynnillä. Giovanni di Averardo Biccin ryhdyttyä pankkiiriksi, suku nousi merkittävään asemaan. Suku oli aiemminkin ollut merkittävä Firenzessä. Sylvestro de’Medici oli hallinut Firenzeä, mutta hänen brutaali hallintojärjestelmänsä koitui hänen kohtalokseen ja hänet karkotettiin 1382. Giovanni di Bicci palautti suvun maineen. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi 1421 ja hän toimi myös paavin pääpankkiirina. Biccin myötä Medicin laaja pankkiverkosto sai alkunsa.
Medicit saavuttivat myös poliittisesti tärkeän aseman sekä alkoivat tukea taiteita Biccin ansiosta. Hän rakennutti lastenkodin, jonka arkkitehtina toimi Brunelleschi. Brunelleschista tulikin Medicien hoviarkkitehti.
Toinen Biccin pojista, Cosimo il Vecchio nousi suvun päämiehen asemaan isänsä jälkeen. Kaupunkilaiset kunnioittivat häntä suuresti ja antoivat hänelle arvonimen Pater patriae (Isänmaan isä). Cosimo tuki arkkitehtuuria ja taiteita ja häntä kiinnosti sivistys ja kulttuurielämä. Hän teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen.
Cosimon pojanpojasta, Lorenzosta tuli Medici-suvun johtaja jo 20-vuotiaana. Hän oli poliitikko, vallan ja kulttuurin mies. Lorenzo sai arvonimensä il Magnifico (Loistava) tuettuaan taiteita ja tieteitä vielä mahtavammin kuin edeltäjänsä. Hän rakasti koreilevaa elämää. Lorenzo avasi ovensa myös monille nuoremmille taiteilijoille (Leonardo, Michelangelo, Botticelli,…).
Giovanni oli ehkä kuitenkin merkittävin Medici-hallitsijoista. Hän toi sukunsa uudelleen maailmankartalle ja aloitti taiteiden tukemisen. Giovanni myös taitavana liikemiehenä ja pankkiirina sai suvun pankkitoiminnan kukoistamaan.
Medicien suku oli merkittävimpiä renessanssin synnyn kannalta. Ilman heidän avokätisiä lahjoituksiaan emme saisi tänä päivänä ihailla Firenzessä renessanssin ajan taideteoksia ja arkkitehtuuria. Jos Medicit eivät siis olisi rakastaneet kulttuuria, renessanssi ei näkyisi niin vahvasti tänä päivänä Firenzessä.
Lähteet:
Wirtz, Rolf C., Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/medicien_mahti.htm
http://www.yourwaytoflorence.com/db/medici/medici1.htm
http://www.yourwaytoflorence.com/db/medici/medici2.htm
http://galileo.rice.edu/gal/medici.html