Sivut

Powered By Blogger

5. kesäkuuta 2012

Itsearvioinnit ja palautteet

Moi Loistava Firenze -kurssilainen! Kiitos itsearvioinneista ja palautteista. Niistä on apua kurssin kehittämisessä - ja toivottavasti teidänkin opiskeluiden refklektoinnissa jatkossa. Monille kurssi tuntui olevan mielekäs oppimis -ja opiskelukokemus. Tietenkin kurssimatka kruunasi meille kaikille koko vaivan ja uurastuksen. Hyvät esitelmät, upeat historialliset kohteet ja mukavat kokemukset italilaisten kanssa saavat monet palaamaan Firenzeen vielä uudelleen. Ainakin aikaisempien kurssilaisten osalta näin on käynyt. Osa esitelmistä oli todella taidokkasti tehtyjä. Kohteisiin ja esittämistekniikkaan oli paneuduttu huolella. Toisaalta useassa kohteessa esitelmät olisivat voineet olla yksityiskohtaisempia ja laajempiakin. Monelle opiskelijalle aikataulut tuntuivat olevan hyvin haasteellinen asia. Viikkotehtävien aloittaminen jäi usein viime tinkaan ja monet palauttivat työnsä myöhässä. Varmasti se että kysymyksessä oli verkkokurssi, ja se että työtä joutui tekemään paljon normaalin kurssikertymän päälle, vaikutti asiaan ja yllätti monet ennakkovaroittelusta huolimatta. Jotkut opiskelijoista kaipasivat vieläkin enemmän ohjeita, vaikka tehtävät olivat verkkosivun tehtävät osiossa ja ohjaava opettaja antoi niitä vielä blogissa. Toisille opettajan ohjeistu ja läsnäolo tuntui riittävän. Kurssikirjakin sai kiitosta. Opiskelijat kertoivat oppineensa itsenäistä opiskelua, vastuunkantamista, vieraskielisten lähteiden käyttöä, tiedon etsintää ja kriittistä arvioimista sekä esitelmän valmistamista ja pitämistä. Second Life sai paljon kritiikkiä. Tekniset ongelmat olivat suurin haaste ja ympäristö koettiin myös projektista irralliseksi. Monet opiskelijat toivat palautteessaa esiin kaksi vaihtoehtoa jatkossa: joko 2nd Lifesta voisi luopua kokonaan tai sen käyttöä tulee laajentaa kiinteämmäksi osaksi kurssi. Jatkossa kurssia tullaan muuttamaan ja tässä työssä pidetään teidän kommenttinne mielessä. Suurimpana linjauksena on keskittyä vieläkin olennaisimpaa Firenzen historiassa ja kääntää näkökulmaa enemmän renessanssin arkkitehtuurin ja kuvataiteiden suuntaan. Kurssimerkinnät (1 tai 2 kurssia on nyt välitetty opoille ja Soppi-verkoston koordinaattorille Jyrki Mattilalle). Kiitos vielä osallistumisestasi kurssille ja hyvää kesää. Verkkokurssin ohjaava opettaja Antti Sirkiä

22. toukokuuta 2012

Kurssin arviointi

Lähteiden, varsinkin netistä löytyvien, käytössä oli tietysti omat haasteensa (englanninkielisyys, olennaisen tiedon etsiminen...), eikä niitä tullut hyödynnettyä niin monipuolisesti kuin olisi ollut mahdollista. Kotisivu oli kuitenkin helppokäyttöinen ja selkeä. Tehtävien määräkin oli melko sopiva, verkkokurssien huono puoli vain on se, että aika niiden tekemiseen pitää itse järjestää ja se muodostui välillä pieneksi ongelmaksi muiden kiireiden keskellä. Tehtävät olivat kuitenkin pääosin selkeitä. Yhteistoiminnallisissa tehtävissä opiskelijoiden välinen vuorovaikutus jäi vähäiseksi, esim. keskusteluksi tarkoitettu tehtävä toteutui lähinnä erillisinä puheenvuoroina. Opettajan läsnäolo oli riittävää, ottaen huomioon että kyseessä oli kuitenkin verkkokurssi. Second lifea en kokenut tarpeelliseksi, eikä sitä mielestäni tarvitsisi tulevilla kerroilla sisällyttääkään kurssin ohjelmaan.

21. toukokuuta 2012

Kurssin arviointi

Kokonaisuudessaan kurssin ensimmäinen osio toimi hyvin. Blogi ja verkkokurssi ylipäänsä tuntuivat aluksi hieman oudoilta, mutta niihin tottui nopeasti. Kurssin verkkosivu oli selkeä, ja sieltä sai hyvin selville kaikki kurssiin liittyvät asiat. Joissakin tehtävissä tehtävänanto oli hieman epäselvä, mutta tehtävistä suurimman osan tekeminen sujui ongelmitta linkkien avustuksella. Opettajan läsnäolo oloa oli tarpeeksi, ja varsinkin aluksi hieman kangerrelleessa yhteistoiminnallisessa tehtävässä opettajasta oli paljon apua.

Second lifestä sanon saman, mitä muutkin ovat sanoneet; sen käyttö tuntui jotenkin vaivalloiselta ottaen huomioon miten vähän sitä loppujen lopuksi käytettiin. Kurssia voisi siis kehittää kokonaan poistamalla Second Lifen ja viemällä sen käyttöä pidemmälle, esimerkiksi siirtämällä 3. viikon yhteistoiminnallisen tehtävän kokonaan Second Lifessä keskusteltavaksi.
Loistava Firenze -kurssin ensimmäinen osio toimi mielestäni pääosin hyvin. Aluksi verkkokurssi tuntui hiukan hämmentävältä, mutta blogin lukemiseen ja tehtävien tekemiseen tottui nopeasti. Tehtävien ohjeisiin liitetyistä lähteistä oli paljon hyötyä, ja ne olivat riittävän selkeitä. Tehtävät tuntuivat etenkin alkuvaiheessa välillä raskailta kaikkien muiden koulukiireiden keskellä, mutta jälkeenpäin ajateltuna niitä oli varsin hyvä määrä. Vähemmällä työnteolla olisi tuskin saanut yhtä hyvää peruskäsitystä Italian renessanssista. Kotisivujen käytön kanssa ei juuri ollut ongelmia. Asiat on jäsennelty sivuilla selkeästi, eikä eri osioiden löytämisessä ollut ongelmia. Blogikin on hyvin helppokäyttöinen, ja alkukankeuden jälkeen blogitekstien kirjoittaminen sujui kangertelematta.

Yhteistoiminnallisuus oli välillä vähän hukassa, mikä näkyi etenkin yhteistä keskustelua vaatineessa viikkotehtävässä, jonka meno oli melko kankeaa. Tämä tosin saattoi johtua myös hivenen epäselvästä ohjeistuksesta. Alun vaikeuksien jälkeen yhteinen keskustelu alkoi kuitenkin toimia paremmin. Opettajan "läsnäolo" näkyi verkkokurssilla sopivassa määrin. Opettajasta oli erityisesti apua edellä mainitussa yhteistoimintatehtävässä, jossa hän auttoi keskustelua etenemään ja toi esiin uusia näkökulmia.

Eniten kehittämisen varaa on ehdottomasti kurssin Second Life -osiossa. Itse ainakin koin sen erittäin hankalana, koska läppärini (joka on ainoa toimiva tietokone talossamme) ei pystynyt pyörittämään ohjelmaa kunnolla. En myöskään katso Second Lifesta olleen juuri hyötyä kurssin kannalta. Kuten muutkin ovat jo ehdottaneet, olisi luultavasti parasta joko jättää Second Life kokonaan pois kurssin sisällöstä tai laajentaa sen käyttöä ja käytön opettamista.

14. toukokuuta 2012

Kurssin arviointi

Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että verrkokurssi toimi kaiken kaikkiaan varsin hyvin, vaikka se vaatikin toki totuttelua. Kurssilla käytettävät lähteet olivat pääosin hyödyllisiä. Kotisivu oli selkeä ja toimiva. Tehtävien kanssa tuli välillä kiire muiden asioiden vaatiessa voimavaroja, mutta niitä oli näin jälkeenpäin ajateltuna juuri sopiva määrä kurssin sisällön kannalta. Vaikka keskustelimmekin blogissa ujon puoleisesti, tietoa löytyi mitä ilmeisimmin riittävästi. Opettajat olivat kiitettävissä määrin ohjeistamassa ja neuvomassa aina tarpeen tullen. Jatkossa huomion voisi kiinnittää eritoten tehtävien ohjeistuksien selkeyttämiseen ja yhteistoiminnan tehostamiseen.

8. toukokuuta 2012

Kurssin arviointi

Kotisivut olivat selkeät ja viikkotehtäviin löytyi monia linkkejä, joista olisi ollut apua.  En kuitenkaan käyttänyt sivuilta löytyvää materiaalia, sillä kurssikirja tuntui helpommalta.  Syynä oli mahdollisesti kirjan suomenkielisyys.  Muuten kotisivu toimi hyvin; tehtävät olivat selkeästi esillä jne. 
Tehtävät eivät tuntuneet liian pitkiltä, mutta viikottainen urakka saatoi joskus olla liikaa.  Kannatan kuitenkin samanlaisia tehtäviä tuleville kursseille, sillä ne olivat monipuolisia ja opettavaisia.  Muutamaan kertaan en ymmärtänyt tehtävänantoa, joten täytyi ottaa mallia muiden töistä.
Opettajan läsnäolo oli riittävää, sillä vain muutamat huomiot, opastukset ja huomiot tulivat tarpeeseen. 
Kuten monet muut, olen samaa mieltä Second Lifesta.  Se tuntui turhalta eikä ollenkaan yhtenäiseltä muun kurssin kanssa.  Mielestäni sen voisi jättää pois tulevilta kursseilta.

29. huhtikuuta 2012

Kurssin arviointia

Minusta kurssin kotisivu näytti aluksi ehkä hieman sekavalta, mutta käytön jälkeen se selkiytyi nopeasti. Kotisivut siis loppujen lopuksi minusta toimivat hyvin, ja sivuilta löytyi myös hyvin erilaisia linkkejä ja materiaaleja liittyen viikkotehtäviin. Tärkeimpänä ja selkeimpänä lähteenä minustakin tuntui olevan kuitenkin kurssikirja, sillä muistaakseni lähes kaikki linkit mitä kurssin kotisivuilla oli, olivat joko englanniksi tai jopa italiaksi.

Tehtävien määrä näin jälkeenpäin ei tunnu enää liialta, vaikka silloin niitä tehdessä ne saattoivat tuntua liian raskailta muun elämän ohella. Tehtävien ohjaus oli minusta suurimmaksi osaksi hyvää, vaikka jotkut viikkotehtävät olivat ohjaukseltaan hieman epäselviä. Tästä esimerkkinä yhteistoiminnallinen tehtävä, joka lähti kankeasti liikkeelle syystä tai toisesta.

Opettajan läsnäolo oli minusta sopivaa. Läsnäolo näkyi parhaiten juuri joissakin tehtävän aloituksissa, kommentoinnissa ja niiden ohjaamisissa, eli uusien näkökulmien tuomisessa.

Kehitettävää olisi minusta myös 2nd Life ideassa, sillä se tuntui jäävän jotenkin hieman irtonaiseksi asiaksi koko kurssista ja joskus jopa hieman turhaltakin. Tässä kohtaa minusta kannattaisi miettiä jättääkö sen kokonaan pois kurssilta vai yritettäisiinkö saada 2nd Life jotenkin enemmän kurssiin kuuluvaksi.


16. huhtikuuta 2012

Palautetta kurssista

Onpas laajasti ja hyvin tullut jo tuota palautetta, minulla ei ole siihen hirmuisesti lisättävää.

Kotisivuista tykkäsin paljon, ne olivat selkeät ja siellä oli tiivistettyä informaatiota aiheesta kuin aiheesta, mikä oli hyvä, sillä yleiskäsityksen saatuaan on helppo lähteä etsimään lisäinformaatiota netin syvistä syövereistä. Linkkejäkin oli paljon, osa niistä oli todella hyviä, osa ei edes toiminut.

Tehtäviä oli näin jälkikäteen ajateltuna sopivasti, vaikka tosin välillä kurssin aikana tuntui siltä ettei näistä selviä muun koulutyön, harrasteiden ja vapaa-ajan ohella. Mutta vaivatta opittuhan se myös helposti unohtuu. Tehtävät olivat myös hyvin laadittuja, niiden avulla sai selkeän kokonaiskuvan renessanssista ja sen keskeisimmistä ilmiöistä. Yhteistoiminnallinen keskustelutehtävä tosin lähti kankeasti liikkeelle, mistä sitten johtuikaan, tehtävänannosta vai yhteistyö/aloitekyvyttömyydestä, mutta itse en ainakaan tajunnut sen ideaa aivan heti.

Kurssia kehittelisin poistamalla Second Lifen tai ottamalla sen laajempaan käyttöön. Olen Lauran kanssa samaa mieltä että tällä kurssilla se tuntui olevan aika turha ja ainakaan en itsestäni löytänyt motivaatiota sen käyttämiseen.

Kurssin arvionti

Kurssin kotisivu on ollut helppokäyttöinen ja selkeä. Sieltä löytyi myös tarpeellista tietoa, sekä aiheisiin liittyviä linkkejä. Kurssikirjasta sain kuitenkin suurimman avun tietoa etsiessäni, enkä netistä.

Tehtäviä oli ihan sopiva määrä mielestäni. Joskus vain aikaa ei meinannut liietä tehtävien tekoon. Joidenkin tehtävien ohjeistus oli hieman liian epäselvää.

Yhteistoiminnallisuuttakin oli riittävästi, kuten myös opettajien läsnäoloa. Opettajien läsnäolo auttoi, etenkin renessanssi-tehtävässä.

Kehittäisin ehkä eniten Second Life-ohjelmaa. Second Lifessa voisi olla enemmän tapaamisia, sillä koin sen liiankin turhaksi.

Riina Ahola 1ib

15. huhtikuuta 2012

Kurssin arviointi


Kotisivulla oli sopivasti tietoa ja sieltä löytyi mukavasti myös linkkejä. Oli hyvä ettei sieltä löytynyt kaikkea aiheisiin liittyvää vaan, että piti myös käyttää omaa päätä ja etsiä itse lähteitä.  Kotisivu on myös selkeä ja toimiva kokonaisuus.

Tehtäviä oli sopivasti, enempää en olisi ainakaan kaivannut, koska kaikki veivät kuitenkin jonkun verran aikaa. Oli kiva, että joukossa oli myös yhteistoiminnallisia sekä yksilötehtäviä.

Opettajan läsnäolo oli riittävää ja hyvä. Joissakin tapauksissa ohjeistus olisi kyllä voinut olla selkeämpää.

Second Life osiota voisi jotenkin kehittää. Itse koin Second Lifen jotenkin vähän turhaksi, mutta jos sitä saisi jotenkin sovellettua joihinkin tehtäviin tai tapaamisiin paremmin niin se olisi varmaan hyödyllisempi ja mielenkiintoisempi.

Palaute kurssista

Mielestäni kurssin kotisivu on ollut hyvin selkeä ja yksinkertainen käyttää. Se on toiminut hyvin ja sivuilta löytyi kätevästi tietoa, jotka osottautuivat erittäin hyödyllisiksi tehtäviä tehdessä. Myös kurssikirjasta oli paljon apua tehtävissä ja etenkin esitelmän teossa.

Tehtäviä oli sopiva määrä. Kurssi olisi ehkä vienyt liian paljon omaa aikaa, jos niitä olisi ollut enemmän. Tehtävien tehtävänantoa olisi silti voinut selkeyttää, koska joidenkin tehtävien kohdalla tehtävänanto jäi todella epäselväksi.

Yhteistoiminnallisuutta oli aivan riittävästi ja opettajan läsnäolokin tuli tarpeeksi hyvin esiin, muistaen kuitenkin tämän olleen nettikurssi, joten näitä on vaikeampi järjestää.

Kehittäisin kurssia nimenomaan selkeyttämällä tehtävänantoja!

13. huhtikuuta 2012

Kurssipalaute

Kotisivu itsessään oli hyvin selkeä ja helppo käyttää. Sinne oli kivasti laitettu eri lähteiden linkkejä ja myös tiivistettyä tietoa löytyi mukavasti. Kurssikirja varsinkin oli todella selkeä.

Tehtäviä oli mielestäni juuri sopiva määrä, jos olisi ollut enemmän niin se olisi ollut jo liikaa. Niiden tekemisessä kuitenkin meni aikaa ja nimenomaan vapaa-aikaa. Joidenkin tehtävien ohjeistus oli kyllä hieman epäselvä, joten muutoksia niihin.

Yhteistoiminnallisuutta oli juuri sopivasti, sillä nettikurssilla sitä on vaikeampi järjestää kuin tavallisilla koulukursseilla. Opettajan läsnäolo tuli parhaiten esiin renessanssi-tehtävässä, jossa sitä myös tarvittiinkin. Lisäksi oli ihan hyvä löytää blogista vielä erikseen jokaisen viikkotehtävän ohjeistus.

Kurssia voisi kehittää nimenomaan selkeyttämällä hieman lisää tehtävänantoja.

Firenze kurssin arviointi

Kotisivu toimi hyvin ja oli hyvä, että siellä oli myös koottuja tietoja. Välillä kuitenkin tehtävien ohjeistukset koituivat hieman epäselviksi.
Tehtäviä oli sopivasti ja eivät ne loppujen lopuksi olleet kovin vaikeita. Selkeys taas oli hieman epämääräistä esim. kotisivulla ja blogissa ohjeistukset olivat erilaisia. Viimeinen tehtävä olisi tosissaan voinut vieläkin tarvita lisää ohjeistusta...
Yhteistoiminnallisuutta oli sopivasti eikä sitä välttämättä tarvitse lisätä, sillä tämähän oli pääosin nettikurssi.
Opettajan läsnäolo tuli blogissa esille pääosin vain tehtävässä jossa etsittiin renessanssin syntysyitä.
Loistava Firenze verkkokurssia kehittäisin niin, että tehtävien ohjeistuksia selkeytettäisiin.

Loistava Firenze kurssin arviointi

Mielestäni kurssi on ollut oikein onnistunut. Tehtävät ovat olleet monipuolisia ja käsitelleet renessanssia monesta eri näkökulmasta. Kurssikirja on ollut hyödyllinen apu tehtävissä ja esitelmän teossa. Loistava Firenze kurssin kotisivu on selkeä ja helppo käyttää. Ainut miinus siitä oli kommentointi-puheenvuoro tehtävä, jonka tehtävänanto oli hieman epäselvä. Yhteistoiminnallisuutta on ollut mielestäni sopivasti ja sitä ei mielestäni tarvitsisi lisätä, sillä kaikki kuitenkin tekevät tehtäviä eri aikaan päivästä ja viikosta. Opettajan läsnäon esille varsinkin tuossa puheenvuoro-kommentointi tehtävässä ja siinä siitä oli paljon apua. Loistava Firenze kurssia kehittäisin niin, että järjestettäisiin joku aika ja paikka milloin ja missä tehtäisiin yhdessä Firenze esitelmiä ( saattaa kylläkin olla vaikea järjestää ) niin kaikki saisivat hyvän käsityksen siitä millainen esitelmästä kannattaa tehdä. Sillä nyt kaikilla taitaa olla melko erilaisia esitelmiä. Mutta eihän sekään sinänsä ole mikään huono juttu.

12. huhtikuuta 2012

Risut ja ruusut

Eli kun kukkaan muu ei tänne viel oo mittään pistänt, niin mipä sittten alotan tämän seittemännen viikkotehtävän yhtenäisen osuuden, jota täällä jälleen suoritamme..?

Elikkäs päälimmäisiä kommentteja kurssimme tehtävistä, blogista ja niin edelleen. Itsestäni tehtävät ovat olleet oikein hyviä, paitsi kaksi. Esseen arviointi oli pimeä ja epämääräinen ja renessanssista kolme puheenvuoroa oli jo aivan naurettava. Muuten sekin olisi ollut mainio, mutta määrä hiosti viikonloppuna tekeviä aivan liikaa. Vähentäisin mieluummin puheenvuoroja, jolloin sisältö voisi olla miellyttävämpää, eikä paniikin omaista kakkaa ja kommentointi sujuu kaikilta helpommin, joten sitä voisi yhdellä kahdella vuorolla lisätä?
Mitäpä muuta nyt tästä nettikurssista olisi sanottavaa. Oikein toimiva kursssi muuten, vaatii välillä liikaaa tais itten ei vain tiedä, mitä loppujen lopuksi vaaditaan, kuten nyt tulevat esitelmämme Firenzessä. Olisi ihan jees tietää, onko sen välttämättä oltava yhtä täydellinen ja kattava, kuin jonkun koulutetun museossa työskentelevän kiertueen ohjaajan.

28. maaliskuuta 2012

Palautetta 4. viikkotehtävästä

Neljäs viikkotehtävä tarkasteli Medici-suvun merkitystä renessanssin ja Firenzen kaupungin kehityksessä. Kaikki vastaukset olivat hyviä, monet erinomaisia, ja opettivat kirjoittajille tarvittavat perustiedot.

Medici-suvun alkuperä tuli selvitetyksi ja Giovanni Biccin, Cosimon sekä Lorenzon merkitys ymmärrettiin pääpiirteittäin. Keskeiseksi piirteeksi nostettiin Medicien taloudellinen vauraus laajan lähes koko Eurooppaa Keski- ja Länsi-Eurooppaa käsittävän pankkijärjestelmän myötä. Lähes kaikki kirjoittajat korostivat myös Medicien nousua villakutojien killan johdosta kaupungin johtoon, laajan verkoston luomista harvainvaltaista, jopa diktatuurimaista, järjestestelmää ja korruptiota hyväksi käyttäen unohtamatta kuitenkaan kansan hyvinvointia.

Renessanssin kukoistuksen näkökulmasta ymmärrettiin Medicien keskeinen rooli tärkeinpänä mesenaattisukuna, joka antoi tukensa arkkitehtuuria, kuvanveistoa ja maalaustaidetta ja tiedettä maailmahistoriallisesti muuttaneille taiteilijoille ja tieteilijöille. Tämä oli eräs Medicien vallankäytön keino, toki he näkivät varmasti myös taiteissa ja tieteissä arvon sinänäsä.

21. maaliskuuta 2012

Kokoontuminen KE 11.4 LYSEOLLA

Moi,

Firenze-ryhmä kokoontuu KESKIVIIKKONA 11.4. klo 9.30-11.30 on LYSEON LUKIOLLA. KAIKKIEN LÄSNÄOLO ON VÄLTTÄMÄTÖN.

Ohjelmassa on:
- yleistä asiaa kurssimatkasta
- Firenzen ohjelma 19.-25.4
- lentolippujen jako
- kurssimatkasopimusten vastaanottaminen, niiden osalta jotka eivät ko. sopimusta ole vielä palauttaneet
- esitelmien hiomista ja niiden ohjaamista.

Tavataan Lyseon lukion uuden puolen liikuntasalissa L2.

Ota mukaan esitelmäsi ja sitä koskeva materiaali.

Ilmoitathan opettajillesi poissaolosta ajoissa.


Esko ja Antti

19. maaliskuuta 2012

Lentoaikatalulut

Moi.

LÄHTÖ LYSEOLTA 19.4 klo 3.00. OLE AJOISSA PAIKALLA!

Lentoyhtiö: Lufthansa

Meno: 19.4 Helsinki - Frankfurt 8.15-10.15, Frankfurt - Firenze 12.30-13.55

Paluu: 25.4 Firenze - Munchen 17.10-18.25, Munchen - Helsinki 19.35-23.00

TAKAISIN LYSEOLLA 26.4 n. klo 2.30

AS

5. ja 6. viikkotehtävä = esitelmät Firenzessä

Tässä ohjeita 5. ja 6. viikkotehtäviin.

Lukekaa ohjeet ensin TARKASTI "TEHTÄVÄT" OSUUDESTA, mutta katsokaa läpi myös tämä teksti.

HUOM! Johtuen muutoksista Firenzen ohjelmassa muutama esitelmän aihe on vaihtunut.

Interiöörien ja eksteriöörien esittely tapahtuu paikanpäällä Firenzessä. Valmistaudu myös tähän kasvokkain tapahtuvaan esitykseen huolellisesti. KS. edelliset ohjeet.

1. Teksti tulee kirjoittaa huolella käyttäen tekstinkäsittelyohjelmaa.

2. Teksti tulee korjata kielioppivirheistä, stilisoida ja kirjoittaa uudelleen.

3. Tämän jälkeen esittämistä tulee HARJOITELLA. Tee se parisi / ryhmäsi kanssa Second LIfessa yhdessä sovittuun aikaan ja yhdessä sovitussa paikassa, mutta ei Saimaan Saarella.

Opiskelija esitelmöi valitut kohteet koko ryhmälle. Tätä varten tulee valmistella sopivan laajuinen A4-paketti ja muokata tämän perusteella "lunttilappu", jossa INTERIÖÖRIN JA EKSTERIÖÖRIEN (eli esitelmien) tärkeimmät kohdat on merkitty muistiin "ranskalaisin viivoin ja belgialaisin palloin". Tällä pyritään välttämään suoraan paperista lukemista.

HUOM. Toivon todella että tähän tehtävään panostetaan, koska Firenzen kurssimatkan opetuksellinen anti riippuu osittain tästä.

Kulttuurielämys on ainakin edellisillä kerroilla ollut uskomattoman hieno aina kun esitelmä on ollut onnistunut!

Mahtavat Medicit

Medicien suku tunnetaan mahtavana firenzeläisenä sukuna, joka johti Firenzen kaupunkia ja löi omalta osaltaan suuren leiman sen historiaan. Suvun nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta pidetään todennäköisenä, että Medicit olivat lääkäreiden ammattikunnan jäseniä ja nimi Medici johtuu italian medico-sanasta, joka tarkoittaa lääkäriä.

Alun perin Medicien suku on lähtöisin Mugellon laaksosta, josta he lähtivät lopulta harjoittamaan pankkitoimintaa Giovanni di Averardo Biccin johdolla. Häntä voidaankin sanoa Medicien suvun perustajaksi, koska hän oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici. Ajan myötä Bicci kohosikin Firenzen rikkaimmaksi mieheksi ja Medicien pankista tuli yksi Euroopan arvostetuimmista ja menestyneimmistä pankeista. Vuonna 1413 Medicit kohosivat merkittävään asemaan paavin virallisina pankkiireina ja onnistuivat näin luomaan vertaansa vailla olevan dynastian. He olivat myös erittäin ahkeria taiteiden ja tieteiden tukijoitä ja esimerkiksi Bicci tuki aikansa merkittäviä ja suuria taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia.

Biccin jälkeen hänen vaatimaton poikansa, Cosimo Il Vecchio, peri suvun päämiehen paikan. Hän ohjasi kaupungin poliittista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä aina kuolemaansa asti. Kansalaiset pitivät Cosimoa suuressa arvossa, koska hän tuki useiden rakennusten ja taideteosten valmistamista huomattavilla lahjoituksilla ja teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen. Hän perusti myös Firenzen akatemian, jonne hän kutsui työskentelemään aikansa maineikkaimpia taiteilijoita ja tiedemiehiä. Kansalaisetkin antoivat kunnioituksestaan hänelle lempinimen Pater patriaie eli Isänmaan isä, joka olikin aivan oikeutettu, koska Cosimo teki paljon lahjoituksia Firenzen kulttuurin ja talouden kehittämiseksi. Cosimoa voidaan pitää Medicien kaikkein ratkaisevimpana hallitsijana renessanssin synnyn kannalta, koska hän oli niin suuri taiteiden ja tieteiden tukija. Ilman hänen avokätisiä lahjoituksiaan Firenzen kulttuuri ja taide eivät olisi voineet nousta niin upeaan loistoon. Lisäksi hän oli taitava diplomaatti ja omasi erinomaisen taloudellisen kaukonäköisyyden, joten hän pystyi johtamaan Firenzen kaupunkia hyvin ja kunniakkaasti.

Cosimon jälkeen Firenzen päämieheksi nousi hänen poikansa, Piero Il Gottoso, joka jatkoi työtä taiteiden tukemisessa ja sivityksen kehityksessä. Hän joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun Konstantinopolin kukistuminen vaaransi kaupungissa olevat italialaisomistukset ja idänkaupan sujuvuuden. Häntä kohtasi onnettomuudet myös myöhemmissä vaiheissa kun Firenzeä uhkasi sisällissota. Kuitenkin loppujen lopuksi hän sai pelastettua asemansa ja jatkoi Firenzen päämiehenä. 

Pieron jälkeen vallan Firenzessä otti hänen poikansa, Lorenzo, jota kutsuttiin hänen koreilunhalunsa vuoksi Il Magnificoksi eli loistavaksi. Hän oli renessanssin ajan yksi suurimmista mesenaateista ja hän omisti taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle suuren osan elämästään. Lorenzoa pidetään eräänä Medicien suvuvun tärkeimpänä taiteen tukijana ja hän tiedetään tukeneen mm. Michelangeloa, Da Vincia ja Botticellia.

Medicit pystyivät helposti kohoamaan Firenzen johtoon, koska he olivat erittäin rikas suku ja pystyivät tukemaan kaupunkia monilla eri tavoilla. 1300-luvun onnettomuuksien jälkeen Firenzen kaupunki oli vielä hajalla ja Medicien oli helppo ottaa valta ja alkaa luoda omaa dynastiaansa. Raha ja kiinnostus taiteiden ja tieteiden tukemiseen upposi kansaan, joten Medicejä alettiin arvostaa ja heitä pidettiin hyvinä johtajina. Lisäksi he olivat erittäin taitavia manipuloijia, joka myös auttoi heitä kapuamaan Firenzen johtoon. 

Medicien suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa on ilmeinen. Ilman Medicien antamaa taloudellista tukea, ei monet suuret taiteilijat olisivat koskaan saaneet nykyisin kuuluisia taideteoksiaan tehtyä. Medicit panostivat kulttuurilliseen kehitykseen ja Firenzen ainutlaatuisen kulttuuripiirin syntyminen olisi ollut mahdotonta ilman Medicien asiantuntevaa ja avokätistä tukea. 

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/medicien_mahti.htm
http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf 
Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja Arkkitehtuuri, 2005

18. maaliskuuta 2012

Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia

Medici -nimi tulee italian kielestä sanasta medico, joka tarkoittaa lääkäriä. Medicien mahtisuku hallitsi Firenzeä lähes 300 vuoden ajan. Pakki- ja raha-asioihin erikoistuneen suvun bisnekset ylettyivät laajalti koko Eurooppaan. Sukuun kuuluu monia tunnettuja henkilöitä. Medicit lainasivat rahaa ympäri eurooppaa kauppiaille, laivaajille,herttuoille, kreiveille, kuninkaille ja jopa paaveille.

Mugellon laaksosta peräisin olevat Medicit olivat lääkäreiden ammattikunnan jäseniä. Kaupankäytiin suuntautuva suku nousi 1300-luvun lopulla merkittävään asemaan. Giovanni di Averado Bicci ryhtyi pankkiiriksi ja nousi Firenzen rikkaimaksi mieheksi. Bicci jätti Medici suvulle hyvät arvot ja käytänteet, joiden ansiosta nousu koko suvulle oli mahdollista.

Giovanni de Medicin on toinen merkittävä henkilö. Vuonna 1402 hän nousi villakauppiaiden killan konsultiksi ja 1421 kaupunginjohtajaksi. Hänen valtakaudesta alkoi myös todellinen Medicien nousu. Bicci laajensi alueitaan ja perusti pankkeja moniin suuriin kaupunkeihin. 1413 hänestä tuli paavin pääpankkiiri.

Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia. Bicci päätti rakentaa lastenkodin josta alkoi varhaisrenesanssin arkkitehtuurissa uusi aikakausi. Hän myös rahoitti sen ajan merkittävimpiä taitelijoita, kuten Donatelloa. Taiteen merkittävimpänä mesenaattina hänellä oli valtaa vaikuttaa merkittvästi kuka nousi renesanssi taiteen merkkimieheksi ja historian kirjojen muistiin.

1400-luvun loppupuolella Medici suku joutui muiden sukujen kataudesta ja vallan tahdosta hankaluuksiin. 1492 Piero taivuttua laajoihin alueluovutuksiin Ranskaa vastaan käydun sodan jälkeen Medicit joutuivat maanpakoon.


Medicien mahti


Medici-suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista Mugellon laaksosta ja he olivat lääkäri ammattikunnan täysvaltaisia jäseniä. Vaikka medici polveutuukin sanasta lääkäri ei olla täysin varmoja oliko kukaan suvusta ennen toiminut lääkärinä.
1400-luvulla suku perusti “Medici pankin”, joka oli Euroopan suurin ja kasvatti samalla Medicien vaikutusvaltaista asemaa kansalaisten silmissä. Suku tunnettiin myös seurapiireissä hyväntekijöinä ja taiteiden rahoittajina lahjoittaen taitelijoille avustuksia. Monien sukupolvien ajan Medicit kartuttivat niin omaisuuttaan kuin arvovaltaakin. Ammatit vaihtelivat kauppiaista-pankkiireiksi eli Medicit tekivät töitä kansan parissa ja saivatkin sitä kautta niin kannattajia kuin vihamiehiä. Kun Medicit saivat Firenzen talouden kukoistamaan tuli heistä kansan silmissä hallitsijoita ja luottohenkilöitä.

Giovanni Bicci oli yksi Medici suvun merkittävimmistä henkilöistä, sillä hän perusti Medici pankin Firenzeen ja sitäkautta vaikutti Medicien taloudelliseen voimaan Firenzessä. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi ja samalla hän toimi paavin henkilökohtaisena pankkiirina saaden häneltä tunnustusta pankkitoimista, jonka johdosta pankkiverkosta alkoi laajenemaan. Giovanni Biccin uskotaankin näyttäneen tien jälkipolvilleen tullakseen yhdeksi Euroopan rikkaimmaksi hallitsijasuvuksi tehden tärkeän harppauksen kohti myöhäisempää kulttuuria ja poliittista korkea-arvoisuutta.
Yhtenä Giovanni Biccin merkittävimpänä tekoina nähdään myös Piccarda Buerin naiminen kenen suku oli vanha ja arvostettu.

Cosimo Il Vecchiota kutsuttiin nimellä pater patriae=isänmaan isä, hänen johdettuaan Firenzen kaupunkia. Hän ohjasi kaupunkia poliittisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti.
Cosimo ei halunnut luoda itselleen ankaran hallitsijan kuvaa vaan hän pyrki toimimaan “kansalaisten keskellä”.
Cosimo oli erityisen kiinnostunut tieteestä, taiteesta ja eritoten humanismista ja hän rakennuttikin Firenzestä humanistisen keskuksen.

Mielestäni Giovanni Bicci oli merkittävin Medici suvussa, sillä hän tuki eri taiteilijoita ja mahdollisti heidän nousemisen, hän toimi myös merkittävänä liikemiehenä perustaen medici pankin, josta suku onkin erityisen kuuluisa. Myös monet jälkeläiset voivatkin pitää Bicciä merkittävämpänä henkilönä sillä hän ikäänkuin palautti suvun taas eloon palatessaan takaisin Firenzeen ja perustaessaan pankin.

Lorenzo Il Magnifigo=loistava, nimi on peräisin Lorenzon ulkoisesta olemuksesta, joka välittyi kansalle. Lorenzo oli erittäin mieltynyt kaikkeen kauniiseen ja hienostuneisiin asioihin ja hän myös tykkäsi viettää vapaa-aikaansa juhlimalla muiden kanssa.

Firenzeä hallitsi aina suku, joka oli vaikutusvaltainen ja jonka kansa näki itselleen parhaana hallitsijana. Tuolloin Medicit olivat vaikutusvaltaisin suku ja se hallitsikin kansaa pääosin liiketoiminallaan. Medicien suku ei kuitenkaan ollut pintapuolisesti vaikuttaja vaan he pyrkivät vaikuttamaan muiden edustajien kautta mm.rahan avulla.

Medicit vaikuttivat renessanssin syntyyn taloudellisesti kuin taiteenkin kannalta. He perustivat pankin, joka nosti heidät kuuluisuuteen ja samalla paransi taloutta ja mahdollisti Firenzen nousun kaupan keskukseksi. Rikkauksien kertyessä he alkoivat lahjoittaa taiteilijoille rahaa, joka mahdollisti monien taiteilijoiden työt.

Medicit


Mugellon laaksosta lähtöisin olevat Medicit olivat alunperin villakauppiaita. Nimi Medici kuitenkin viittaa lääkäreihin, ja lääkäreiden ammattikuntaan tiedetäänkin kuuluneen Medicejä. 

Medicien vauraus ja valta-asema Firenzessä perustui menestyvään pankkiin, jonka Giovanni Bicci perusti. Giovanni aloitti uransa sukulaisensa pankissa, jossa oppi pian pankkimaailman salat. Hänestä tuli niin pätevä, että sai jopa hoitaakseen pankin Roomassa toimivan haarakonttorin. Kartutettuaan tietojaan ja taitojaan Giovanni lopulta rohkeni muuttaa takaisin Firenzeen ja perustaa oman pankin. Paavinistuimesta käytiin kiistaa 1400-luvun alkupuolella, ja Giovanni sattui tukemaan kiistan sittemmin voittanutta osapuolta. Ratkaisu osoittautui tuottoisaksi paavin valitessa Medicien pankin uuden Rooman konttorin pankikseen. Medicien valta saikin nostetta Giovannin ja paavin lämpimistä väleistä.

Giovannin kuoltua vuonna 1429 yrityksen johtoon nousi hänen poikansa Cosimo joka nosti Medicien pankin Euroopan voittoisimmaksi yritykseksi. Cosimo kävi pankkitoiminnan ohessa myös kauppaa mikä oli yksi syy menestykseen. Isänsä tapaan Cosimo pyrki välttelemään julkisuutta eikä välittänyt myöskään politiikasta, vaikka joutuikin tietysti mahtavan sukunsa vuoksi osallistumaan myös kaupungin hallintoon. Taiteesta hän sen sijaan oli kiinnostunut ja hänellä oli laaja koulutus. Hän hankki perustamaansa Firenzen akatemiaan oppineita opettajiksi sekä palkkasi tuon ajan taitavimpia taiteilijoita ja arkkitehtejä koristamaan kaupunkia. Cosimo sai häntä arvostavilta kansalaisilta kunnianimen pater patriae edellä mainittujen seikkojen johdosta.

Cosimon voidaan siis katsoa olleen kenties renessanssin synnyn kannalta merkittävin Medici-hallitsija. Siinä missä Giovanni oli keskittynyt pääasiassa suvun varojen kartuttamiseen, Cosimo oli tukenut myös taiteita ja arkkitehtuuria jotka ovat oleellinen osa renessanssia. Cosimon poika Lorenzo käytti suvun rahoja surutta taiteen tukemiseen, mutta nimenomaan Cosimo oli se, joka aloitti kulttuurin rikastamisen. 

Lisänimen "il Magnifico" saanut Lorenzo myös pukeutui huomiota herättävästi esitellen varallisuuttaan eikä hänessä ollut jälkeäkään isälleen ja isoisälleen tunnusomaisesta hillitystä vaatimattomuudesta. Lorenzon piiriin kuuluivat monet merkittävät taiteilijat, kuten Michelangelo, Leonardo da Vinci sekä Sandro Botticelli. Niccoló Machiavelli kuvaili häntä "suurimmaksi koskaan eläneeksi kirjallisuuden ja taiteen suojelijaksi". Liikeasiat hän kuitenkin jätti suurelta osin neuvonantajien ja sivuliikkeiden johtajien hoidettavaksi.

Korruptoituneen hallintojärjestelmän vuoksi Medicit saavuttivat varallisuutensa ansiosta huomattavasti valtaa Firenzessä. He kuitenkin pyrkivät pysyttelemään kulisseissa ja toimivat lähinnä taustavaikuttajina.

Medicit olivat merkittävä tekijä renessanssin taiteen ja arkkitehtuurin synnyn ja kehittymisen kannalta. Ilman Medicejä renessanssi tuskin olisi saavuttanut sitä loistokkuutta jota nyt vielä vuosisatojen kuluttuakin ihailemme.

Lähteet: 
Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja Arkkitehtuuri, 2005

Mahtavat Medicit

Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku, jonka vauraus ja valta-asema perustui menestyvään pankkitoimintaan. Alun perin Medicit olivat vaatimattomia villakauppiaita vaatimattomista oloista. Kuitenkin nimi Medici viittaa lääkäreihin (il medico = lääkäri) ja Medicien kerrotaankin olleen lääkäreiden ammattikuntien jäseniä.

Giovanni Bicci oli merkittävä henkilö suvun nousua ajatellen, sillä hän perusti vuonna 1937 Medicien pankin. Hänen myötään myös pankille kehittyi laaja toimintaverkosto. Sen varaan perhe loi valtavan omaisuutensa.

Cosimo oli Giovannin poika, ja hänen kuoltuaan Cosimo nousi yrityksen johtoon. Häntä voidaan pitää pankin kehittäjänä, sillä hänen ansiostaan Medicien pankki kasvoi Euroopan suurimmaksi. Cosimo ei viihtynyt kovinkaan paljon julkisuudessa, joten hän ei pitänyt itsestään kovinkaan suurta numeroa. Hän ei ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta, mutta koska hän kuului mahtisukuun, oli mahdotonta olla osallistumasta politiikkaan. Politiikan sijaan Cosimo oli enemmän kiinnostunut taiteista. Hän oli hyvin oppinut ja puhui monia kieliä. Cosimo oli myös hyvin kiinnostunut muinaisten kreikkalaisten tiedoista ja taidoista. Hänen ansiostaan Firenzen yliopistoihin tuli opettamaan hyvin oppineita opettajia ja hän myös palkkasi taiteilijoita ja arkkitehteja koristamaan Firenzeä. Nimitys pater patriarae (Isänmaan isä) on Cosimolle oikeutettu, sillä hänen ansiostaan Firenzestä tuli humanistisen oppineisuuden keskus.

Minusta kaikkein ratkaisevin hallitsija renessanssin synnyn kannalta oli Cosimon pojanpoika Lorenzo de’ Medici. Lorenzo oli suuri taiteen tukija, joka käytti suuria summia taiteen tukemiseen. Niccoló Machiavelli kuvaili Lorenzoa “suurimmaksi koskaan eläneeksi kirjallisuuden ja taiteen suojelijaksi” mikä olikin totta. Lorenzo ei ollut ollenkaan vaatimaton, kuten Giovanni tai Cosimo, ja hän pukeutuikin hyvin huomiota herättävästi ja piti julkikuvaansa yllä. Silti kansa piti Lorenzoa kansanmiehenä, joka oli pinnistellyt ylös köyhyydestä, vaikka todellisuudessa hän oli ensimmäinen Medici joka oli kasvatettu kuin kuningas ja joka sai kaiken valmiiksi annettuna. Lorenzo sai hänelle sopivan lisänimen il magnifico eli suurenmoinen. Tämä nimi sopi hänelle hyvin, sillä se kuvasti hyvin hänen luonnettaan ja sitä kuinka suuri merkitys hänellä oli taiteen saralla.

Firenzen hallintojärjestelmä oli korruptoitunut. Tämän vuoksi rahalla sai paljonkin vaikutusvaltaa, mikä antoi taas mahdollisuuden suvuille vaikuttaa asioihin kulisseista. Varakkaana sukuna, Mediceillä oli siis mahdollisuus vaikuttaa suuresti Firenzen asioihin.

Minusta Medici-suvun merkitys on suuri miettien renessanssin syntyä sekä kehitystä, sillä Medicit tukivat suuresti taiteita ja tieteitä. He tekivät suuria lahjoituksia eri tarkoituksiin ja palkkasivat ihmisiä rakentamaan sekä tekemään eri rakennuksia sekä taideteoksia. Heidän pankkitoimintansa myös vaurastutti Firenzeä ja teki siitä kauppa- ja rahatalouden keskuksen. Ilman Medicejä ei minusta renessanssi olisi ollut läheskään niin loistelias mitä se oli sekä monet rakennukset ja taideteokset olisivat saattaneet jäädä syntymättä.

Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf

Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja arkkitehtuuri, 2005.

Medicien mahtisuku

1. Medicit, joiden nimi juontuu italian kielen lääkäriä tarkoittavasta medico-sanasta, olivat kotoisin Mugellon laaksosta, joka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Firenzen keskustasta. Medicit kuuluivat alun perin lääkäreiden ammattikuntaan, kunnes siirtyivät kaupan alalle 1300-luvun lopussa. Suku perusti tuolloin Medici-pankin, josta tuli Euroopan suurin pankki seuraavalla vuosisadalla.

Medicin suku oli yhteyksissä moniin muihin Firenzen eliittisukuihin mm. järjestettyjen avioliittojen ja yhteistyökumppanuuksien kautta, mikä takasi heille hyvän aseman kaupungin sosiaalisessa verkossa. Tätä pidetään yhtenä suurimmista syistä Medicien valtaannousuun. Suhteet auttoivat sukua kauppojen hieromisessa, asiakkaiden löytämisessä ja yhteistyökumppanien metsästämisessä suunnattomasti.

2. Giovanni di Averardo Bicci ryhtyi pankkiiriksi 1300-luvun lopulla asettaen perustan Medici-pankille, joka oli avain suvun aseman nousuun. Biccistä tuli lopulta yksi Firenzen varakkaimmista miehistä. Biccillä ei ollut koskaan juuri minkäänlaista poliittista valtaa, mutta hän hankki suvulle paljon yleistä suosiota tukemalla juuri esiteltyä uutta verojärjestelmää: progressiivista verotusta.

Bicci siirsi siirsi Roomassa sijainneen pankin Firenzeen vuonna 1408 avaten samalla haarakonttorit Venetsiaan, Genovaan ja Napoliin. Myös Roomaan ja Geneveen perustettiin uudet konttorit, ja Medici-pankin edustajat asetettiin Bruggeen ja Lontooseen. Bicci ennusti paaviuden paluuta Roomaan, mikä osoittautui myöhemmin todeksi. Tämä sai seuraavat valtaan nousseet paavit arvostamaan Biccin tukea, ja osoittaakseen kiitostaan he alkoivat käyttää Medicin suvun pankin palveluja. Biccistä tuli paavin pääpankkiiri vuonna 1413

Pankkitoiminnan ja yleisen juonittelun lisäksi Bicci kunnostautui taiteen mesenaattina. Bicci käytti lastenkotia rakennuttaessaan arkkitehtinään Filippo Brunellechia, josta tuli myöhemmin Medicin suvun hoviarkkitehti. Bicci myös rahoitti ajan merkittävimpia taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia, mikä lisäsi suuresti hänen vaikutusvaltaansa taiteen merkittävimpänä tukijana.

Siirtyessään sivummalle, luovuttaen areenan suvun nuoremmille jäsenille, Bicci jätti perinnökseen mahtavan pankkijärjestelmän, hyvän aseman kaupungin seurapiireissä sekä perinteen toimia hyväntekijänä ja taiteiden tukijana. Hän myös antoi oman panoksensa suvun jatkumiseen varakkaana naimalla Piccarda Buerin, joka tuli rikkaasta ja kunnioitetusta suvusta.

3. Cosimo Il Vecchio sai kunnianimen pater patriae, koska Firenzen kansalaiset kunnioittivat häntä "isänmaan isänä" aina hänen kuolemaansa saakka. Cosimo Il Vecchio oli kylmän vallankäytön ja lempeyden yhdistänyt esikuva, joka säilytti kansan kunnioituksen myös silloin, kun Firenze oli muuttunut käytännössä diktatuuriksi.

Mielestäni Cosimo Il Vecchion lisänimi vaikuttaa hyvin ansaitulta. Hän nousi Firenzen hallituksen merkittäväksi jäseneksi ja oli taidokas diplomaatti. Hänellä oli erityisen tarkkaa taloudellista kaukonäköä, joka auttoi häntä lisäämään Medici-suvun rikkauksia ja vaikutusvaltaa.

Cosimo Il Vecchion suurena kiinnostuksen kohteena oli kulttuuri- ja sivistyselämä. Hän käytti arkkitehtuurin ja taiteiden tukemista manipulointikeinona, vaikka se olikin samalla lähellä hänen sydäntään. Cosimo kunnostautui myös kirjallisuuden saralla hankkimalla useita harvinaisia käsikirjoituksia, joista tuli renessanssiajan Firenzen kirjastolaitoksen kulmakivi. Hän perusti Firenzen Akatemian, johon hän kutsui työskentelemään tuon ajan kuuluisimpia tiedemiehiä ja taiteilijoita. Cosimo lahjoitti huikeita rahasummia San Marcon luostarin uudistamiseen. Hän rahoitti muitakin suuria rakennushankkeita, ja suurista kuvanveistäjistä  Paolo Uccello, Filippo Lippi ja Donatello olivat hänen suojeluksessaan. Runsas panostus taiteisiin ja rakennushankkeisiin nosti Medicien arvostusta ja lisäsi heidän mainettaan.

Cosimo Il Vecchio käytti välillä myös hieman kyseenalaisia keinoja, kuten kylmää manipulointia ja vallankäyttöä, vallantavoittelussaan. Hän vaikutti kuitenkin haluavan aidosti edistää sukunsa ja kaupungin hyvinvointia, eikä ihmisten suuri kunnioitus häntä kohtaan voinut olla täysin tuulesta temmattua. Ylevä lisänimi pater patriae on siis mielestäni ansaittu.

4. Mielestäni Giovanni di Averardo Bicci oli renessanssin synnyn kannalta tärkein Medici-suvun mahtavista hallitsijoista. Hän loi pohjan suvun massiiviselle pankkitoiminnalle ja monille niille piirteille, joista Medicit myöhemmin tunnettiin. Bicci solmi suhteita niin kaupungin kuin koko maan johtoon ja levitti suvun pankkitoimintaa ympäri Eurooppaa.

Bicci vaikutti asioihin nimenomaan renessanssin alkuaikoina. Hän loi perustan suvun arvoille, Medici-pankin toiminnalle ja taiteen tukemiselle. Muut hallitsijat tekivät suuria tekoja, tukivat mahtavia taiteilijoita ja parantelivat suvun asemaa sosiaalisissa ympyröissä sekä pankkimaailmassa. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Biccin jalanjäljissä, ja nimenomaan tämä suurenmoinen mies näytti kaikille muille suuntaa.

5. Lorenzo sai lisänimen "Il Magnifico", sillä hän toimi renessanssiajan mahtavimpana mesenaattina. Hän oli suuri taiteen ystävä ja omisti ison osan elämästään taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle.

Lorenzo rakasti ylenpalttista kauneutta ja loisteliasta elämää. Hänen aikanaan toteutettiin suuria rakennushankkeita, ja sekä taide että tiede saivat rutkasti tukea. Tuolloin myös järjestettiin lukuisia juhlallisuuksia, joita varten sävellettiin lauluja, kirjoitettiin runoja ja maalattiin tauluja. Lorenzon valtakausi tunnetaankin Medici-suvun historian kulta-aikana.


6. Firenzen hallintojärjestelmä oli melko sekava. Vaikka kaupungin hallitustyyliä kutsuttiin demokratiaksi, muuttui se jatkuvasti diktatuurimaisempaan suuntaan. Parhaiten Firenzeä kuvailisi sana "harvainvalta", sillä muutamat mahtisuvut hallitsivat kaupunkia sotien keskenään jatkuvasti. Tavallisella kansalla ei ollut juuri jalansijaa päätöksenteossa.


Tällainen hallintojärjestelmä oli edullinen Mediceille. Kansa ei ollut koskaan kokenut parempaa vaikutusasemaa, joten se ei osannut myöskään kaivata sellaista. Medicin suku pelasi korttinsa viisaasti kannattamalla tiettyjä kansan etuja edistäviä tekijöitä, kuten progressiivista verotusta, ja tukemalla aktiivisesti rakennusprojekteja ja taiteita. Ihmiset pysyivät tyytyväisinä, ja mahtisuku jatkoi hallintaansa. 


Medicien mahtavan ulkokuoren takana saattoi riehua korruptiota ja riitelyä, mutta suvun asema säilyi sen edustajien taitavien liikkeiden myötä pitkään. Suunnattomat rahavarat, kiinnostus taiteisiin ja taitavat manipulointikeinot olivat toimiva yhdistelmä, jota sekava hallitusjärjestelmä vain ruokki.


7. Medici-suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa oli merkittävä. Suvun jäsenet loivat perustuksen pankkijärjestelmälle, joka toi rikkauta koko kaupungille ja edisti sen nousua talousmaailman huipulle.


Erityisen suuresti Medicit vaikuttivat renessanssin taideaspektiin. He tukivat aikakauden suurimpia taiteilijoita ja tarjosivat heille töitä, mikä edisti taiteen kehitystä. Sama koski tieteitä ja filosofiaa, joita monet mahtisuvun jäsenet tukivat. Taiteilijat ja tutkijat saivat avokätisiä lahjoituksia, joiden avulla he pystyivät kukin kehittämään näitä aloja.


Ilman Medicien valtavia rahakekoja monet Firenzen taiteellisesti arvokkaista rakennuksista ja teoksista eivät olisi välttämättä koskaan syntyneetkään. Saamme siis kiittää heitä useista kohteista, joita pääsemme ensi kuussa töllistelemään.


Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372380/Medici-Family 

Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005

Mahtavat Medicit

Medicit olivat lähtöisin Mugellon laaksosta ja he kuuluivat lääkäreiden ammattikuntaan. Suku saavutti varallisuutta pankkitoiminnalla ja kaupankäynnillä. Giovanni di Averardo Biccin ryhdyttyä pankkiiriksi, suku nousi merkittävään asemaan. Suku oli aiemminkin ollut merkittävä Firenzessä. Sylvestro de’Medici oli hallinut Firenzeä, mutta hänen brutaali hallintojärjestelmänsä koitui hänen kohtalokseen ja hänet karkotettiin 1382. Giovanni di Bicci palautti suvun maineen. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi 1421 ja hän toimi myös paavin pääpankkiirina. Biccin myötä Medicin laaja pankkiverkosto sai alkunsa.

Medicit saavuttivat myös poliittisesti tärkeän aseman sekä alkoivat tukea taiteita Biccin ansiosta. Hän rakennutti lastenkodin, jonka arkkitehtina toimi Brunelleschi. Brunelleschista tulikin Medicien hoviarkkitehti.

Toinen Biccin pojista, Cosimo il Vecchio nousi suvun päämiehen asemaan isänsä jälkeen. Kaupunkilaiset kunnioittivat häntä suuresti ja antoivat hänelle arvonimen Pater patriae (Isänmaan isä). Cosimo tuki arkkitehtuuria ja taiteita ja häntä kiinnosti sivistys ja kulttuurielämä. Hän teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen.

Cosimon pojanpojasta, Lorenzosta tuli Medici-suvun johtaja jo 20-vuotiaana. Hän oli poliitikko, vallan ja kulttuurin mies. Lorenzo sai arvonimensä il Magnifico (Loistava) tuettuaan taiteita ja tieteitä vielä mahtavammin kuin edeltäjänsä. Hän rakasti koreilevaa elämää. Lorenzo avasi ovensa myös monille nuoremmille taiteilijoille (Leonardo, Michelangelo, Botticelli,…).

Giovanni oli ehkä kuitenkin merkittävin Medici-hallitsijoista. Hän toi sukunsa uudelleen maailmankartalle ja aloitti taiteiden tukemisen. Giovanni myös taitavana liikemiehenä ja pankkiirina sai suvun pankkitoiminnan kukoistamaan.

Medicien suku oli merkittävimpiä renessanssin synnyn kannalta. Ilman heidän avokätisiä lahjoituksiaan emme saisi tänä päivänä ihailla Firenzessä renessanssin ajan taideteoksia ja arkkitehtuuria. Jos Medicit eivät siis olisi rakastaneet kulttuuria, renessanssi ei näkyisi niin vahvasti tänä päivänä Firenzessä.

Lähteet:

Wirtz, Rolf C., Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/medicien_mahti.htm

http://www.yourwaytoflorence.com/db/medici/medici1.htm

http://www.yourwaytoflorence.com/db/medici/medici2.htm

http://galileo.rice.edu/gal/medici.html