Neljäs viikkotehtävä tarkasteli Medici-suvun merkitystä renessanssin ja Firenzen kaupungin kehityksessä. Kaikki vastaukset olivat hyviä, monet erinomaisia, ja opettivat kirjoittajille tarvittavat perustiedot.
Medici-suvun alkuperä tuli selvitetyksi ja Giovanni Biccin, Cosimon sekä Lorenzon merkitys ymmärrettiin pääpiirteittäin. Keskeiseksi piirteeksi nostettiin Medicien taloudellinen vauraus laajan lähes koko Eurooppaa Keski- ja Länsi-Eurooppaa käsittävän pankkijärjestelmän myötä. Lähes kaikki kirjoittajat korostivat myös Medicien nousua villakutojien killan johdosta kaupungin johtoon, laajan verkoston luomista harvainvaltaista, jopa diktatuurimaista, järjestestelmää ja korruptiota hyväksi käyttäen unohtamatta kuitenkaan kansan hyvinvointia.
Renessanssin kukoistuksen näkökulmasta ymmärrettiin Medicien keskeinen rooli tärkeinpänä mesenaattisukuna, joka antoi tukensa arkkitehtuuria, kuvanveistoa ja maalaustaidetta ja tiedettä maailmahistoriallisesti muuttaneille taiteilijoille ja tieteilijöille. Tämä oli eräs Medicien vallankäytön keino, toki he näkivät varmasti myös taiteissa ja tieteissä arvon sinänäsä.
28. maaliskuuta 2012
21. maaliskuuta 2012
Kokoontuminen KE 11.4 LYSEOLLA
Moi,
Firenze-ryhmä kokoontuu KESKIVIIKKONA 11.4. klo 9.30-11.30 on LYSEON LUKIOLLA. KAIKKIEN LÄSNÄOLO ON VÄLTTÄMÄTÖN.
Ohjelmassa on:
- yleistä asiaa kurssimatkasta
- Firenzen ohjelma 19.-25.4
- lentolippujen jako
- kurssimatkasopimusten vastaanottaminen, niiden osalta jotka eivät ko. sopimusta ole vielä palauttaneet
- esitelmien hiomista ja niiden ohjaamista.
Tavataan Lyseon lukion uuden puolen liikuntasalissa L2.
Ota mukaan esitelmäsi ja sitä koskeva materiaali.
Ilmoitathan opettajillesi poissaolosta ajoissa.
Esko ja Antti
Firenze-ryhmä kokoontuu KESKIVIIKKONA 11.4. klo 9.30-11.30 on LYSEON LUKIOLLA. KAIKKIEN LÄSNÄOLO ON VÄLTTÄMÄTÖN.
Ohjelmassa on:
- yleistä asiaa kurssimatkasta
- Firenzen ohjelma 19.-25.4
- lentolippujen jako
- kurssimatkasopimusten vastaanottaminen, niiden osalta jotka eivät ko. sopimusta ole vielä palauttaneet
- esitelmien hiomista ja niiden ohjaamista.
Tavataan Lyseon lukion uuden puolen liikuntasalissa L2.
Ota mukaan esitelmäsi ja sitä koskeva materiaali.
Ilmoitathan opettajillesi poissaolosta ajoissa.
Esko ja Antti
19. maaliskuuta 2012
Lentoaikatalulut
Moi.
LÄHTÖ LYSEOLTA 19.4 klo 3.00. OLE AJOISSA PAIKALLA!
Lentoyhtiö: Lufthansa
Meno: 19.4 Helsinki - Frankfurt 8.15-10.15, Frankfurt - Firenze 12.30-13.55
Paluu: 25.4 Firenze - Munchen 17.10-18.25, Munchen - Helsinki 19.35-23.00
TAKAISIN LYSEOLLA 26.4 n. klo 2.30
AS
LÄHTÖ LYSEOLTA 19.4 klo 3.00. OLE AJOISSA PAIKALLA!
Lentoyhtiö: Lufthansa
Meno: 19.4 Helsinki - Frankfurt 8.15-10.15, Frankfurt - Firenze 12.30-13.55
Paluu: 25.4 Firenze - Munchen 17.10-18.25, Munchen - Helsinki 19.35-23.00
TAKAISIN LYSEOLLA 26.4 n. klo 2.30
AS
5. ja 6. viikkotehtävä = esitelmät Firenzessä
Tässä ohjeita 5. ja 6. viikkotehtäviin.
Lukekaa ohjeet ensin TARKASTI "TEHTÄVÄT" OSUUDESTA, mutta katsokaa läpi myös tämä teksti.
HUOM! Johtuen muutoksista Firenzen ohjelmassa muutama esitelmän aihe on vaihtunut.
Interiöörien ja eksteriöörien esittely tapahtuu paikanpäällä Firenzessä. Valmistaudu myös tähän kasvokkain tapahtuvaan esitykseen huolellisesti. KS. edelliset ohjeet.
1. Teksti tulee kirjoittaa huolella käyttäen tekstinkäsittelyohjelmaa.
2. Teksti tulee korjata kielioppivirheistä, stilisoida ja kirjoittaa uudelleen.
3. Tämän jälkeen esittämistä tulee HARJOITELLA. Tee se parisi / ryhmäsi kanssa Second LIfessa yhdessä sovittuun aikaan ja yhdessä sovitussa paikassa, mutta ei Saimaan Saarella.
Opiskelija esitelmöi valitut kohteet koko ryhmälle. Tätä varten tulee valmistella sopivan laajuinen A4-paketti ja muokata tämän perusteella "lunttilappu", jossa INTERIÖÖRIN JA EKSTERIÖÖRIEN (eli esitelmien) tärkeimmät kohdat on merkitty muistiin "ranskalaisin viivoin ja belgialaisin palloin". Tällä pyritään välttämään suoraan paperista lukemista.
HUOM. Toivon todella että tähän tehtävään panostetaan, koska Firenzen kurssimatkan opetuksellinen anti riippuu osittain tästä.
Kulttuurielämys on ainakin edellisillä kerroilla ollut uskomattoman hieno aina kun esitelmä on ollut onnistunut!
Lukekaa ohjeet ensin TARKASTI "TEHTÄVÄT" OSUUDESTA, mutta katsokaa läpi myös tämä teksti.
HUOM! Johtuen muutoksista Firenzen ohjelmassa muutama esitelmän aihe on vaihtunut.
Interiöörien ja eksteriöörien esittely tapahtuu paikanpäällä Firenzessä. Valmistaudu myös tähän kasvokkain tapahtuvaan esitykseen huolellisesti. KS. edelliset ohjeet.
1. Teksti tulee kirjoittaa huolella käyttäen tekstinkäsittelyohjelmaa.
2. Teksti tulee korjata kielioppivirheistä, stilisoida ja kirjoittaa uudelleen.
3. Tämän jälkeen esittämistä tulee HARJOITELLA. Tee se parisi / ryhmäsi kanssa Second LIfessa yhdessä sovittuun aikaan ja yhdessä sovitussa paikassa, mutta ei Saimaan Saarella.
Opiskelija esitelmöi valitut kohteet koko ryhmälle. Tätä varten tulee valmistella sopivan laajuinen A4-paketti ja muokata tämän perusteella "lunttilappu", jossa INTERIÖÖRIN JA EKSTERIÖÖRIEN (eli esitelmien) tärkeimmät kohdat on merkitty muistiin "ranskalaisin viivoin ja belgialaisin palloin". Tällä pyritään välttämään suoraan paperista lukemista.
HUOM. Toivon todella että tähän tehtävään panostetaan, koska Firenzen kurssimatkan opetuksellinen anti riippuu osittain tästä.
Kulttuurielämys on ainakin edellisillä kerroilla ollut uskomattoman hieno aina kun esitelmä on ollut onnistunut!
Mahtavat Medicit
Medicien suku tunnetaan mahtavana firenzeläisenä sukuna, joka johti Firenzen kaupunkia ja löi omalta osaltaan suuren leiman sen historiaan. Suvun nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta pidetään todennäköisenä, että Medicit olivat lääkäreiden ammattikunnan jäseniä ja nimi Medici johtuu italian medico-sanasta, joka tarkoittaa lääkäriä.
Alun perin Medicien suku on lähtöisin Mugellon laaksosta, josta he lähtivät lopulta harjoittamaan pankkitoimintaa Giovanni di Averardo Biccin johdolla. Häntä voidaankin sanoa Medicien suvun perustajaksi, koska hän oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici. Ajan myötä Bicci kohosikin Firenzen rikkaimmaksi mieheksi ja Medicien pankista tuli yksi Euroopan arvostetuimmista ja menestyneimmistä pankeista. Vuonna 1413 Medicit kohosivat merkittävään asemaan paavin virallisina pankkiireina ja onnistuivat näin luomaan vertaansa vailla olevan dynastian. He olivat myös erittäin ahkeria taiteiden ja tieteiden tukijoitä ja esimerkiksi Bicci tuki aikansa merkittäviä ja suuria taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia.
Biccin jälkeen hänen vaatimaton poikansa, Cosimo Il Vecchio, peri suvun päämiehen paikan. Hän ohjasi kaupungin poliittista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä aina kuolemaansa asti. Kansalaiset pitivät Cosimoa suuressa arvossa, koska hän tuki useiden rakennusten ja taideteosten valmistamista huomattavilla lahjoituksilla ja teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen. Hän perusti myös Firenzen akatemian, jonne hän kutsui työskentelemään aikansa maineikkaimpia taiteilijoita ja tiedemiehiä. Kansalaisetkin antoivat kunnioituksestaan hänelle lempinimen Pater patriaie eli Isänmaan isä, joka olikin aivan oikeutettu, koska Cosimo teki paljon lahjoituksia Firenzen kulttuurin ja talouden kehittämiseksi. Cosimoa voidaan pitää Medicien kaikkein ratkaisevimpana hallitsijana renessanssin synnyn kannalta, koska hän oli niin suuri taiteiden ja tieteiden tukija. Ilman hänen avokätisiä lahjoituksiaan Firenzen kulttuuri ja taide eivät olisi voineet nousta niin upeaan loistoon. Lisäksi hän oli taitava diplomaatti ja omasi erinomaisen taloudellisen kaukonäköisyyden, joten hän pystyi johtamaan Firenzen kaupunkia hyvin ja kunniakkaasti.
Cosimon jälkeen Firenzen päämieheksi nousi hänen poikansa, Piero Il Gottoso, joka jatkoi työtä taiteiden tukemisessa ja sivityksen kehityksessä. Hän joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun Konstantinopolin kukistuminen vaaransi kaupungissa olevat italialaisomistukset ja idänkaupan sujuvuuden. Häntä kohtasi onnettomuudet myös myöhemmissä vaiheissa kun Firenzeä uhkasi sisällissota. Kuitenkin loppujen lopuksi hän sai pelastettua asemansa ja jatkoi Firenzen päämiehenä.
Pieron jälkeen vallan Firenzessä otti hänen poikansa, Lorenzo, jota kutsuttiin hänen koreilunhalunsa vuoksi Il Magnificoksi eli loistavaksi. Hän oli renessanssin ajan yksi suurimmista mesenaateista ja hän omisti taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle suuren osan elämästään. Lorenzoa pidetään eräänä Medicien suvuvun tärkeimpänä taiteen tukijana ja hän tiedetään tukeneen mm. Michelangeloa, Da Vincia ja Botticellia.
Medicit pystyivät helposti kohoamaan Firenzen johtoon, koska he olivat erittäin rikas suku ja pystyivät tukemaan kaupunkia monilla eri tavoilla. 1300-luvun onnettomuuksien jälkeen Firenzen kaupunki oli vielä hajalla ja Medicien oli helppo ottaa valta ja alkaa luoda omaa dynastiaansa. Raha ja kiinnostus taiteiden ja tieteiden tukemiseen upposi kansaan, joten Medicejä alettiin arvostaa ja heitä pidettiin hyvinä johtajina. Lisäksi he olivat erittäin taitavia manipuloijia, joka myös auttoi heitä kapuamaan Firenzen johtoon.
Medicien suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa on ilmeinen. Ilman Medicien antamaa taloudellista tukea, ei monet suuret taiteilijat olisivat koskaan saaneet nykyisin kuuluisia taideteoksiaan tehtyä. Medicit panostivat kulttuurilliseen kehitykseen ja Firenzen ainutlaatuisen kulttuuripiirin syntyminen olisi ollut mahdotonta ilman Medicien asiantuntevaa ja avokätistä tukea.
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/medicien_mahti.htm
Alun perin Medicien suku on lähtöisin Mugellon laaksosta, josta he lähtivät lopulta harjoittamaan pankkitoimintaa Giovanni di Averardo Biccin johdolla. Häntä voidaankin sanoa Medicien suvun perustajaksi, koska hän oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici. Ajan myötä Bicci kohosikin Firenzen rikkaimmaksi mieheksi ja Medicien pankista tuli yksi Euroopan arvostetuimmista ja menestyneimmistä pankeista. Vuonna 1413 Medicit kohosivat merkittävään asemaan paavin virallisina pankkiireina ja onnistuivat näin luomaan vertaansa vailla olevan dynastian. He olivat myös erittäin ahkeria taiteiden ja tieteiden tukijoitä ja esimerkiksi Bicci tuki aikansa merkittäviä ja suuria taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia.
Biccin jälkeen hänen vaatimaton poikansa, Cosimo Il Vecchio, peri suvun päämiehen paikan. Hän ohjasi kaupungin poliittista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä aina kuolemaansa asti. Kansalaiset pitivät Cosimoa suuressa arvossa, koska hän tuki useiden rakennusten ja taideteosten valmistamista huomattavilla lahjoituksilla ja teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen. Hän perusti myös Firenzen akatemian, jonne hän kutsui työskentelemään aikansa maineikkaimpia taiteilijoita ja tiedemiehiä. Kansalaisetkin antoivat kunnioituksestaan hänelle lempinimen Pater patriaie eli Isänmaan isä, joka olikin aivan oikeutettu, koska Cosimo teki paljon lahjoituksia Firenzen kulttuurin ja talouden kehittämiseksi. Cosimoa voidaan pitää Medicien kaikkein ratkaisevimpana hallitsijana renessanssin synnyn kannalta, koska hän oli niin suuri taiteiden ja tieteiden tukija. Ilman hänen avokätisiä lahjoituksiaan Firenzen kulttuuri ja taide eivät olisi voineet nousta niin upeaan loistoon. Lisäksi hän oli taitava diplomaatti ja omasi erinomaisen taloudellisen kaukonäköisyyden, joten hän pystyi johtamaan Firenzen kaupunkia hyvin ja kunniakkaasti.
Cosimon jälkeen Firenzen päämieheksi nousi hänen poikansa, Piero Il Gottoso, joka jatkoi työtä taiteiden tukemisessa ja sivityksen kehityksessä. Hän joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun Konstantinopolin kukistuminen vaaransi kaupungissa olevat italialaisomistukset ja idänkaupan sujuvuuden. Häntä kohtasi onnettomuudet myös myöhemmissä vaiheissa kun Firenzeä uhkasi sisällissota. Kuitenkin loppujen lopuksi hän sai pelastettua asemansa ja jatkoi Firenzen päämiehenä.
Pieron jälkeen vallan Firenzessä otti hänen poikansa, Lorenzo, jota kutsuttiin hänen koreilunhalunsa vuoksi Il Magnificoksi eli loistavaksi. Hän oli renessanssin ajan yksi suurimmista mesenaateista ja hän omisti taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle suuren osan elämästään. Lorenzoa pidetään eräänä Medicien suvuvun tärkeimpänä taiteen tukijana ja hän tiedetään tukeneen mm. Michelangeloa, Da Vincia ja Botticellia.
Medicit pystyivät helposti kohoamaan Firenzen johtoon, koska he olivat erittäin rikas suku ja pystyivät tukemaan kaupunkia monilla eri tavoilla. 1300-luvun onnettomuuksien jälkeen Firenzen kaupunki oli vielä hajalla ja Medicien oli helppo ottaa valta ja alkaa luoda omaa dynastiaansa. Raha ja kiinnostus taiteiden ja tieteiden tukemiseen upposi kansaan, joten Medicejä alettiin arvostaa ja heitä pidettiin hyvinä johtajina. Lisäksi he olivat erittäin taitavia manipuloijia, joka myös auttoi heitä kapuamaan Firenzen johtoon.
Medicien suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa on ilmeinen. Ilman Medicien antamaa taloudellista tukea, ei monet suuret taiteilijat olisivat koskaan saaneet nykyisin kuuluisia taideteoksiaan tehtyä. Medicit panostivat kulttuurilliseen kehitykseen ja Firenzen ainutlaatuisen kulttuuripiirin syntyminen olisi ollut mahdotonta ilman Medicien asiantuntevaa ja avokätistä tukea.
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/medicien_mahti.htm
http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf
Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja Arkkitehtuuri, 2005
18. maaliskuuta 2012
Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia
Medici -nimi tulee italian kielestä sanasta medico, joka tarkoittaa lääkäriä. Medicien mahtisuku hallitsi Firenzeä lähes 300 vuoden ajan. Pakki- ja raha-asioihin erikoistuneen suvun bisnekset ylettyivät laajalti koko Eurooppaan. Sukuun kuuluu monia tunnettuja henkilöitä. Medicit lainasivat rahaa ympäri eurooppaa kauppiaille, laivaajille,herttuoille, kreiveille, kuninkaille ja jopa paaveille.
Mugellon laaksosta peräisin olevat Medicit olivat lääkäreiden ammattikunnan jäseniä. Kaupankäytiin suuntautuva suku nousi 1300-luvun lopulla merkittävään asemaan. Giovanni di Averado Bicci ryhtyi pankkiiriksi ja nousi Firenzen rikkaimaksi mieheksi. Bicci jätti Medici suvulle hyvät arvot ja käytänteet, joiden ansiosta nousu koko suvulle oli mahdollista.
Giovanni de Medicin on toinen merkittävä henkilö. Vuonna 1402 hän nousi villakauppiaiden killan konsultiksi ja 1421 kaupunginjohtajaksi. Hänen valtakaudesta alkoi myös todellinen Medicien nousu. Bicci laajensi alueitaan ja perusti pankkeja moniin suuriin kaupunkeihin. 1413 hänestä tuli paavin pääpankkiiri.
Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia. Bicci päätti rakentaa lastenkodin josta alkoi varhaisrenesanssin arkkitehtuurissa uusi aikakausi. Hän myös rahoitti sen ajan merkittävimpiä taitelijoita, kuten Donatelloa. Taiteen merkittävimpänä mesenaattina hänellä oli valtaa vaikuttaa merkittvästi kuka nousi renesanssi taiteen merkkimieheksi ja historian kirjojen muistiin.
1400-luvun loppupuolella Medici suku joutui muiden sukujen kataudesta ja vallan tahdosta hankaluuksiin. 1492 Piero taivuttua laajoihin alueluovutuksiin Ranskaa vastaan käydun sodan jälkeen Medicit joutuivat maanpakoon.
Mugellon laaksosta peräisin olevat Medicit olivat lääkäreiden ammattikunnan jäseniä. Kaupankäytiin suuntautuva suku nousi 1300-luvun lopulla merkittävään asemaan. Giovanni di Averado Bicci ryhtyi pankkiiriksi ja nousi Firenzen rikkaimaksi mieheksi. Bicci jätti Medici suvulle hyvät arvot ja käytänteet, joiden ansiosta nousu koko suvulle oli mahdollista.
Giovanni de Medicin on toinen merkittävä henkilö. Vuonna 1402 hän nousi villakauppiaiden killan konsultiksi ja 1421 kaupunginjohtajaksi. Hänen valtakaudesta alkoi myös todellinen Medicien nousu. Bicci laajensi alueitaan ja perusti pankkeja moniin suuriin kaupunkeihin. 1413 hänestä tuli paavin pääpankkiiri.
Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia. Bicci päätti rakentaa lastenkodin josta alkoi varhaisrenesanssin arkkitehtuurissa uusi aikakausi. Hän myös rahoitti sen ajan merkittävimpiä taitelijoita, kuten Donatelloa. Taiteen merkittävimpänä mesenaattina hänellä oli valtaa vaikuttaa merkittvästi kuka nousi renesanssi taiteen merkkimieheksi ja historian kirjojen muistiin.
1400-luvun loppupuolella Medici suku joutui muiden sukujen kataudesta ja vallan tahdosta hankaluuksiin. 1492 Piero taivuttua laajoihin alueluovutuksiin Ranskaa vastaan käydun sodan jälkeen Medicit joutuivat maanpakoon.
Medicien mahti
Medici-suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista Mugellon laaksosta ja he olivat lääkäri ammattikunnan täysvaltaisia jäseniä. Vaikka medici polveutuukin sanasta lääkäri ei olla täysin varmoja oliko kukaan suvusta ennen toiminut lääkärinä.
1400-luvulla suku perusti “Medici pankin”, joka oli Euroopan suurin ja kasvatti samalla Medicien vaikutusvaltaista asemaa kansalaisten silmissä. Suku tunnettiin myös seurapiireissä hyväntekijöinä ja taiteiden rahoittajina lahjoittaen taitelijoille avustuksia. Monien sukupolvien ajan Medicit kartuttivat niin omaisuuttaan kuin arvovaltaakin. Ammatit vaihtelivat kauppiaista-pankkiireiksi eli Medicit tekivät töitä kansan parissa ja saivatkin sitä kautta niin kannattajia kuin vihamiehiä. Kun Medicit saivat Firenzen talouden kukoistamaan tuli heistä kansan silmissä hallitsijoita ja luottohenkilöitä.
Giovanni Bicci oli yksi Medici suvun merkittävimmistä henkilöistä, sillä hän perusti Medici pankin Firenzeen ja sitäkautta vaikutti Medicien taloudelliseen voimaan Firenzessä. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi ja samalla hän toimi paavin henkilökohtaisena pankkiirina saaden häneltä tunnustusta pankkitoimista, jonka johdosta pankkiverkosta alkoi laajenemaan. Giovanni Biccin uskotaankin näyttäneen tien jälkipolvilleen tullakseen yhdeksi Euroopan rikkaimmaksi hallitsijasuvuksi tehden tärkeän harppauksen kohti myöhäisempää kulttuuria ja poliittista korkea-arvoisuutta.
Giovanni Bicci oli yksi Medici suvun merkittävimmistä henkilöistä, sillä hän perusti Medici pankin Firenzeen ja sitäkautta vaikutti Medicien taloudelliseen voimaan Firenzessä. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi ja samalla hän toimi paavin henkilökohtaisena pankkiirina saaden häneltä tunnustusta pankkitoimista, jonka johdosta pankkiverkosta alkoi laajenemaan. Giovanni Biccin uskotaankin näyttäneen tien jälkipolvilleen tullakseen yhdeksi Euroopan rikkaimmaksi hallitsijasuvuksi tehden tärkeän harppauksen kohti myöhäisempää kulttuuria ja poliittista korkea-arvoisuutta.
Yhtenä Giovanni Biccin merkittävimpänä tekoina nähdään myös Piccarda Buerin naiminen kenen suku oli vanha ja arvostettu.
Cosimo Il Vecchiota kutsuttiin nimellä pater patriae=isänmaan isä, hänen johdettuaan Firenzen kaupunkia. Hän ohjasi kaupunkia poliittisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti.
Cosimo ei halunnut luoda itselleen ankaran hallitsijan kuvaa vaan hän pyrki toimimaan “kansalaisten keskellä”.
Cosimo oli erityisen kiinnostunut tieteestä, taiteesta ja eritoten humanismista ja hän rakennuttikin Firenzestä humanistisen keskuksen.
Mielestäni Giovanni Bicci oli merkittävin Medici suvussa, sillä hän tuki eri taiteilijoita ja mahdollisti heidän nousemisen, hän toimi myös merkittävänä liikemiehenä perustaen medici pankin, josta suku onkin erityisen kuuluisa. Myös monet jälkeläiset voivatkin pitää Bicciä merkittävämpänä henkilönä sillä hän ikäänkuin palautti suvun taas eloon palatessaan takaisin Firenzeen ja perustaessaan pankin.
Lorenzo Il Magnifigo=loistava, nimi on peräisin Lorenzon ulkoisesta olemuksesta, joka välittyi kansalle. Lorenzo oli erittäin mieltynyt kaikkeen kauniiseen ja hienostuneisiin asioihin ja hän myös tykkäsi viettää vapaa-aikaansa juhlimalla muiden kanssa.
Cosimo ei halunnut luoda itselleen ankaran hallitsijan kuvaa vaan hän pyrki toimimaan “kansalaisten keskellä”.
Cosimo oli erityisen kiinnostunut tieteestä, taiteesta ja eritoten humanismista ja hän rakennuttikin Firenzestä humanistisen keskuksen.
Mielestäni Giovanni Bicci oli merkittävin Medici suvussa, sillä hän tuki eri taiteilijoita ja mahdollisti heidän nousemisen, hän toimi myös merkittävänä liikemiehenä perustaen medici pankin, josta suku onkin erityisen kuuluisa. Myös monet jälkeläiset voivatkin pitää Bicciä merkittävämpänä henkilönä sillä hän ikäänkuin palautti suvun taas eloon palatessaan takaisin Firenzeen ja perustaessaan pankin.
Lorenzo Il Magnifigo=loistava, nimi on peräisin Lorenzon ulkoisesta olemuksesta, joka välittyi kansalle. Lorenzo oli erittäin mieltynyt kaikkeen kauniiseen ja hienostuneisiin asioihin ja hän myös tykkäsi viettää vapaa-aikaansa juhlimalla muiden kanssa.
Firenzeä hallitsi aina suku, joka oli vaikutusvaltainen ja jonka kansa näki itselleen parhaana hallitsijana. Tuolloin Medicit olivat vaikutusvaltaisin suku ja se hallitsikin kansaa pääosin liiketoiminallaan. Medicien suku ei kuitenkaan ollut pintapuolisesti vaikuttaja vaan he pyrkivät vaikuttamaan muiden edustajien kautta mm.rahan avulla.
Medicit vaikuttivat renessanssin syntyyn taloudellisesti kuin taiteenkin kannalta. He perustivat pankin, joka nosti heidät kuuluisuuteen ja samalla paransi taloutta ja mahdollisti Firenzen nousun kaupan keskukseksi. Rikkauksien kertyessä he alkoivat lahjoittaa taiteilijoille rahaa, joka mahdollisti monien taiteilijoiden työt.Medicit
Mugellon laaksosta lähtöisin olevat Medicit olivat alunperin villakauppiaita. Nimi Medici kuitenkin viittaa lääkäreihin, ja lääkäreiden ammattikuntaan tiedetäänkin kuuluneen Medicejä.
Medicien vauraus ja valta-asema Firenzessä perustui menestyvään pankkiin, jonka Giovanni Bicci perusti. Giovanni aloitti uransa sukulaisensa pankissa, jossa oppi pian pankkimaailman salat. Hänestä tuli niin pätevä, että sai jopa hoitaakseen pankin Roomassa toimivan haarakonttorin. Kartutettuaan tietojaan ja taitojaan Giovanni lopulta rohkeni muuttaa takaisin Firenzeen ja perustaa oman pankin. Paavinistuimesta käytiin kiistaa 1400-luvun alkupuolella, ja Giovanni sattui tukemaan kiistan sittemmin voittanutta osapuolta. Ratkaisu osoittautui tuottoisaksi paavin valitessa Medicien pankin uuden Rooman konttorin pankikseen. Medicien valta saikin nostetta Giovannin ja paavin lämpimistä väleistä.
Giovannin kuoltua vuonna 1429 yrityksen johtoon nousi hänen poikansa Cosimo joka nosti Medicien pankin Euroopan voittoisimmaksi yritykseksi. Cosimo kävi pankkitoiminnan ohessa myös kauppaa mikä oli yksi syy menestykseen. Isänsä tapaan Cosimo pyrki välttelemään julkisuutta eikä välittänyt myöskään politiikasta, vaikka joutuikin tietysti mahtavan sukunsa vuoksi osallistumaan myös kaupungin hallintoon. Taiteesta hän sen sijaan oli kiinnostunut ja hänellä oli laaja koulutus. Hän hankki perustamaansa Firenzen akatemiaan oppineita opettajiksi sekä palkkasi tuon ajan taitavimpia taiteilijoita ja arkkitehtejä koristamaan kaupunkia. Cosimo sai häntä arvostavilta kansalaisilta kunnianimen pater patriae edellä mainittujen seikkojen johdosta.
Cosimon voidaan siis katsoa olleen kenties renessanssin synnyn kannalta merkittävin Medici-hallitsija. Siinä missä Giovanni oli keskittynyt pääasiassa suvun varojen kartuttamiseen, Cosimo oli tukenut myös taiteita ja arkkitehtuuria jotka ovat oleellinen osa renessanssia. Cosimon poika Lorenzo käytti suvun rahoja surutta taiteen tukemiseen, mutta nimenomaan Cosimo oli se, joka aloitti kulttuurin rikastamisen.
Lisänimen "il Magnifico" saanut Lorenzo myös pukeutui huomiota herättävästi esitellen varallisuuttaan eikä hänessä ollut jälkeäkään isälleen ja isoisälleen tunnusomaisesta hillitystä vaatimattomuudesta. Lorenzon piiriin kuuluivat monet merkittävät taiteilijat, kuten Michelangelo, Leonardo da Vinci sekä Sandro Botticelli. Niccoló Machiavelli kuvaili häntä "suurimmaksi koskaan eläneeksi kirjallisuuden ja taiteen suojelijaksi". Liikeasiat hän kuitenkin jätti suurelta osin neuvonantajien ja sivuliikkeiden johtajien hoidettavaksi.
Korruptoituneen hallintojärjestelmän vuoksi Medicit saavuttivat varallisuutensa ansiosta huomattavasti valtaa Firenzessä. He kuitenkin pyrkivät pysyttelemään kulisseissa ja toimivat lähinnä taustavaikuttajina.
Medicit olivat merkittävä tekijä renessanssin taiteen ja arkkitehtuurin synnyn ja kehittymisen kannalta. Ilman Medicejä renessanssi tuskin olisi saavuttanut sitä loistokkuutta jota nyt vielä vuosisatojen kuluttuakin ihailemme.
Lähteet:
Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja Arkkitehtuuri, 2005
Mahtavat Medicit
Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku, jonka vauraus ja valta-asema perustui menestyvään pankkitoimintaan. Alun perin Medicit olivat vaatimattomia villakauppiaita vaatimattomista oloista. Kuitenkin nimi Medici viittaa lääkäreihin (il medico = lääkäri) ja Medicien kerrotaankin olleen lääkäreiden ammattikuntien jäseniä.
Giovanni Bicci oli merkittävä henkilö suvun nousua ajatellen, sillä hän perusti vuonna 1937 Medicien pankin. Hänen myötään myös pankille kehittyi laaja toimintaverkosto. Sen varaan perhe loi valtavan omaisuutensa.
Cosimo oli Giovannin poika, ja hänen kuoltuaan Cosimo nousi yrityksen johtoon. Häntä voidaan pitää pankin kehittäjänä, sillä hänen ansiostaan Medicien pankki kasvoi Euroopan suurimmaksi. Cosimo ei viihtynyt kovinkaan paljon julkisuudessa, joten hän ei pitänyt itsestään kovinkaan suurta numeroa. Hän ei ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta, mutta koska hän kuului mahtisukuun, oli mahdotonta olla osallistumasta politiikkaan. Politiikan sijaan Cosimo oli enemmän kiinnostunut taiteista. Hän oli hyvin oppinut ja puhui monia kieliä. Cosimo oli myös hyvin kiinnostunut muinaisten kreikkalaisten tiedoista ja taidoista. Hänen ansiostaan Firenzen yliopistoihin tuli opettamaan hyvin oppineita opettajia ja hän myös palkkasi taiteilijoita ja arkkitehteja koristamaan Firenzeä. Nimitys pater patriarae (Isänmaan isä) on Cosimolle oikeutettu, sillä hänen ansiostaan Firenzestä tuli humanistisen oppineisuuden keskus.
Minusta kaikkein ratkaisevin hallitsija renessanssin synnyn kannalta oli Cosimon pojanpoika Lorenzo de’ Medici. Lorenzo oli suuri taiteen tukija, joka käytti suuria summia taiteen tukemiseen. Niccoló Machiavelli kuvaili Lorenzoa “suurimmaksi koskaan eläneeksi kirjallisuuden ja taiteen suojelijaksi” mikä olikin totta. Lorenzo ei ollut ollenkaan vaatimaton, kuten Giovanni tai Cosimo, ja hän pukeutuikin hyvin huomiota herättävästi ja piti julkikuvaansa yllä. Silti kansa piti Lorenzoa kansanmiehenä, joka oli pinnistellyt ylös köyhyydestä, vaikka todellisuudessa hän oli ensimmäinen Medici joka oli kasvatettu kuin kuningas ja joka sai kaiken valmiiksi annettuna. Lorenzo sai hänelle sopivan lisänimen il magnifico eli suurenmoinen. Tämä nimi sopi hänelle hyvin, sillä se kuvasti hyvin hänen luonnettaan ja sitä kuinka suuri merkitys hänellä oli taiteen saralla.
Firenzen hallintojärjestelmä oli korruptoitunut. Tämän vuoksi rahalla sai paljonkin vaikutusvaltaa, mikä antoi taas mahdollisuuden suvuille vaikuttaa asioihin kulisseista. Varakkaana sukuna, Mediceillä oli siis mahdollisuus vaikuttaa suuresti Firenzen asioihin.
Minusta Medici-suvun merkitys on suuri miettien renessanssin syntyä sekä kehitystä, sillä Medicit tukivat suuresti taiteita ja tieteitä. He tekivät suuria lahjoituksia eri tarkoituksiin ja palkkasivat ihmisiä rakentamaan sekä tekemään eri rakennuksia sekä taideteoksia. Heidän pankkitoimintansa myös vaurastutti Firenzeä ja teki siitä kauppa- ja rahatalouden keskuksen. Ilman Medicejä ei minusta renessanssi olisi ollut läheskään niin loistelias mitä se oli sekä monet rakennukset ja taideteokset olisivat saattaneet jäädä syntymättä.
Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf
Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja arkkitehtuuri, 2005.
Giovanni Bicci oli merkittävä henkilö suvun nousua ajatellen, sillä hän perusti vuonna 1937 Medicien pankin. Hänen myötään myös pankille kehittyi laaja toimintaverkosto. Sen varaan perhe loi valtavan omaisuutensa.
Cosimo oli Giovannin poika, ja hänen kuoltuaan Cosimo nousi yrityksen johtoon. Häntä voidaan pitää pankin kehittäjänä, sillä hänen ansiostaan Medicien pankki kasvoi Euroopan suurimmaksi. Cosimo ei viihtynyt kovinkaan paljon julkisuudessa, joten hän ei pitänyt itsestään kovinkaan suurta numeroa. Hän ei ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta, mutta koska hän kuului mahtisukuun, oli mahdotonta olla osallistumasta politiikkaan. Politiikan sijaan Cosimo oli enemmän kiinnostunut taiteista. Hän oli hyvin oppinut ja puhui monia kieliä. Cosimo oli myös hyvin kiinnostunut muinaisten kreikkalaisten tiedoista ja taidoista. Hänen ansiostaan Firenzen yliopistoihin tuli opettamaan hyvin oppineita opettajia ja hän myös palkkasi taiteilijoita ja arkkitehteja koristamaan Firenzeä. Nimitys pater patriarae (Isänmaan isä) on Cosimolle oikeutettu, sillä hänen ansiostaan Firenzestä tuli humanistisen oppineisuuden keskus.
Minusta kaikkein ratkaisevin hallitsija renessanssin synnyn kannalta oli Cosimon pojanpoika Lorenzo de’ Medici. Lorenzo oli suuri taiteen tukija, joka käytti suuria summia taiteen tukemiseen. Niccoló Machiavelli kuvaili Lorenzoa “suurimmaksi koskaan eläneeksi kirjallisuuden ja taiteen suojelijaksi” mikä olikin totta. Lorenzo ei ollut ollenkaan vaatimaton, kuten Giovanni tai Cosimo, ja hän pukeutuikin hyvin huomiota herättävästi ja piti julkikuvaansa yllä. Silti kansa piti Lorenzoa kansanmiehenä, joka oli pinnistellyt ylös köyhyydestä, vaikka todellisuudessa hän oli ensimmäinen Medici joka oli kasvatettu kuin kuningas ja joka sai kaiken valmiiksi annettuna. Lorenzo sai hänelle sopivan lisänimen il magnifico eli suurenmoinen. Tämä nimi sopi hänelle hyvin, sillä se kuvasti hyvin hänen luonnettaan ja sitä kuinka suuri merkitys hänellä oli taiteen saralla.
Firenzen hallintojärjestelmä oli korruptoitunut. Tämän vuoksi rahalla sai paljonkin vaikutusvaltaa, mikä antoi taas mahdollisuuden suvuille vaikuttaa asioihin kulisseista. Varakkaana sukuna, Mediceillä oli siis mahdollisuus vaikuttaa suuresti Firenzen asioihin.
Minusta Medici-suvun merkitys on suuri miettien renessanssin syntyä sekä kehitystä, sillä Medicit tukivat suuresti taiteita ja tieteitä. He tekivät suuria lahjoituksia eri tarkoituksiin ja palkkasivat ihmisiä rakentamaan sekä tekemään eri rakennuksia sekä taideteoksia. Heidän pankkitoimintansa myös vaurastutti Firenzeä ja teki siitä kauppa- ja rahatalouden keskuksen. Ilman Medicejä ei minusta renessanssi olisi ollut läheskään niin loistelias mitä se oli sekä monet rakennukset ja taideteokset olisivat saattaneet jäädä syntymättä.
Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf
Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja arkkitehtuuri, 2005.
Medicien mahtisuku
1. Medicit, joiden nimi juontuu italian kielen lääkäriä tarkoittavasta medico-sanasta, olivat kotoisin Mugellon laaksosta, joka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Firenzen keskustasta. Medicit kuuluivat alun perin lääkäreiden ammattikuntaan, kunnes siirtyivät kaupan alalle 1300-luvun lopussa. Suku perusti tuolloin Medici-pankin, josta tuli Euroopan suurin pankki seuraavalla vuosisadalla.
Medicin suku oli yhteyksissä moniin muihin Firenzen eliittisukuihin mm. järjestettyjen avioliittojen ja yhteistyökumppanuuksien kautta, mikä takasi heille hyvän aseman kaupungin sosiaalisessa verkossa. Tätä pidetään yhtenä suurimmista syistä Medicien valtaannousuun. Suhteet auttoivat sukua kauppojen hieromisessa, asiakkaiden löytämisessä ja yhteistyökumppanien metsästämisessä suunnattomasti.
2. Giovanni di Averardo Bicci ryhtyi pankkiiriksi 1300-luvun lopulla asettaen perustan Medici-pankille, joka oli avain suvun aseman nousuun. Biccistä tuli lopulta yksi Firenzen varakkaimmista miehistä. Biccillä ei ollut koskaan juuri minkäänlaista poliittista valtaa, mutta hän hankki suvulle paljon yleistä suosiota tukemalla juuri esiteltyä uutta verojärjestelmää: progressiivista verotusta.
Bicci siirsi siirsi Roomassa sijainneen pankin Firenzeen vuonna 1408 avaten samalla haarakonttorit Venetsiaan, Genovaan ja Napoliin. Myös Roomaan ja Geneveen perustettiin uudet konttorit, ja Medici-pankin edustajat asetettiin Bruggeen ja Lontooseen. Bicci ennusti paaviuden paluuta Roomaan, mikä osoittautui myöhemmin todeksi. Tämä sai seuraavat valtaan nousseet paavit arvostamaan Biccin tukea, ja osoittaakseen kiitostaan he alkoivat käyttää Medicin suvun pankin palveluja. Biccistä tuli paavin pääpankkiiri vuonna 1413
Pankkitoiminnan ja yleisen juonittelun lisäksi Bicci kunnostautui taiteen mesenaattina. Bicci käytti lastenkotia rakennuttaessaan arkkitehtinään Filippo Brunellechia, josta tuli myöhemmin Medicin suvun hoviarkkitehti. Bicci myös rahoitti ajan merkittävimpia taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia, mikä lisäsi suuresti hänen vaikutusvaltaansa taiteen merkittävimpänä tukijana.
Siirtyessään sivummalle, luovuttaen areenan suvun nuoremmille jäsenille, Bicci jätti perinnökseen mahtavan pankkijärjestelmän, hyvän aseman kaupungin seurapiireissä sekä perinteen toimia hyväntekijänä ja taiteiden tukijana. Hän myös antoi oman panoksensa suvun jatkumiseen varakkaana naimalla Piccarda Buerin, joka tuli rikkaasta ja kunnioitetusta suvusta.
3. Cosimo Il Vecchio sai kunnianimen pater patriae, koska Firenzen kansalaiset kunnioittivat häntä "isänmaan isänä" aina hänen kuolemaansa saakka. Cosimo Il Vecchio oli kylmän vallankäytön ja lempeyden yhdistänyt esikuva, joka säilytti kansan kunnioituksen myös silloin, kun Firenze oli muuttunut käytännössä diktatuuriksi.
Mielestäni Cosimo Il Vecchion lisänimi vaikuttaa hyvin ansaitulta. Hän nousi Firenzen hallituksen merkittäväksi jäseneksi ja oli taidokas diplomaatti. Hänellä oli erityisen tarkkaa taloudellista kaukonäköä, joka auttoi häntä lisäämään Medici-suvun rikkauksia ja vaikutusvaltaa.
Cosimo Il Vecchion suurena kiinnostuksen kohteena oli kulttuuri- ja sivistyselämä. Hän käytti arkkitehtuurin ja taiteiden tukemista manipulointikeinona, vaikka se olikin samalla lähellä hänen sydäntään. Cosimo kunnostautui myös kirjallisuuden saralla hankkimalla useita harvinaisia käsikirjoituksia, joista tuli renessanssiajan Firenzen kirjastolaitoksen kulmakivi. Hän perusti Firenzen Akatemian, johon hän kutsui työskentelemään tuon ajan kuuluisimpia tiedemiehiä ja taiteilijoita. Cosimo lahjoitti huikeita rahasummia San Marcon luostarin uudistamiseen. Hän rahoitti muitakin suuria rakennushankkeita, ja suurista kuvanveistäjistä Paolo Uccello, Filippo Lippi ja Donatello olivat hänen suojeluksessaan. Runsas panostus taiteisiin ja rakennushankkeisiin nosti Medicien arvostusta ja lisäsi heidän mainettaan.
Cosimo Il Vecchio käytti välillä myös hieman kyseenalaisia keinoja, kuten kylmää manipulointia ja vallankäyttöä, vallantavoittelussaan. Hän vaikutti kuitenkin haluavan aidosti edistää sukunsa ja kaupungin hyvinvointia, eikä ihmisten suuri kunnioitus häntä kohtaan voinut olla täysin tuulesta temmattua. Ylevä lisänimi pater patriae on siis mielestäni ansaittu.
4. Mielestäni Giovanni di Averardo Bicci oli renessanssin synnyn kannalta tärkein Medici-suvun mahtavista hallitsijoista. Hän loi pohjan suvun massiiviselle pankkitoiminnalle ja monille niille piirteille, joista Medicit myöhemmin tunnettiin. Bicci solmi suhteita niin kaupungin kuin koko maan johtoon ja levitti suvun pankkitoimintaa ympäri Eurooppaa.
Bicci vaikutti asioihin nimenomaan renessanssin alkuaikoina. Hän loi perustan suvun arvoille, Medici-pankin toiminnalle ja taiteen tukemiselle. Muut hallitsijat tekivät suuria tekoja, tukivat mahtavia taiteilijoita ja parantelivat suvun asemaa sosiaalisissa ympyröissä sekä pankkimaailmassa. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Biccin jalanjäljissä, ja nimenomaan tämä suurenmoinen mies näytti kaikille muille suuntaa.
5. Lorenzo sai lisänimen "Il Magnifico", sillä hän toimi renessanssiajan mahtavimpana mesenaattina. Hän oli suuri taiteen ystävä ja omisti ison osan elämästään taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle.
Lorenzo rakasti ylenpalttista kauneutta ja loisteliasta elämää. Hänen aikanaan toteutettiin suuria rakennushankkeita, ja sekä taide että tiede saivat rutkasti tukea. Tuolloin myös järjestettiin lukuisia juhlallisuuksia, joita varten sävellettiin lauluja, kirjoitettiin runoja ja maalattiin tauluja. Lorenzon valtakausi tunnetaankin Medici-suvun historian kulta-aikana.
6. Firenzen hallintojärjestelmä oli melko sekava. Vaikka kaupungin hallitustyyliä kutsuttiin demokratiaksi, muuttui se jatkuvasti diktatuurimaisempaan suuntaan. Parhaiten Firenzeä kuvailisi sana "harvainvalta", sillä muutamat mahtisuvut hallitsivat kaupunkia sotien keskenään jatkuvasti. Tavallisella kansalla ei ollut juuri jalansijaa päätöksenteossa.
Tällainen hallintojärjestelmä oli edullinen Mediceille. Kansa ei ollut koskaan kokenut parempaa vaikutusasemaa, joten se ei osannut myöskään kaivata sellaista. Medicin suku pelasi korttinsa viisaasti kannattamalla tiettyjä kansan etuja edistäviä tekijöitä, kuten progressiivista verotusta, ja tukemalla aktiivisesti rakennusprojekteja ja taiteita. Ihmiset pysyivät tyytyväisinä, ja mahtisuku jatkoi hallintaansa.
Medicien mahtavan ulkokuoren takana saattoi riehua korruptiota ja riitelyä, mutta suvun asema säilyi sen edustajien taitavien liikkeiden myötä pitkään. Suunnattomat rahavarat, kiinnostus taiteisiin ja taitavat manipulointikeinot olivat toimiva yhdistelmä, jota sekava hallitusjärjestelmä vain ruokki.
7. Medici-suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa oli merkittävä. Suvun jäsenet loivat perustuksen pankkijärjestelmälle, joka toi rikkauta koko kaupungille ja edisti sen nousua talousmaailman huipulle.
Erityisen suuresti Medicit vaikuttivat renessanssin taideaspektiin. He tukivat aikakauden suurimpia taiteilijoita ja tarjosivat heille töitä, mikä edisti taiteen kehitystä. Sama koski tieteitä ja filosofiaa, joita monet mahtisuvun jäsenet tukivat. Taiteilijat ja tutkijat saivat avokätisiä lahjoituksia, joiden avulla he pystyivät kukin kehittämään näitä aloja.
Ilman Medicien valtavia rahakekoja monet Firenzen taiteellisesti arvokkaista rakennuksista ja teoksista eivät olisi välttämättä koskaan syntyneetkään. Saamme siis kiittää heitä useista kohteista, joita pääsemme ensi kuussa töllistelemään.
Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372380/Medici-Family
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005
Medicin suku oli yhteyksissä moniin muihin Firenzen eliittisukuihin mm. järjestettyjen avioliittojen ja yhteistyökumppanuuksien kautta, mikä takasi heille hyvän aseman kaupungin sosiaalisessa verkossa. Tätä pidetään yhtenä suurimmista syistä Medicien valtaannousuun. Suhteet auttoivat sukua kauppojen hieromisessa, asiakkaiden löytämisessä ja yhteistyökumppanien metsästämisessä suunnattomasti.
2. Giovanni di Averardo Bicci ryhtyi pankkiiriksi 1300-luvun lopulla asettaen perustan Medici-pankille, joka oli avain suvun aseman nousuun. Biccistä tuli lopulta yksi Firenzen varakkaimmista miehistä. Biccillä ei ollut koskaan juuri minkäänlaista poliittista valtaa, mutta hän hankki suvulle paljon yleistä suosiota tukemalla juuri esiteltyä uutta verojärjestelmää: progressiivista verotusta.
Bicci siirsi siirsi Roomassa sijainneen pankin Firenzeen vuonna 1408 avaten samalla haarakonttorit Venetsiaan, Genovaan ja Napoliin. Myös Roomaan ja Geneveen perustettiin uudet konttorit, ja Medici-pankin edustajat asetettiin Bruggeen ja Lontooseen. Bicci ennusti paaviuden paluuta Roomaan, mikä osoittautui myöhemmin todeksi. Tämä sai seuraavat valtaan nousseet paavit arvostamaan Biccin tukea, ja osoittaakseen kiitostaan he alkoivat käyttää Medicin suvun pankin palveluja. Biccistä tuli paavin pääpankkiiri vuonna 1413
Pankkitoiminnan ja yleisen juonittelun lisäksi Bicci kunnostautui taiteen mesenaattina. Bicci käytti lastenkotia rakennuttaessaan arkkitehtinään Filippo Brunellechia, josta tuli myöhemmin Medicin suvun hoviarkkitehti. Bicci myös rahoitti ajan merkittävimpia taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia, mikä lisäsi suuresti hänen vaikutusvaltaansa taiteen merkittävimpänä tukijana.
Siirtyessään sivummalle, luovuttaen areenan suvun nuoremmille jäsenille, Bicci jätti perinnökseen mahtavan pankkijärjestelmän, hyvän aseman kaupungin seurapiireissä sekä perinteen toimia hyväntekijänä ja taiteiden tukijana. Hän myös antoi oman panoksensa suvun jatkumiseen varakkaana naimalla Piccarda Buerin, joka tuli rikkaasta ja kunnioitetusta suvusta.
3. Cosimo Il Vecchio sai kunnianimen pater patriae, koska Firenzen kansalaiset kunnioittivat häntä "isänmaan isänä" aina hänen kuolemaansa saakka. Cosimo Il Vecchio oli kylmän vallankäytön ja lempeyden yhdistänyt esikuva, joka säilytti kansan kunnioituksen myös silloin, kun Firenze oli muuttunut käytännössä diktatuuriksi.
Mielestäni Cosimo Il Vecchion lisänimi vaikuttaa hyvin ansaitulta. Hän nousi Firenzen hallituksen merkittäväksi jäseneksi ja oli taidokas diplomaatti. Hänellä oli erityisen tarkkaa taloudellista kaukonäköä, joka auttoi häntä lisäämään Medici-suvun rikkauksia ja vaikutusvaltaa.
Cosimo Il Vecchion suurena kiinnostuksen kohteena oli kulttuuri- ja sivistyselämä. Hän käytti arkkitehtuurin ja taiteiden tukemista manipulointikeinona, vaikka se olikin samalla lähellä hänen sydäntään. Cosimo kunnostautui myös kirjallisuuden saralla hankkimalla useita harvinaisia käsikirjoituksia, joista tuli renessanssiajan Firenzen kirjastolaitoksen kulmakivi. Hän perusti Firenzen Akatemian, johon hän kutsui työskentelemään tuon ajan kuuluisimpia tiedemiehiä ja taiteilijoita. Cosimo lahjoitti huikeita rahasummia San Marcon luostarin uudistamiseen. Hän rahoitti muitakin suuria rakennushankkeita, ja suurista kuvanveistäjistä Paolo Uccello, Filippo Lippi ja Donatello olivat hänen suojeluksessaan. Runsas panostus taiteisiin ja rakennushankkeisiin nosti Medicien arvostusta ja lisäsi heidän mainettaan.
Cosimo Il Vecchio käytti välillä myös hieman kyseenalaisia keinoja, kuten kylmää manipulointia ja vallankäyttöä, vallantavoittelussaan. Hän vaikutti kuitenkin haluavan aidosti edistää sukunsa ja kaupungin hyvinvointia, eikä ihmisten suuri kunnioitus häntä kohtaan voinut olla täysin tuulesta temmattua. Ylevä lisänimi pater patriae on siis mielestäni ansaittu.
4. Mielestäni Giovanni di Averardo Bicci oli renessanssin synnyn kannalta tärkein Medici-suvun mahtavista hallitsijoista. Hän loi pohjan suvun massiiviselle pankkitoiminnalle ja monille niille piirteille, joista Medicit myöhemmin tunnettiin. Bicci solmi suhteita niin kaupungin kuin koko maan johtoon ja levitti suvun pankkitoimintaa ympäri Eurooppaa.
Bicci vaikutti asioihin nimenomaan renessanssin alkuaikoina. Hän loi perustan suvun arvoille, Medici-pankin toiminnalle ja taiteen tukemiselle. Muut hallitsijat tekivät suuria tekoja, tukivat mahtavia taiteilijoita ja parantelivat suvun asemaa sosiaalisissa ympyröissä sekä pankkimaailmassa. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Biccin jalanjäljissä, ja nimenomaan tämä suurenmoinen mies näytti kaikille muille suuntaa.
5. Lorenzo sai lisänimen "Il Magnifico", sillä hän toimi renessanssiajan mahtavimpana mesenaattina. Hän oli suuri taiteen ystävä ja omisti ison osan elämästään taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle.
Lorenzo rakasti ylenpalttista kauneutta ja loisteliasta elämää. Hänen aikanaan toteutettiin suuria rakennushankkeita, ja sekä taide että tiede saivat rutkasti tukea. Tuolloin myös järjestettiin lukuisia juhlallisuuksia, joita varten sävellettiin lauluja, kirjoitettiin runoja ja maalattiin tauluja. Lorenzon valtakausi tunnetaankin Medici-suvun historian kulta-aikana.
6. Firenzen hallintojärjestelmä oli melko sekava. Vaikka kaupungin hallitustyyliä kutsuttiin demokratiaksi, muuttui se jatkuvasti diktatuurimaisempaan suuntaan. Parhaiten Firenzeä kuvailisi sana "harvainvalta", sillä muutamat mahtisuvut hallitsivat kaupunkia sotien keskenään jatkuvasti. Tavallisella kansalla ei ollut juuri jalansijaa päätöksenteossa.
Tällainen hallintojärjestelmä oli edullinen Mediceille. Kansa ei ollut koskaan kokenut parempaa vaikutusasemaa, joten se ei osannut myöskään kaivata sellaista. Medicin suku pelasi korttinsa viisaasti kannattamalla tiettyjä kansan etuja edistäviä tekijöitä, kuten progressiivista verotusta, ja tukemalla aktiivisesti rakennusprojekteja ja taiteita. Ihmiset pysyivät tyytyväisinä, ja mahtisuku jatkoi hallintaansa.
Medicien mahtavan ulkokuoren takana saattoi riehua korruptiota ja riitelyä, mutta suvun asema säilyi sen edustajien taitavien liikkeiden myötä pitkään. Suunnattomat rahavarat, kiinnostus taiteisiin ja taitavat manipulointikeinot olivat toimiva yhdistelmä, jota sekava hallitusjärjestelmä vain ruokki.
7. Medici-suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa oli merkittävä. Suvun jäsenet loivat perustuksen pankkijärjestelmälle, joka toi rikkauta koko kaupungille ja edisti sen nousua talousmaailman huipulle.
Erityisen suuresti Medicit vaikuttivat renessanssin taideaspektiin. He tukivat aikakauden suurimpia taiteilijoita ja tarjosivat heille töitä, mikä edisti taiteen kehitystä. Sama koski tieteitä ja filosofiaa, joita monet mahtisuvun jäsenet tukivat. Taiteilijat ja tutkijat saivat avokätisiä lahjoituksia, joiden avulla he pystyivät kukin kehittämään näitä aloja.
Ilman Medicien valtavia rahakekoja monet Firenzen taiteellisesti arvokkaista rakennuksista ja teoksista eivät olisi välttämättä koskaan syntyneetkään. Saamme siis kiittää heitä useista kohteista, joita pääsemme ensi kuussa töllistelemään.
Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372380/Medici-Family
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005
Mahtavat Medicit
Medicit olivat lähtöisin Mugellon laaksosta ja he kuuluivat lääkäreiden ammattikuntaan. Suku saavutti varallisuutta pankkitoiminnalla ja kaupankäynnillä. Giovanni di Averardo Biccin ryhdyttyä pankkiiriksi, suku nousi merkittävään asemaan. Suku oli aiemminkin ollut merkittävä Firenzessä. Sylvestro de’Medici oli hallinut Firenzeä, mutta hänen brutaali hallintojärjestelmänsä koitui hänen kohtalokseen ja hänet karkotettiin 1382. Giovanni di Bicci palautti suvun maineen. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi 1421 ja hän toimi myös paavin pääpankkiirina. Biccin myötä Medicin laaja pankkiverkosto sai alkunsa.
Medicit saavuttivat myös poliittisesti tärkeän aseman sekä alkoivat tukea taiteita Biccin ansiosta. Hän rakennutti lastenkodin, jonka arkkitehtina toimi Brunelleschi. Brunelleschista tulikin Medicien hoviarkkitehti.
Toinen Biccin pojista, Cosimo il Vecchio nousi suvun päämiehen asemaan isänsä jälkeen. Kaupunkilaiset kunnioittivat häntä suuresti ja antoivat hänelle arvonimen Pater patriae (Isänmaan isä). Cosimo tuki arkkitehtuuria ja taiteita ja häntä kiinnosti sivistys ja kulttuurielämä. Hän teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen.
Cosimon pojanpojasta, Lorenzosta tuli Medici-suvun johtaja jo 20-vuotiaana. Hän oli poliitikko, vallan ja kulttuurin mies. Lorenzo sai arvonimensä il Magnifico (Loistava) tuettuaan taiteita ja tieteitä vielä mahtavammin kuin edeltäjänsä. Hän rakasti koreilevaa elämää. Lorenzo avasi ovensa myös monille nuoremmille taiteilijoille (Leonardo, Michelangelo, Botticelli,…).
Giovanni oli ehkä kuitenkin merkittävin Medici-hallitsijoista. Hän toi sukunsa uudelleen maailmankartalle ja aloitti taiteiden tukemisen. Giovanni myös taitavana liikemiehenä ja pankkiirina sai suvun pankkitoiminnan kukoistamaan.
Medicien suku oli merkittävimpiä renessanssin synnyn kannalta. Ilman heidän avokätisiä lahjoituksiaan emme saisi tänä päivänä ihailla Firenzessä renessanssin ajan taideteoksia ja arkkitehtuuria. Jos Medicit eivät siis olisi rakastaneet kulttuuria, renessanssi ei näkyisi niin vahvasti tänä päivänä Firenzessä.
Lähteet:
Wirtz, Rolf C., Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/medicien_mahti.htm
http://www.yourwaytoflorence.com/db/medici/medici1.htm
http://www.yourwaytoflorence.com/db/medici/medici2.htm
http://galileo.rice.edu/gal/medici.html
Medici-suku
Renessanssin ajan Firenzen mahtisuvuista tunnetuin, Medici-suku, oli merkittävä tekijä kun tarkastellaan Firenzen historiaa ja kaupungin nousua yhteksi mahtavimmista kaupungeista renessanssin ajanjaksona. Suvun jäsenet johtivat kaupungin poliittisia asemia ja rahoittivat arkkitehtuuria sekä taidetta osoittaakseen mahtavuutensa. Kaupungin loisto riippui pitkälti suvun merkittävimmistä jäsenistä ja heidän teoistaan.
Medici-suvun juuret juontavat 1300-luvun alkupuolelle, jolloin Salvestor de' Medici nimitettiin diktaattoriksi. Hänet kuitenkin karkoitettiin myöhemmin Toscanan alueelta tuntemattomasta syystä. Näin olleenkin tutkiat sen sijaan pitävät Giovanni Biccia ja Cosimo Il Vecchiota Medici dynastian perustajina. Giovanni palautti suvun mahdin ennalleen ja hänen poikansa Cosimosta tuli kaupungin johtava poliittinen tekijä. Heidän jälkeensä on suvussa ollut mm. kolme paavia, kaksi ranskan kuningatarta sekä useita suurherttoita.
Lorenzo "Il Magniofico" sai kuvaavan lempinimensä olessaan Firenzen kaupungin merkittävin hallitsija ja renessanssin ajan suurin taiteiden tukija. Ei liene olevan ihme, että hänen aikanaan toteutettiinkin suuria rakennushankkeita ja, että taide ja tiede saivat avokäteistä tukea. Hänen valta-asemansa vahvistui murhaiskun v. 1478 jälkeen, josta Lorenzo itse selvisi elävänä, mutta, josta hänen nuorempi veljensä Giuliano Medici sai surmansa. Salaliittolaiset hirtettiin myöhemmin. Suvun historian mustana kohtana voidaan pitää vuoden 1419 maanpaon aikaa, jolloin dominikaanimunkki nousi Firenzen kaupungin valtaan. Hänen johtokautensa kaatui kumminkin hyökkäykseen katolista kirkkoa vastaan, jonka vuoksi hänet vangittiin ja poltettiin v. 1498.
Seuraava merkittävä tapahtuma suvun historissa oli Cosimo I:n valinta kaupungin herttuaksi v. 1519. Hänen ensimmäisiä päätöksiä oli lakkauttaa kaupunginneuvosto ja tehdä Firenzen kaupungista kuningaskunta, jota johti kuninkaallinen Medici-dynastia. Hänen ansiostaan Medici-suku hallitsi Toscanan-aluetta vielä parin sadan vuoden ajan.
Hallitsia-suvun loppu:
Gian Gastone de Medici oli monella tapaa esi-isistään poikkeava suvun jäsen. Kun hänestä tuli suurherttua vuonna 1723, hän kumosi useita perivanhoillisen isänsä laatimia lakeja. Toscanassa kansa olisi halunnut jatkaa Medici-suvun hallintokautta ja suurherttuaa painostettiin, mutta avioliittoa hän ei solminut eikä oikukkaan luonteensa vuoksi halinnut perillistä. Lieneekö ihme kun sanotaan, että s uurherttuan kuolema 1737 merkitsi Medici-suvun sammumista, jonka seurauksena Firenze ja Toscana siirtyivät itävaltalaisten haltuun. Tähän voidaan myös ajoittaa kaupungin loiston loppuminen. Medicit ja kaupungin kehitys kulkivat siis käsi kädessä.
Medici-suvun juuret juontavat 1300-luvun alkupuolelle, jolloin Salvestor de' Medici nimitettiin diktaattoriksi. Hänet kuitenkin karkoitettiin myöhemmin Toscanan alueelta tuntemattomasta syystä. Näin olleenkin tutkiat sen sijaan pitävät Giovanni Biccia ja Cosimo Il Vecchiota Medici dynastian perustajina. Giovanni palautti suvun mahdin ennalleen ja hänen poikansa Cosimosta tuli kaupungin johtava poliittinen tekijä. Heidän jälkeensä on suvussa ollut mm. kolme paavia, kaksi ranskan kuningatarta sekä useita suurherttoita.
Lorenzo "Il Magniofico" sai kuvaavan lempinimensä olessaan Firenzen kaupungin merkittävin hallitsija ja renessanssin ajan suurin taiteiden tukija.
Medicit
1. Mugellon laaksosta lähtöisin olevat Medicit olivat alun perin hyvin vaatimattomista oloista tulevia villakauppiaita, mutta he siirtyivät 1300-luvulla pankkitoimintaan perustamalla hyvin menestyvän Medici-pankin. Medici-nimi viittaa italian kielen medico-sanaan, joka tarkoittaa lääkäriä, ja lääkärien ammattikunnassa kerrotaankin olleen joitain Medici-suvun jäseniä.
2. Giovanni Bicci oli merkittävä suvun nousua ajatellen, koska hän perusti Medici-pankin, johon koko suvun vauraus ja valta perustuivat. Hän teki suvusta kansan keskuudessa todella suositun kannattamalla uutta verotusjärjestelmää, progressiivista verotusta, jossa rikkaita verotettiin enemmän kuin köyhiä.
Medicien pankki alkoi pärjätä niin hyvin, että sille perustettiin haarakonttoreita ympäri Italiaa, ja tämä lisäsi huomattavasti Biccin ja Medicien valtaa luoden heille laajan verkoston ympäri Pohjois-Italiaa. Bicci myös ennusti, että paavius palaisi Rooman, ja tämän käydessä toteen seuraavat paavit palkitsivat Biccin käyttämällä Medici-pankkia kaikkessa Vatikaanin rahaan liittyvässä toiminnassa, ja Biccistä tehtiin paavien pääpankkiiri vuonna 1413.
3. Cosimo Il Vecchio oli Giovannin poika ja jatkoi isänsä pankkitoimintaa. Hänen avullaan Medici-pankilla oli nyt konttoreita Italian ulkopuolellakin, kuten Lontoossa, Baselissa ja Lyypekissä. Hän myös kävi pankkitoiminnan ohella kauppaa, mikä auttoi häntä kasvattamaan suvun varallisuutta ja vaikutusvaltaa entisestään. Pankki- ja kauppatoiminnan ohella hän toimi myös Firenzen hallituksessa, jossa hän oli yksi merkittävimmistä poliittisista hahmoista diplomaattikykyjensä ansiosta.
Hän oli erityisen kiinnostunut taiteesta ja kulttuurista, ja teki paljon hyvää tällä alueella. Hän esimerkiksi perusti Firenzen akatemian, jonne hän palkkasi kuuluisia tiedemiehiä ja taiteilijoita työskentelemään; hankki paljon harvinaisia käsikirjoituksia, jotka toimivat Firenzen kirjastolaitoksen perustana; rahoitti monia kuuluisia taiteilijoita, kuten Donatelloa, Filippo Lippiä ja Paolo Uccelloa ja palkkasi useita kuuluisia arkkitehtejä ja taiteilijoita koristamaan kaupunkia ja rakentamaan upeita rakennuksia.
Kansan antama kunnianimi pater patriae on siis ansaittu, sillä hän oli kuolemaansa asti kansan rakastama johtohahmo, joka auttoi edellä mainittujen asioiden avulla Firenzeä nousemaan taiteelliseen loistoonsa ja tekemään siitä humanistisen oppineisuuden keskuksen.
4. Mielestäni Giovanni Bicci oli tärkein Medici-suvun jäsen renessanssin synnyn kannalta, koska hänesta kaikki alkoi. Hän loi Medici-suvulle horjumattoman, varakkaan ja vaikutusvaltaisen pohjan pankkitoiminnallaan, toimimalla taitelijoiden tukijana ja rahoittajana ja luomalla paljon sekä seurapiiri- että taloudellisia suhteita ympäri Pohjois-Italiaa, ja tästä hänen jälkeläistensä oli helppo jatkaa suvun voittokulkua eri suuntiin.
5. Lorenzo de’ Mediciä kutsuttiin lisänimellä Il Magnifico, koska hän oli renessanssiajan mahtavin mesenaatti, eli taiteiden ja taiteilijoiden tukija ja rahoittaja. Hän tuki taiteita, koska ne olivat hänen intohimonsa, mutta myös koska hän ei ollut vaatimaton edeltäjiensä tavoin, vaan halusi näyttää vaurauttaan pukeutumalla hienosti ja tukemalla eri taiteilijoiden projekteja. Tärkeimpiä hänen rahoittamiaan taiteilijoita olivat Leonardo da Vinciä ja Michelangeloa.
6. Firenzen hallintoa kutsuttiin demokratiaksi, mutta siinä oli varsin paljon diktatuurin piirteitä; valta keskittyi vain varakkaalle kaupungin eliitille, jonka muodostivat muutamat suvut. Firenzen hallinto oli siis varsin sekava, mikä oli Mediceille vain hyvä asia, sillä he pystyivät mahtavana sukuna vaikuttamaan asioihin, vaikka pyrkivätkin pysymään taustalla ja vaikuttamaan epäsuorasti hallintoon. Firenzen hallinto oli myös korruptoitunut, jolloin Medicit pystyivät rahan avulla vaikuttamaan niihinkin asioihin, joihin oma vaikutusvalta ei yltänyt.
7. Medicien merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa oli hyvin suuri, loihan suku pankkijärjestelmän, joka vaikutti suuresti Pohjois-Italian vaurastumiseen ja nosti Firenzen maailmankartalle. Kaikista eniten Medicit vaikuttivat taiteeseen, sillä ilman heidän rikkauksiaan suurin osa merkittävistä ja kuuluisista taideteoksista ja rakennuksista olisi hyvin todennäköisesti jäänyt rahoittamatta, eikä niitä olisi koskaan syntynyt.
Lähteet:
http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/historian_polku.htm
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372380/Medici-Family
http://www.historyworld.net/wrldhis/PlainTextHistories.asp?historyid=aa24#718
2. Giovanni Bicci oli merkittävä suvun nousua ajatellen, koska hän perusti Medici-pankin, johon koko suvun vauraus ja valta perustuivat. Hän teki suvusta kansan keskuudessa todella suositun kannattamalla uutta verotusjärjestelmää, progressiivista verotusta, jossa rikkaita verotettiin enemmän kuin köyhiä.
Medicien pankki alkoi pärjätä niin hyvin, että sille perustettiin haarakonttoreita ympäri Italiaa, ja tämä lisäsi huomattavasti Biccin ja Medicien valtaa luoden heille laajan verkoston ympäri Pohjois-Italiaa. Bicci myös ennusti, että paavius palaisi Rooman, ja tämän käydessä toteen seuraavat paavit palkitsivat Biccin käyttämällä Medici-pankkia kaikkessa Vatikaanin rahaan liittyvässä toiminnassa, ja Biccistä tehtiin paavien pääpankkiiri vuonna 1413.
3. Cosimo Il Vecchio oli Giovannin poika ja jatkoi isänsä pankkitoimintaa. Hänen avullaan Medici-pankilla oli nyt konttoreita Italian ulkopuolellakin, kuten Lontoossa, Baselissa ja Lyypekissä. Hän myös kävi pankkitoiminnan ohella kauppaa, mikä auttoi häntä kasvattamaan suvun varallisuutta ja vaikutusvaltaa entisestään. Pankki- ja kauppatoiminnan ohella hän toimi myös Firenzen hallituksessa, jossa hän oli yksi merkittävimmistä poliittisista hahmoista diplomaattikykyjensä ansiosta.
Hän oli erityisen kiinnostunut taiteesta ja kulttuurista, ja teki paljon hyvää tällä alueella. Hän esimerkiksi perusti Firenzen akatemian, jonne hän palkkasi kuuluisia tiedemiehiä ja taiteilijoita työskentelemään; hankki paljon harvinaisia käsikirjoituksia, jotka toimivat Firenzen kirjastolaitoksen perustana; rahoitti monia kuuluisia taiteilijoita, kuten Donatelloa, Filippo Lippiä ja Paolo Uccelloa ja palkkasi useita kuuluisia arkkitehtejä ja taiteilijoita koristamaan kaupunkia ja rakentamaan upeita rakennuksia.
Kansan antama kunnianimi pater patriae on siis ansaittu, sillä hän oli kuolemaansa asti kansan rakastama johtohahmo, joka auttoi edellä mainittujen asioiden avulla Firenzeä nousemaan taiteelliseen loistoonsa ja tekemään siitä humanistisen oppineisuuden keskuksen.
4. Mielestäni Giovanni Bicci oli tärkein Medici-suvun jäsen renessanssin synnyn kannalta, koska hänesta kaikki alkoi. Hän loi Medici-suvulle horjumattoman, varakkaan ja vaikutusvaltaisen pohjan pankkitoiminnallaan, toimimalla taitelijoiden tukijana ja rahoittajana ja luomalla paljon sekä seurapiiri- että taloudellisia suhteita ympäri Pohjois-Italiaa, ja tästä hänen jälkeläistensä oli helppo jatkaa suvun voittokulkua eri suuntiin.
5. Lorenzo de’ Mediciä kutsuttiin lisänimellä Il Magnifico, koska hän oli renessanssiajan mahtavin mesenaatti, eli taiteiden ja taiteilijoiden tukija ja rahoittaja. Hän tuki taiteita, koska ne olivat hänen intohimonsa, mutta myös koska hän ei ollut vaatimaton edeltäjiensä tavoin, vaan halusi näyttää vaurauttaan pukeutumalla hienosti ja tukemalla eri taiteilijoiden projekteja. Tärkeimpiä hänen rahoittamiaan taiteilijoita olivat Leonardo da Vinciä ja Michelangeloa.
6. Firenzen hallintoa kutsuttiin demokratiaksi, mutta siinä oli varsin paljon diktatuurin piirteitä; valta keskittyi vain varakkaalle kaupungin eliitille, jonka muodostivat muutamat suvut. Firenzen hallinto oli siis varsin sekava, mikä oli Mediceille vain hyvä asia, sillä he pystyivät mahtavana sukuna vaikuttamaan asioihin, vaikka pyrkivätkin pysymään taustalla ja vaikuttamaan epäsuorasti hallintoon. Firenzen hallinto oli myös korruptoitunut, jolloin Medicit pystyivät rahan avulla vaikuttamaan niihinkin asioihin, joihin oma vaikutusvalta ei yltänyt.
7. Medicien merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa oli hyvin suuri, loihan suku pankkijärjestelmän, joka vaikutti suuresti Pohjois-Italian vaurastumiseen ja nosti Firenzen maailmankartalle. Kaikista eniten Medicit vaikuttivat taiteeseen, sillä ilman heidän rikkauksiaan suurin osa merkittävistä ja kuuluisista taideteoksista ja rakennuksista olisi hyvin todennäköisesti jäänyt rahoittamatta, eikä niitä olisi koskaan syntynyt.
Lähteet:
http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/historian_polku.htm
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372380/Medici-Family
http://www.historyworld.net/wrldhis/PlainTextHistories.asp?historyid=aa24#718
Medicit
1. 1300-luvulla Firenzen kehitystä leimasivat jyrkät vastakohtaisuudet. Rakennustoiminta oli vilkasta, esim. Campanilen ja Orsanmichelen rakennustyöt aloitettiin, samalla tapahtui monia tuhoisia onnettomuuksia, esim. jatkuva nälänhätä, v. 1333 Arnon tulva, vv. 1348-1349 ruton leviäminen, jolloin tauti surmasi lähes 2/3 kaupungin asukkaista sekä armeijan kärsimät tappiot Pisaa ja Luccaa vastaan. Albizzin suku oli harvainvaltaisen hallituksen johdossa, mutta sen vahvaksi kilpailijaksi nousi Medicin suku, joka oli lähtöisin Mugellosta. Giovanni de´Averardo de´Medici (kutsumanimeltään di Bicci) vakiinnutti 1400-luvun alussa sukunsa poliittisen ja taloudellisen aseman Firenzessä. Medicit pääsivät myös edustavaan asemaan paavin virallisina pankkiireina. Heidän dynastiansa kesti lyhyitä keskeytyksiä lukuunottamatta lähes kolme vuosisataa.
2. Giovanni di Bicci de´ Medici (1360-1429) peri vanhempiensa vaate-, silkki ja pankkibisneksen ja teki suvusta vauraan.
3. Kaupunkilaiset antoivat Cosimo il Vecchiolle arvonimen Pater patriae (Isänmaan isä) kunnioituksesta häntä kohtaan. Hän oli kaupungin epävirallinen johtaja, joka ohjasi kaupunkinsa poliittista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä. Hän teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen ja tuki useiden rakennusten ja taideteosten valmistamista huomattavin lahjoituksin.
4. Lorenzo de´ Medici oli renessanssin synnyn kannalta merkittävin Mediceistä. Hän oli suuri kuvanveiston ystävä ja harmitteli, ettei hänen aikanaan elänyt mestarillisia kuvanveistäjiä. Lorenzo päätti perustaa puutarhaansa kuvanveistokoulun, jonka opettajaksi hän palkkasi vanhan ja arvostetun mestarin. Hän tuki taiteilijoita ja oli itse runoilija. Hän oli myös taitava valtiomies.
5. Lorenzoa kutsuttiin koreilunhalunsa vuoksi lisänimellä il Magnifico.
6. Firenzeä hallitsi aina vaikutusvaltaisin suku. Medicit ylläpitivät valtaansa suuren omaisuutensa ja menestyksekkään liiketoiminnan avulla.
7. Suvun tärkeimmät saavutukset liittyivät taiteiden ja arkkitehtuurin tukemiseen. Heidän panoksensa taiteilijoiden taustavoimina mahdollisti lukuisien renessanssiajan taiteen helmien synnyn.
Lähteet:
Taide & arkkitehtuuri Firenze (Wirtz)
Forum, Eurooppalainen ihminen
Wikipedia
Historyworld.net
Pbs.org
Britannica.com
2. Giovanni di Bicci de´ Medici (1360-1429) peri vanhempiensa vaate-, silkki ja pankkibisneksen ja teki suvusta vauraan.
3. Kaupunkilaiset antoivat Cosimo il Vecchiolle arvonimen Pater patriae (Isänmaan isä) kunnioituksesta häntä kohtaan. Hän oli kaupungin epävirallinen johtaja, joka ohjasi kaupunkinsa poliittista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä. Hän teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen ja tuki useiden rakennusten ja taideteosten valmistamista huomattavin lahjoituksin.
4. Lorenzo de´ Medici oli renessanssin synnyn kannalta merkittävin Mediceistä. Hän oli suuri kuvanveiston ystävä ja harmitteli, ettei hänen aikanaan elänyt mestarillisia kuvanveistäjiä. Lorenzo päätti perustaa puutarhaansa kuvanveistokoulun, jonka opettajaksi hän palkkasi vanhan ja arvostetun mestarin. Hän tuki taiteilijoita ja oli itse runoilija. Hän oli myös taitava valtiomies.
5. Lorenzoa kutsuttiin koreilunhalunsa vuoksi lisänimellä il Magnifico.
6. Firenzeä hallitsi aina vaikutusvaltaisin suku. Medicit ylläpitivät valtaansa suuren omaisuutensa ja menestyksekkään liiketoiminnan avulla.
7. Suvun tärkeimmät saavutukset liittyivät taiteiden ja arkkitehtuurin tukemiseen. Heidän panoksensa taiteilijoiden taustavoimina mahdollisti lukuisien renessanssiajan taiteen helmien synnyn.
Lähteet:
Taide & arkkitehtuuri Firenze (Wirtz)
Forum, Eurooppalainen ihminen
Wikipedia
Historyworld.net
Pbs.org
Britannica.com
Medicit - lääkäreistä hallitsijoiksi
Mugellon laaksosta kotoisin olevat Medicit olivat alun perin vanha lääkärisuku. Tien vallan kahvaan heille avasi siirtyminen kaupantekoon ja pankkitoimintaan. Giovanni di Averado Biccia voidaan pitää Medici-dynastian isänä, sillä juuri hän aloitti suvun pankkiiriperinteen ja loi jälkeläisilleen vahvan aseman kaupungin seurapiireissä ja valtapolitiikassa sekä hyväntekijänä ja taiteiden rahoittajana toimimisen perinteen. Giovanni de Medici alkoi siis tukea varallisuudellaan taiteiden kehitystä ja oli siten yksi tärkeistä tekijöistä, jotka saivat renessanssin puhkeamaan kukkaan Firenzessä. Bicci oli todella merkittävä hahmo aikansa Firenzessä, sillä hän nousi sekä vaikutusvaltaisen villakauppiaiden killan konsuliksi, että myöhemmin Firenzen kaupunginjohtajaksi. Jo hän levitti Medicien pankkiverkoston ympäri Eurooppaa ja pääsi myös paavin suosioon tultuaan nimitetyksi tämän pääpankkiiriksi. Firenzen vaikutusvaltaisimman mesenaatin asema tarjosi Biccille mahdollisuuden ohjata kaupungin kuvataidetta ja arkkitehtuuria haluamaansa suuntaan. Hän oli pidetty mies niin tavallisen kansan, taiteilijoiden, kuin varakkaiden seurapiirienkin keskuudessa. Hän oli gonfalonieri, talouden ja kulttuurin kehittäjä sekä uudistaja.
Giovanni de Medicin poika Cosimo Il Veccio nousi suvun päämieheksi isänsä jälkeen. Hän oli vaatimaton talousnero, diplomaatti ja sivistyneistön johtohahmo. Cosimo suhtautui intohimoisesti arkkitehtuuriin, taiteisiin ja kulttuurielämään. Hän laajensi paitsi Medicien varallisuutta ja vaikutusvaltaa kaukonäköisellä menettelyllään, myös heidän arvostustaan ja mainettaan tukemalla taiteita ja rakennushankkeita runsain investoinnein. Cosimo perusti Firenzen kuuluisan akatemian aikansa maineikkaimmille taiteilijoille ja tiedemiehille. Lisäksi hän loi perustan myös Firenzen silloiselle kirjastolaitokselle kokoamalla harvinaisia käsikirjoituksia ja kääntämällä lukuisia tekstejä. Cosimon valtakausi ei sujunut ongelmitta, vaan hän joutui jopa karkotetuksi lyhyeksi ajaksi Padovaan Medicien ja Albizzi-suvun välisen valtataistelun tuloksena. Cosimo kykeni kuitenkin palauttamaan Medicien vallan entistä vahvempana ja ansaitsemaan kansan suunnattoman kunnioituksen. Häntä pidettiin suoranaisena esikuvana, josta kielii myös kunnianimitys Pater pariae, isänmaan isä, jonka hän ansaitsi terästetyn huolenpidon ja kylmän vallankäytön, mutta myös lempeyden avulla.
Piero Il Gottoso astui isänsä Cosimon suuriin sappaisiin tämän seuraajana. Vaikka hän perikin rauhanomaisen Firenzen, oli hänen valtakautensa kaikkea muuta kuin rauhallinen. Sivistystä ja taiteita vaalineen Pieron hallintoa varjostivat kihdin lisäksi suuret haasteet. Konstantinopolin kumistuminen toi taloudellisia vaikeuksia vaarantamalla kaupungissa olevat italialaisomistukset ja idänkaupan sujuuvden. Firenzen lainoittaman Venetsian liittyminen sotaan osmaneja vastaan sen sijaan toi Pieron hoidettavaksi sisäpoliittisia ongelmia. Viimeinen koitos sairaalloiselle ja tarmottomalle hallitsijalle oli vuosi 1466, jolloin hän onnistui niukin naukin välttämään sisällissodan uhan ja säilyttämään Medicien aseman Firenzen johdossa.
Medizien varsinaisen kulta-ajan johtohahmo oli Lorenzo Magnifico, renessanssiajan mahtavin mesenaatti. Hänen aikakautensa oli suurten rakennushankkeiden, tieteiden ja taiteiden kukoistuksen sekä lukemattomien juhlallisuuksien sävyttämä. Toisaalta myös Medicien vastustus nosti päätään Il Magnificon valtakaudella; mahtisukujen välinen kilpailu sai mitä häikäilemättömimpiä muotoja, kuten Pazzi-suvun järjestämä murhaisku Medicejä kohtaan osoittaa.
Lorenzon kuolinvuonna Medicit joutuivat maanpakoon ja heidän asemansa oli vaakalaudalla fanaattisen dominikaanimunkki Girolamo Savonarolan noustua valtaan mahtisuvun tilalle. Uskonpuhdistajan mentaliteetti koitui kuitenkin Savonarolan kohtaloksi ja paavin teloitutettua tämän Medicit saattoivat jälleen nousta valtaan Firenzessä. 1519 Cosimo I valittiin kaupungin herttuaksi ja tämän lopetettua kaupunginneuvoston alkoi Medici-johtoisen Firenzen kuningaskunnan aika.
Giovanni de Medicin poika Cosimo Il Veccio nousi suvun päämieheksi isänsä jälkeen. Hän oli vaatimaton talousnero, diplomaatti ja sivistyneistön johtohahmo. Cosimo suhtautui intohimoisesti arkkitehtuuriin, taiteisiin ja kulttuurielämään. Hän laajensi paitsi Medicien varallisuutta ja vaikutusvaltaa kaukonäköisellä menettelyllään, myös heidän arvostustaan ja mainettaan tukemalla taiteita ja rakennushankkeita runsain investoinnein. Cosimo perusti Firenzen kuuluisan akatemian aikansa maineikkaimmille taiteilijoille ja tiedemiehille. Lisäksi hän loi perustan myös Firenzen silloiselle kirjastolaitokselle kokoamalla harvinaisia käsikirjoituksia ja kääntämällä lukuisia tekstejä. Cosimon valtakausi ei sujunut ongelmitta, vaan hän joutui jopa karkotetuksi lyhyeksi ajaksi Padovaan Medicien ja Albizzi-suvun välisen valtataistelun tuloksena. Cosimo kykeni kuitenkin palauttamaan Medicien vallan entistä vahvempana ja ansaitsemaan kansan suunnattoman kunnioituksen. Häntä pidettiin suoranaisena esikuvana, josta kielii myös kunnianimitys Pater pariae, isänmaan isä, jonka hän ansaitsi terästetyn huolenpidon ja kylmän vallankäytön, mutta myös lempeyden avulla.
Piero Il Gottoso astui isänsä Cosimon suuriin sappaisiin tämän seuraajana. Vaikka hän perikin rauhanomaisen Firenzen, oli hänen valtakautensa kaikkea muuta kuin rauhallinen. Sivistystä ja taiteita vaalineen Pieron hallintoa varjostivat kihdin lisäksi suuret haasteet. Konstantinopolin kumistuminen toi taloudellisia vaikeuksia vaarantamalla kaupungissa olevat italialaisomistukset ja idänkaupan sujuuvden. Firenzen lainoittaman Venetsian liittyminen sotaan osmaneja vastaan sen sijaan toi Pieron hoidettavaksi sisäpoliittisia ongelmia. Viimeinen koitos sairaalloiselle ja tarmottomalle hallitsijalle oli vuosi 1466, jolloin hän onnistui niukin naukin välttämään sisällissodan uhan ja säilyttämään Medicien aseman Firenzen johdossa.
Medizien varsinaisen kulta-ajan johtohahmo oli Lorenzo Magnifico, renessanssiajan mahtavin mesenaatti. Hänen aikakautensa oli suurten rakennushankkeiden, tieteiden ja taiteiden kukoistuksen sekä lukemattomien juhlallisuuksien sävyttämä. Toisaalta myös Medicien vastustus nosti päätään Il Magnificon valtakaudella; mahtisukujen välinen kilpailu sai mitä häikäilemättömimpiä muotoja, kuten Pazzi-suvun järjestämä murhaisku Medicejä kohtaan osoittaa.
Lorenzon kuolinvuonna Medicit joutuivat maanpakoon ja heidän asemansa oli vaakalaudalla fanaattisen dominikaanimunkki Girolamo Savonarolan noustua valtaan mahtisuvun tilalle. Uskonpuhdistajan mentaliteetti koitui kuitenkin Savonarolan kohtaloksi ja paavin teloitutettua tämän Medicit saattoivat jälleen nousta valtaan Firenzessä. 1519 Cosimo I valittiin kaupungin herttuaksi ja tämän lopetettua kaupunginneuvoston alkoi Medici-johtoisen Firenzen kuningaskunnan aika.
The godfathers of renaissance
Tarkastelimme aiemmassa tehtävässämme renessanssin syntyä,
ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Yksinäistä olivat killat ja suvut, jotka
pitivät renessanssin esillä ja pystyssä muun muassa rahoituksella. Firenzessä
sukujen avustuksen saattaa nähdä vieläkin, sillä he rakennuttivat Firenzeen
mitä mahtavampia rakennelmia ja taidegallerioita. Mahtavin kaikista Firenzessä
olleista suvuista oli peräti kolmen vuosisadan ajan Firenzeä hallinnut
(muutamia keskeytyksiä laskematta) Medici-suku.
Tämän alkujaan lääkärisuvuksi
oletettua sukua (medici italiaa ja tarkoittaa lääkäriä) on saatu johdettua aina
1360-1428 vuosina eläneen Giovanni di Averardo di Bicciin, Medicien esi-isään,
josta ainoana on luotettavaa tietoa. Hän oli pankkiiri (joka tietysti ei riitä
todistamaan Medicien syntyperää lääkäreiksi) oli myös yksi varakkaimpia Firenzen
asukkaita. Averardo di Biccin kuoltua, hän jätti jälkeensä vakaan jalansijan
Firenzen ylimmissä seurapiireissä ja tietenkin menestyvän pankkiiriliikkeen. Hän
myös aloitti Medicien hyväntekeväisyys ja taiteentukemisen perinnön, joka
jatkui monia vuosia eteenpäin. Ei ole siis epäilystäkään, ettei hän olisi se
tukeva pilari, jonka Medicit tarvitsivat noustakseen vahvaksi johtajaksi ja kukoistuksen
kantajiksi Firenzessä.
Averardo di Biccin kuoltua hänen
sijalleen astui hänen poikansa, Cosimo il Vecchio. Pater partieksi (Isänmaan
isä) jopa kutsuttu Cosimo oli rakastetuimpia Medici hallitsioija, mutta ei toki
suotta. Hän oli taloudessa aina askeleen edellä, hän ohjaili kaupungin kulttuurin
kukoistusta ja oli demokraattisesti pätevä. Hän onnistui lisäämään suvulle aina
vain lisää varoja ja vaikutusvaltaa ilman, että melko herkkä Firenzen
demokraattinen tasavalta horjuisi.
1464 Cosimo il Vecchion jälkeenkin
nousi vielä merkittäviä hallitsijoita, kuten Cosimon pojanpojan lyhyehköksi
jäänyt kausi, jolloin hän sai nimekseen il Magnifico. Hänen aikanaan Medicien
loisto saavutti huippunsa perustamalla lukemattomia erilaisia juhlia. Tämä oli
täydellinen vastakohta aiempiin hallitsijoihin, kuten järjelliseen Cosimoon,
joka oppineena oli herättänyt lahjoituksien avulla antiikin perintöjen unohtuneet
tekstit, jotka sisälsivät esimerkiksi filosofian syvällisiä mietteitä.
Kaikki tämä puhuu sen puolesta,
että Medicit eivät vain olleet Firenzen hallitsijoita, vaan myös renessanssin
kukoistuksen tärkeimpiä synnyn syitä. Ilman runsaan käden tukea, eivät taidegalleriat,
palatsit tai kirkot nousseet loistoonsa. Tietenkin Medicitkin tarvitsivat tukea
pysyäkseen johdossa, joka sekin tuli ylhäältä. Firenzen hallitus nimittäin oli
lähes jatkuvasti tukemassa Medicejä heidän tehdyissä päätöksissä. Apu ei
kylläkään ollut pelkästään kunnioitusta tai että heistä pidettiin, vaan
hallituksessa oli useita Medicin sukuun kuuluvia ja Mediceistä useampi kuin
yksi suvun jäsen ylti paavin pystille.
Harmillisesti Medicien
kilpailevien sukujen suosio alkoi kasvaa 1400-luvun lopuilla ja 1494 jälleen
hallitsevan Medicin karkotuksen myötä myös Medicien kunniakas historia päättyi.
Tämän jälkeen Mediceistä jopa kolmesta suvun jäsenestä sai paavi nimikkeen ja
hetkellisesti pieni osa vallan naruista palasi Medicien käsiin. Ensimmäiseen
Meidic cukuun kuuluneen Cosimo I:n vahvaa otetta eivät seuraajat enää voineet saada
ja viimeisen miespuolisen jäsenen, Gian Gastonen kuoltua, suurherttuaskunta siirtyi
toisen suvun omistukseen. 1743 viimeisen naisenkin, Anna Maria Lodovica de’
Medicin kuoltua suku sammui lopullisesti jääden vain historian kirjoihin.
Mahtavat Medicit
1.Selvitä millainen on Medici-suvun alkuperä
Medici tulee italian lääkäriä tarkoittavasta sanasta medico, mikä saattaa viitata suvun alkuperään, vaikka kenenkään suvun jäsenistä ei oikeastaan tiedetä toimineen lääkärinä. Medicien suku oli kotoisin Mugellon laaksosta ainakin 1300-luvulta lähtien, jolloin Medicit ostivat alueelta runsaasti maata, kuudenkymmenen vuoden aikana kirjoitettiin Medicien nimiin jopa 59 maahan, metsiin ja asuntoihin liittyvää ostosopimusta.
Erään teorian mukaan sekä Medicien ostointo maahan että sukunimi selittyy heidän esi-isiensä ammatista. Di Biccit, Medicien esi-isät, olivat puuhiilen tuottajia eli toisin sanoen miilunpolttajia. Maata ostamalla saatiin puuhiilen valmistukseen tarvittavaa puuta ja miilunsa vieressä odotellessaan di Bicceillä oli aikaa havannoida luontoa ja oppia tunnistamaan hyödyllisiä yrttejä ja näin laajentaa toimintaansa myös farmasian alueelle. Varmuutta tästäkään teoriasta ei ole, mutta se kuulostaa kyllä järkeen käyvältä.
Sukupolvien ajan Medicien suku kasvoi ja he keräsivät arvovaltaa ja omaisuutta. Osa suvusta siirtyi kaupunkiin kauppiaiksi ja pankkiireiksi, jolloin vauraus ja vaikutusvalta kasvoivat edelleen. Salvestro de'Medicin lyöttäydyttyä yhteen villankarstaajien kanssa ciompi-kapinassa vuonna 1378 Medicit saivat puolelleen alemmat luokat, kun taas kilpailijat vihasivat sukua entistä enemmän. Politiikan hiljaisina taustavaikuttajina ja yhä rikastuvina bisnesmiehinä Medicit pääsivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa niin että heistä tuli lopulta Firenzen hallitsijoita, tosin epävirallisia, mutta se ei tuntunut haittaavan muita kuin heidän kilpailijoitaan, sillä Medicit olivat hurmanneet kansan, ja tulevat sukupolvet.
2.Miksi Giovannni Bicci oli merkittävä suvun nousua ajatellen?
Giovanni di Averardo di Bicci oli ensimmäinen Medici suvun jäsen josta on varmaa tietoa. Giovanni oli menestyvä pankiiri, joka hyvällä bisnesvaistollaan, sekä hiljaisella, mutta vaikuttavalla politikoinnilla loi suvulleen valtavan omaisuuden, sillä hänen hallussaan oli Firenzen nopeimmin kasvava pankki, jonka haarakonttoreita oli niin Venetsiassa, Roomassa kuin Lontoossakin, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Rahan avulla Giovanni johti epävirallisesti Firenzeä toimistostaan, hänellä oli valta lainata rahaa niille joille tahtoi ja evätä lainat niiltä, joista ei pitänyt. Hän myös aloitti Medicien mesenaattiperinteen, hänen siipiensä suojassa olivat niin Donatello, Ghiberti kuin Brunelleschi.
Kansan suosion Giovanni saavutti koreilemattomalla toiminnallaan ja hyväntekeväisyydellä. Hän muun muassa rakennutti Brunelleschin suunnitteleman lastenkodin ja keksi omaisuusveron – jokainen maksaa seitsemän prosenttia valtiolle omaisuudestaan – mistä varsinkin köyhä kansan osa oli ihastuksissaan. Jälkipolvien Mediceille hän siis jätti kukoistavan pankkiiriliikkeen, runsaasti omaisuutta, sekä vakiintuneen aseman kaupungin ylimmissä seurapiireissä että kansan suosiossa. Toisin sanoen di Bicci loi pohjan Medici suvun vauraudelle ja pitkille perinteille kaupungin hyväntekijöinä ja taidemesenaatteina toimimiseen.
3.Miksi Cosimo Il Vecchiota kutsuttiin kunnianimellä pater patriae? Onko nimitys oikeutettu? Perustele.
Pater patriae, isänmaan isä, kunnianimi jonka firenzeläiset antoivat Cosimo Il Vecchiolle, tämän johdettua kaupunkia epävirallisesti kolmekymmentä vuotta ohjaten Firenzen poliittista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä. Cosimo muistutti monessa suhteessa isäänsä, hän tuki avoimella kädellä taiteita, hän oli kärsivällinen, strateginen ja laskelmoiva, hän osasi rakentaa itselleen julkisuuskuvan joka ei ollut koreileva, vaan enemmänkin lempeä ja hyveellinen, esikuva. Giovannin tapaan myös Cosimo ohjaili Firenzeä kulissien takaa, korottamatta itseään liian korkealle jalustalle. Cosimolla oli palava kiinnostus humanismiin, tieteisiin ja taiteisiin, ja hän teki lahjoitustensa avustuksella Firenzestä humanismtisen oppineisuuden keskuksen muunmuassa perustamalla kirjaston ja Platonin kirjoituksia tutkivan akatemian.
Edellä mainitut syyt, varsinkin Cosimon itsestään luoma kuva, tekivät hänestä kaikille firenzeläisille esikuvan, idolin, jota ihailtiin ja johon suhtauduttiin miltei haltioituneesti. Hän oli firenzeläisille kuin isä ja jotkin modernin historian kirjoittajat ovat verranneetkin häntä ja hänen johtamistapaansa italian mafian padriano järjestelmään. Cosimo osasi olla huolitellun julkisuuskuvansa alla julma ja viekas, hän pystyi nujertamaan tieltään kenet halusi, ja manipuloinnin ja korruption hän johti yksin Firenzen nimellistä tasavaltaa. Kaikki tämä lempeys ja kuri, valta ja huolenpito, tekivät Cosimosta varsinaisen isähahmon Firenzelle, isänmaan isän. Vaikka Cosimo ei todellisuudessa perustanutkaan Firenzeä, oli hän tuon ajan merkittävin johtaja ja hänen merkityksensä renessanssin sekä "uuden Ateenan" synnyssä on suuri, missä suhteessa kunnianimi on varsin oikeutettu, vaikkakin ehkä hieman liioiteltu, niin kuin ajan tyyliin kuului.
4.Kuka Medici hallitsijoista oli kaikkein ratkaisevin renessanssin synnyn kannalta? Perustele valintasi.
Oma suosikkini ulkoisesti vaatimaton diplomaatti Cosimo il Vecchio, joka taitavalla politikoinnillaan, avokätisillä lahjoituksillaan ja aidolla rakkaudella humanismiin sekä taiteisiin sai renessanssin kukoistamaan Firenzessä. Hänen isänsä Giovanni oli toki luonut pohjaa tälle, mutta hän oli keskittynyt enemmän suvun omaisuuden kartoittamiseen kuin Firenzestä huolehtimiseen. Renessanssin näkyvin Medici oli ehkä Lorenzo il Magnifico, mutta hän ei ollut mielestäni merkittävä renessanssin synnyn kannalta, sillä hänen syntyessään renessanssi oli jo, hän vain vei renessanssin huippuunsa. Jos pois kummempia miettimättä suljetaan vielä Piero, Cosimon epäonninen ja kihdin vaivaama poika, joka hallitsi vain viisi vuotta, jäljelle jää vain Cosimo, jonka panostuksen ansiosta renessanssi sai siivet alleen Firenzessä.
5.Miksi Lorenzoa kutsuttiin lisänimellä "Il Magnifico"?
Toisin kuin Giovanni ja Cosimo, Lorenzo il Magnifico, loistava, ei peitellyt omaisuuttaan, vaan hän suoranaisesti rakasti kaikkea kaunista, komeaa ja ylellistä. Isoisiensä tapaan hän oli antelias taiteiden ja tieteiden tukija, mutta toisin kuin Cosimo, hän ei edes yrittänyt olla vaatimaton. Hän rakasti juhlia, karnevaaleja ja turnajaisia, joista lukemattomia aloittettin juhlimaan hänen aikanaan.
Isoisänsä Cosimon tapaan Lorenzo pysytteli politiikassa kulisseissa ja käytti taitavasti rahan ja aseman tuomaa vaikutusvaltaa ohjaillessaan Firenzeä haluamaansa suuntaan. Hän pääsi hiljalleen hiipimään Firenzen johtoon muuttamalla sen hallintojärjestelmää Mediceille edullisemmaksi, tekien heidän asemastaan laillisemman. Lorenzon kerrotaan olleen anteliaan maanisän, iloittelevan keisarin ja säälimättömän tyrannin sekoitus. Vaikka hän saattoi olla välillä armoton häntä vastaan nousevia kohtaan, on hänestä kuitenkin sanottu ”jos Firenzessä on oltava tyranni, viehättävämpää ei löydy”.
Vaikka Lorenzosta sanotaan ettei hän ollut kaunis, sanotaan hänen kuitenkin hurmanneen Cosimon tavoin koko Firenzen. Hänkin oli mestari tyylikkään julkisuuskuvan rakentamisessa, hän näytti itsestään vain sen minkä halusi muiden näkevän ja onnistui siinä. Vaikka pinnan alla hän oli julma, huumorintajuton ja turhamainen, muut näkivät hänestä vain loisteliaan kuoren, avokätisen ja elämän iloisen monitaiturin, taiteiden tukijan ja rakastavan ystävän. Lorenzolla oli paljon avustajia, sillä miten muuten hän olisi kyennyt hoitamaan lukemattomia tehtäviään kuten valvomaan Firenzen hallintoa, hoitamaan mittavaa kirjeenvaihtoa, huolehtimaan kukoistavasta pankista ja tapaamaan ulkolaisia lähettejä.
Loistava, il Magnifico, kuvaa huvittelunhaluista, omaisuudellaan pröystäilevää ja elämäniloista Lorenzoa hyvin, vaikka koko totuus se ei olekaan. Loisteliaisuus on vain pintaa, jonka alla oli paljon muuta ja jonka rakentamiseen osallistuivat Lorenzon lisäksi monet hänen avustajansa. Kansalle ja kanssaihmisilleen Lorenzo onnistui kuitenkin välittämään itsestään vahvan ja loisteliaan kuvan, mistä lisänimi juontuu.
6.Arvioi miten Firenzen hallintojärjestelmä tuki Medicien vallanpitoa.
Firenzen hallintojärjestelmä Medicien aikaan oli äärimmäisen monimutkainen. Firenzeläiset kutsuivat sitä demokratiaksi ja olivat siitä ylpeitä, vaikka todellisuudessa tuo korruptoitunut järjestelmä muistutti enemmän aristokratiaa kuin kansanvaltaa.
Kaupunki jaettiin ammattikuntiin, arteihin,joihin kuulumalla sai mahdollisuuden päästä julkisiin virkoihin ja vaikuttamaan politiikkaan. Arteihin ei kuulunut kuin noin 1/4 osa koko väestöstä ja eikä arteen kuuluminenkaan merkinnyt tasapuolista mahdollisuutta päästä korkeisiin virkoihin. Esimerkiksi Firenzen hallitus koottiin kahden kuukauden välein arpomalla, mutta ei ollut todellisuudessa se ei ollut sattuman kauppaa, vaan vaalikomitealla oli näppinsä pelissä. Vuoden aikana noin puolitoista tuhatta firenzeläistä saattoi pitää hallussaan jotakin hallinnollista virkaa, vaaleja ja vaaleja seuraavia riitoja oli jatkuvasti, mistä johtuen Firenzen poliittinen elämä oli jatkuvasti liikkeessä, rauhanomaisia jaksoja oli vain ani harvoin.
Medicit eivät pyrkineet johtaviin asemiin tai yrittäneet vallankaappausta vaan pysyttelivät mieluummin taka-alalla. He toimivat hiljaisina taustavaikuttajina, sillä heillä oli sitä mitä todellisen vallan pitämiseen vaadittiin, rahaa. Kulisseissa toimimisen, korruption, lahjonnan ja suhteiden kautta he ikään kuin hiipivät valtaan, melko huomaamatta ja vaikka heidät huomattiinkin, sitä ei heidän hurmaavan julkisuuskuvansa takia pistetty pahakseen, päinvastoin.Rahan lisäksi Medicien valta perustui myös tavallisen kansan huomioimiseen rikkaiden sijaan. Giovanni sai kansan puolelleen omaisuusveron avulla, Cosimo vaatimattomalla julkisuuskuvallan ja Lorenzo järjestämällä juhlia ja karnevaaleja. Heitä ei siis yleisesti pidetty uhkana, vaikka heidän vaikutuksensa näkyi kaikkialla ja heitä jopa pelättiin. Firenzen sekava hallintojärjestelmä osittain tuki Medicien valtaa, sillä se auttoi heitä pitämään aisoja käsissään kulisseissa, sekä se oli myös herkkä kilpailulle ja korruptiolle, mikä oli vain etu Mediceille.
7.Arvioi Medici-suvun merkitystä renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa.
Medicien kukoistuskausi osuu yksiin renessanssin kukoistuskauden kanssa, joskus renessanssi jopa määritelläänkin loppuvan Lorenzo Medicin kuolemaan. Medici suvun ehdottomasti suurin anti renessanssin kannalta oli heidän toimintansa anteliaina mesenaatteina taiteiden että humanististen tieteiden saralla. Renessanssin puitteet olivat pystyssä jo ennen Medicien astumista näyttämölle, mutta Medicit mahdollistivat varallisuudellaan taiteiden kukoistuksen ja tieteiden kehittymisen. Heidän pankkitoimintansa myös edisti Firenzen muodostumista kaupan ja rahatalouden keskukseksi. Medicit, renessanssin kummisedät eivät siis luoneet ilmiötä vaan mahdollistivat sen ja toimivat taustalla muokaten siitä sellaisen kun halusivat.
Lähteet:
Ulla Britta Ramklint, Medicit -renessanssi valtiaat Firenzessä, 2006
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005
Otavan suuri maailmanhistoria: myöhäiskeskiaika ja renessanssi, 1984
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Medici tulee italian lääkäriä tarkoittavasta sanasta medico, mikä saattaa viitata suvun alkuperään, vaikka kenenkään suvun jäsenistä ei oikeastaan tiedetä toimineen lääkärinä. Medicien suku oli kotoisin Mugellon laaksosta ainakin 1300-luvulta lähtien, jolloin Medicit ostivat alueelta runsaasti maata, kuudenkymmenen vuoden aikana kirjoitettiin Medicien nimiin jopa 59 maahan, metsiin ja asuntoihin liittyvää ostosopimusta.
Erään teorian mukaan sekä Medicien ostointo maahan että sukunimi selittyy heidän esi-isiensä ammatista. Di Biccit, Medicien esi-isät, olivat puuhiilen tuottajia eli toisin sanoen miilunpolttajia. Maata ostamalla saatiin puuhiilen valmistukseen tarvittavaa puuta ja miilunsa vieressä odotellessaan di Bicceillä oli aikaa havannoida luontoa ja oppia tunnistamaan hyödyllisiä yrttejä ja näin laajentaa toimintaansa myös farmasian alueelle. Varmuutta tästäkään teoriasta ei ole, mutta se kuulostaa kyllä järkeen käyvältä.
Sukupolvien ajan Medicien suku kasvoi ja he keräsivät arvovaltaa ja omaisuutta. Osa suvusta siirtyi kaupunkiin kauppiaiksi ja pankkiireiksi, jolloin vauraus ja vaikutusvalta kasvoivat edelleen. Salvestro de'Medicin lyöttäydyttyä yhteen villankarstaajien kanssa ciompi-kapinassa vuonna 1378 Medicit saivat puolelleen alemmat luokat, kun taas kilpailijat vihasivat sukua entistä enemmän. Politiikan hiljaisina taustavaikuttajina ja yhä rikastuvina bisnesmiehinä Medicit pääsivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa niin että heistä tuli lopulta Firenzen hallitsijoita, tosin epävirallisia, mutta se ei tuntunut haittaavan muita kuin heidän kilpailijoitaan, sillä Medicit olivat hurmanneet kansan, ja tulevat sukupolvet.
2.Miksi Giovannni Bicci oli merkittävä suvun nousua ajatellen?
Giovanni di Averardo di Bicci oli ensimmäinen Medici suvun jäsen josta on varmaa tietoa. Giovanni oli menestyvä pankiiri, joka hyvällä bisnesvaistollaan, sekä hiljaisella, mutta vaikuttavalla politikoinnilla loi suvulleen valtavan omaisuuden, sillä hänen hallussaan oli Firenzen nopeimmin kasvava pankki, jonka haarakonttoreita oli niin Venetsiassa, Roomassa kuin Lontoossakin, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Rahan avulla Giovanni johti epävirallisesti Firenzeä toimistostaan, hänellä oli valta lainata rahaa niille joille tahtoi ja evätä lainat niiltä, joista ei pitänyt. Hän myös aloitti Medicien mesenaattiperinteen, hänen siipiensä suojassa olivat niin Donatello, Ghiberti kuin Brunelleschi.
Kansan suosion Giovanni saavutti koreilemattomalla toiminnallaan ja hyväntekeväisyydellä. Hän muun muassa rakennutti Brunelleschin suunnitteleman lastenkodin ja keksi omaisuusveron – jokainen maksaa seitsemän prosenttia valtiolle omaisuudestaan – mistä varsinkin köyhä kansan osa oli ihastuksissaan. Jälkipolvien Mediceille hän siis jätti kukoistavan pankkiiriliikkeen, runsaasti omaisuutta, sekä vakiintuneen aseman kaupungin ylimmissä seurapiireissä että kansan suosiossa. Toisin sanoen di Bicci loi pohjan Medici suvun vauraudelle ja pitkille perinteille kaupungin hyväntekijöinä ja taidemesenaatteina toimimiseen.
3.Miksi Cosimo Il Vecchiota kutsuttiin kunnianimellä pater patriae? Onko nimitys oikeutettu? Perustele.
Pater patriae, isänmaan isä, kunnianimi jonka firenzeläiset antoivat Cosimo Il Vecchiolle, tämän johdettua kaupunkia epävirallisesti kolmekymmentä vuotta ohjaten Firenzen poliittista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä. Cosimo muistutti monessa suhteessa isäänsä, hän tuki avoimella kädellä taiteita, hän oli kärsivällinen, strateginen ja laskelmoiva, hän osasi rakentaa itselleen julkisuuskuvan joka ei ollut koreileva, vaan enemmänkin lempeä ja hyveellinen, esikuva. Giovannin tapaan myös Cosimo ohjaili Firenzeä kulissien takaa, korottamatta itseään liian korkealle jalustalle. Cosimolla oli palava kiinnostus humanismiin, tieteisiin ja taiteisiin, ja hän teki lahjoitustensa avustuksella Firenzestä humanismtisen oppineisuuden keskuksen muunmuassa perustamalla kirjaston ja Platonin kirjoituksia tutkivan akatemian.
Edellä mainitut syyt, varsinkin Cosimon itsestään luoma kuva, tekivät hänestä kaikille firenzeläisille esikuvan, idolin, jota ihailtiin ja johon suhtauduttiin miltei haltioituneesti. Hän oli firenzeläisille kuin isä ja jotkin modernin historian kirjoittajat ovat verranneetkin häntä ja hänen johtamistapaansa italian mafian padriano järjestelmään. Cosimo osasi olla huolitellun julkisuuskuvansa alla julma ja viekas, hän pystyi nujertamaan tieltään kenet halusi, ja manipuloinnin ja korruption hän johti yksin Firenzen nimellistä tasavaltaa. Kaikki tämä lempeys ja kuri, valta ja huolenpito, tekivät Cosimosta varsinaisen isähahmon Firenzelle, isänmaan isän. Vaikka Cosimo ei todellisuudessa perustanutkaan Firenzeä, oli hän tuon ajan merkittävin johtaja ja hänen merkityksensä renessanssin sekä "uuden Ateenan" synnyssä on suuri, missä suhteessa kunnianimi on varsin oikeutettu, vaikkakin ehkä hieman liioiteltu, niin kuin ajan tyyliin kuului.
4.Kuka Medici hallitsijoista oli kaikkein ratkaisevin renessanssin synnyn kannalta? Perustele valintasi.
Oma suosikkini ulkoisesti vaatimaton diplomaatti Cosimo il Vecchio, joka taitavalla politikoinnillaan, avokätisillä lahjoituksillaan ja aidolla rakkaudella humanismiin sekä taiteisiin sai renessanssin kukoistamaan Firenzessä. Hänen isänsä Giovanni oli toki luonut pohjaa tälle, mutta hän oli keskittynyt enemmän suvun omaisuuden kartoittamiseen kuin Firenzestä huolehtimiseen. Renessanssin näkyvin Medici oli ehkä Lorenzo il Magnifico, mutta hän ei ollut mielestäni merkittävä renessanssin synnyn kannalta, sillä hänen syntyessään renessanssi oli jo, hän vain vei renessanssin huippuunsa. Jos pois kummempia miettimättä suljetaan vielä Piero, Cosimon epäonninen ja kihdin vaivaama poika, joka hallitsi vain viisi vuotta, jäljelle jää vain Cosimo, jonka panostuksen ansiosta renessanssi sai siivet alleen Firenzessä.
5.Miksi Lorenzoa kutsuttiin lisänimellä "Il Magnifico"?
Toisin kuin Giovanni ja Cosimo, Lorenzo il Magnifico, loistava, ei peitellyt omaisuuttaan, vaan hän suoranaisesti rakasti kaikkea kaunista, komeaa ja ylellistä. Isoisiensä tapaan hän oli antelias taiteiden ja tieteiden tukija, mutta toisin kuin Cosimo, hän ei edes yrittänyt olla vaatimaton. Hän rakasti juhlia, karnevaaleja ja turnajaisia, joista lukemattomia aloittettin juhlimaan hänen aikanaan.
Isoisänsä Cosimon tapaan Lorenzo pysytteli politiikassa kulisseissa ja käytti taitavasti rahan ja aseman tuomaa vaikutusvaltaa ohjaillessaan Firenzeä haluamaansa suuntaan. Hän pääsi hiljalleen hiipimään Firenzen johtoon muuttamalla sen hallintojärjestelmää Mediceille edullisemmaksi, tekien heidän asemastaan laillisemman. Lorenzon kerrotaan olleen anteliaan maanisän, iloittelevan keisarin ja säälimättömän tyrannin sekoitus. Vaikka hän saattoi olla välillä armoton häntä vastaan nousevia kohtaan, on hänestä kuitenkin sanottu ”jos Firenzessä on oltava tyranni, viehättävämpää ei löydy”.
Vaikka Lorenzosta sanotaan ettei hän ollut kaunis, sanotaan hänen kuitenkin hurmanneen Cosimon tavoin koko Firenzen. Hänkin oli mestari tyylikkään julkisuuskuvan rakentamisessa, hän näytti itsestään vain sen minkä halusi muiden näkevän ja onnistui siinä. Vaikka pinnan alla hän oli julma, huumorintajuton ja turhamainen, muut näkivät hänestä vain loisteliaan kuoren, avokätisen ja elämän iloisen monitaiturin, taiteiden tukijan ja rakastavan ystävän. Lorenzolla oli paljon avustajia, sillä miten muuten hän olisi kyennyt hoitamaan lukemattomia tehtäviään kuten valvomaan Firenzen hallintoa, hoitamaan mittavaa kirjeenvaihtoa, huolehtimaan kukoistavasta pankista ja tapaamaan ulkolaisia lähettejä.
Loistava, il Magnifico, kuvaa huvittelunhaluista, omaisuudellaan pröystäilevää ja elämäniloista Lorenzoa hyvin, vaikka koko totuus se ei olekaan. Loisteliaisuus on vain pintaa, jonka alla oli paljon muuta ja jonka rakentamiseen osallistuivat Lorenzon lisäksi monet hänen avustajansa. Kansalle ja kanssaihmisilleen Lorenzo onnistui kuitenkin välittämään itsestään vahvan ja loisteliaan kuvan, mistä lisänimi juontuu.
6.Arvioi miten Firenzen hallintojärjestelmä tuki Medicien vallanpitoa.
Firenzen hallintojärjestelmä Medicien aikaan oli äärimmäisen monimutkainen. Firenzeläiset kutsuivat sitä demokratiaksi ja olivat siitä ylpeitä, vaikka todellisuudessa tuo korruptoitunut järjestelmä muistutti enemmän aristokratiaa kuin kansanvaltaa.
Kaupunki jaettiin ammattikuntiin, arteihin,joihin kuulumalla sai mahdollisuuden päästä julkisiin virkoihin ja vaikuttamaan politiikkaan. Arteihin ei kuulunut kuin noin 1/4 osa koko väestöstä ja eikä arteen kuuluminenkaan merkinnyt tasapuolista mahdollisuutta päästä korkeisiin virkoihin. Esimerkiksi Firenzen hallitus koottiin kahden kuukauden välein arpomalla, mutta ei ollut todellisuudessa se ei ollut sattuman kauppaa, vaan vaalikomitealla oli näppinsä pelissä. Vuoden aikana noin puolitoista tuhatta firenzeläistä saattoi pitää hallussaan jotakin hallinnollista virkaa, vaaleja ja vaaleja seuraavia riitoja oli jatkuvasti, mistä johtuen Firenzen poliittinen elämä oli jatkuvasti liikkeessä, rauhanomaisia jaksoja oli vain ani harvoin.
Medicit eivät pyrkineet johtaviin asemiin tai yrittäneet vallankaappausta vaan pysyttelivät mieluummin taka-alalla. He toimivat hiljaisina taustavaikuttajina, sillä heillä oli sitä mitä todellisen vallan pitämiseen vaadittiin, rahaa. Kulisseissa toimimisen, korruption, lahjonnan ja suhteiden kautta he ikään kuin hiipivät valtaan, melko huomaamatta ja vaikka heidät huomattiinkin, sitä ei heidän hurmaavan julkisuuskuvansa takia pistetty pahakseen, päinvastoin.Rahan lisäksi Medicien valta perustui myös tavallisen kansan huomioimiseen rikkaiden sijaan. Giovanni sai kansan puolelleen omaisuusveron avulla, Cosimo vaatimattomalla julkisuuskuvallan ja Lorenzo järjestämällä juhlia ja karnevaaleja. Heitä ei siis yleisesti pidetty uhkana, vaikka heidän vaikutuksensa näkyi kaikkialla ja heitä jopa pelättiin. Firenzen sekava hallintojärjestelmä osittain tuki Medicien valtaa, sillä se auttoi heitä pitämään aisoja käsissään kulisseissa, sekä se oli myös herkkä kilpailulle ja korruptiolle, mikä oli vain etu Mediceille.
7.Arvioi Medici-suvun merkitystä renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa.
Medicien kukoistuskausi osuu yksiin renessanssin kukoistuskauden kanssa, joskus renessanssi jopa määritelläänkin loppuvan Lorenzo Medicin kuolemaan. Medici suvun ehdottomasti suurin anti renessanssin kannalta oli heidän toimintansa anteliaina mesenaatteina taiteiden että humanististen tieteiden saralla. Renessanssin puitteet olivat pystyssä jo ennen Medicien astumista näyttämölle, mutta Medicit mahdollistivat varallisuudellaan taiteiden kukoistuksen ja tieteiden kehittymisen. Heidän pankkitoimintansa myös edisti Firenzen muodostumista kaupan ja rahatalouden keskukseksi. Medicit, renessanssin kummisedät eivät siis luoneet ilmiötä vaan mahdollistivat sen ja toimivat taustalla muokaten siitä sellaisen kun halusivat.
Lähteet:
Ulla Britta Ramklint, Medicit -renessanssi valtiaat Firenzessä, 2006
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005
Otavan suuri maailmanhistoria: myöhäiskeskiaika ja renessanssi, 1984
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
