Kuten jo rutto ilmensi suurien tapahtumien, tuhoisien
sellaisten, muuttavan yhteiskuntia, niin yksi tällainen ovat myös sodat.
Ristiretkistä olemme saaneet kuulla. Miten ne toivat taloudellisesti
Pohjois-Italiaan vaurautta, mutta ottaisin esille yleisen kuvan näistä
Pohjois-Italiassa riehuneista sisällissodista. Sodat, kuten jo tiedämme,
tuhoavat ja luovat uutta. Synnyttävät uusia suhteita ja leikkaavat toiset
suhteet poikki. Venetsia ja Pisa muun muassa olivat laivaliikenteen ehdottomia
herroja 1000-luvulta renessanssiajalle ja veivät markkinoille italialaisuutta,
sekä renessanssiajattelua kauppaa tehdessä. Myöhemmin Firenzekin liittyi tähän
meriteitse laajenemiseen vallattuaan Pisan, mutta lähinnä Firenze oli tärkeämpi
mantereen puolella. Firenze taisteli monien ympärysvaltojen kanssa, mutta
renessanssin kannalta tärkeimmät taistelut se kävi Milanon kanssa, kunnes Cosimo
de' Medici sai pienen hengähdyksen tähän mahdottomaksi käyneeseen sotaan
solmiessaan rauhan Milanon Sforza-suvun kanssa. Politiikassa Pohjois-Italiassa
tämä sota nähtiin sukujen kesken ja taloudessa Ristiretkien ja pankkien
välillä. Näitä kylläkin kutsutaan ennemmin kilpailuksi, mutta sodatkin käydään
omien etujen/halujen vuoksi vastustajaa kohtaan.
7. maaliskuuta 2012
Medici-suku
Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1400-luvulta 1700-luvulle. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi. Pankkitoiminta oli Medici-suvun vaurauden lähde. Suvun perustaja Giovanni di Bicci de' Medici oli ensimmäisenä mukana pankkitoiminnassa. Pankki-imperiumi olikin yksi aikansa merkittävimmistä. Yhdessä muiden merkittävien pankkiirisukujen kanssa Firenzestä luotiin aikakautensa talouden keskusta. Firenzeä kuitenkin käytännössä hallitsi Medicini-suku vuoteen 1494, kunnes suku karkoitettiin Firenzestä.
Medici-suku oli renessanssin kannalta erittäin tärkeä, koska suku tuki taiteita ja arkkitehtuuria. Voidaan sanoa, että suku oli miltei kaikkien merkittävien taiteilijoiden mesenaatti. Heidän toimintansa ei usein kuitenkaan ollut täysin pyytteetöntä vaan taitelijoita rahoittamalla Medicit pyrkivät viestittämään muille valta-asemaansa. Medici-suvun merkittävimpänä hallitsijana pidetään Lorenzo de' Mediciä, joka rahoittikin aikansa suuria taiteilijoita kuten Botticellia, Leonardo da Vincia ja Michelangeloa. Myös muut Medici-suvun seuraajat tukivat Michelangeloa rahallisesti. Medicit olivat merkittäviä taiteenkeräilijöitä ja heidän kokoelmansa muodostaakin Firenzen Uffizin gallerian rungon. Suvun viimeinen edustaja Anna Maria Louisa de' Medici lahjoitti taidekokoelman Firenzen kaupungille vuonna 1743.
Lähteet:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
