Kilpailu – avain renessanssin taiteen syntyyn

1400–1500-luvuilla Italia oli jakautunut pikku valtioihin. Pienet valtiot luonnollisesti kilpailivat keskenään. Esimerkiksi Rooma, Firenze ja Venetsia mittelivät keskenään paremmuudesta.

Roomassa paavin vallan vahvistumisen myötä katolinen kirkko alkoi sijoittaa taiteeseen. Rappeutunut Rooma haluttiin nostaa uuteen loistoon. Muualla puolestaan erilaiset mahtisuvut, kuten Medicit ja Sfrozat, halusivat prameilla tilaamalla teoksia palatseihinsa ja villoihinsa. Taiteilijoilta odotettiin enemmän ja toinen toistaan hienompia teoksia.

Uskonnollisesta kulttuurista haluttiin erottautua ja antiikin kulttuuri tuotiin tapetille. Humanistisen ihmiskäsityksen (joka juonti juurensa Kreikasta) myötä myös kreikkalaista taidetta alettiin käsitellä uudelleen. Taiteilijat saivat vaikutteita raunioista ja filosofisista teoksista. Mytologiset ja uskonnolliset aiheet tulivat jälleen ajankohtaisiksi taiteessa ja arkkitehtuurissa antiikin elementit toistuivat. Antiikin ihanteen mukaiset alastonfiguurit vallitsivat puolestaan kuvanveistossa. Taiteeseen tuotiin myös hiukan jotain uutta, esimerkiksi geometriaan pohjautuva perspektiivioppi ja uudenlainen värien käyttö (lähinnä värien sekoitus) rikastuttivat taidetta.

Ilman valtioiden välistä kilpailua renessanssin taiteen perintö ei olisi yhtä mittava. Luultavasti myös taitelijat alkoivat kilpailla keskenään, mikä asetti heille uusia tavoitteita ja haasteita.

Lähteet:

Kohi Antti; Palo Hannele; Päivärinta Kimmo; Vihervä Vesa, Forum: Eurooppalainen ihminen, 2005

http://www.kookas.fi/articles/read/1605

http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/renessanssi/varhaisrenessanssin%20kuvataide

http://www.coloria.net/kulttuurit/renessanssi.htm

Taiteilijoiden merkitys renessanssin aikana

Samalla aikakaudella Italiassa eli monia eteviä, huippukykyjä omaavia maalareita. Botticelli, Michelangelo, Leonardo da Vinci ja Rafael ovat aikakauden suuria nimiä ja varmasti tuttuja kaikille.

Taiteilijat keksivät, miten maalata kolmiulotteisesti ja näin he toivat uutta elämää ja realismia aiheisiinsa. He irroittautuivat keskiaikaisen maailman uskonnollisista perinteistä ja loivat kokonaan uusia lajityyppejä taiteeseen. Tämä näkyi töissä, joissa oli runsaasti draamaa ja tunteita. Radikaaleja uusia tekniikoita keksittiin, kuten maalaus öljyillä ja eri näkökulmien käyttö.

Taiteilijoiden persoonallisuutta ja tuotantoa ei voi selittää luokittelun tai ohjelmakaavan avulla, mutta aikakauden taiteille yhteiset voimakkaat piirteet ilmenevät heidän töissään. Kuvauksen klassinen aihe on ihminen ja hänen ympäristönsä, mikä todennäköisesti juontuu vaikuttavasta humanismista.

Lähteet:
Huovinen, Lauri; Italian renessanssikulttuuri; 1987
http://www.pbs.org/empires/medici/renaissance/

Ruton kauhuista renessanssin kauneuteen

Kuten Jonna jo sanoi, humanismi on yksi suurimmista syistä joka vaikutti renessanssille myönteiseen ilmapiiriin. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä aiheutti ja vaikutti humanismin nousuun, mikä sai oppineet kiinnostumaan juuri humanismista, teologian ulkopuolisesta vapaasta tieteestä? Eräs syy oli katolisen kirkon vallan heikkeneminen ja sen opin kyseenalaistaminen. Mikä taasen johti tähän, mikä sai kansan epäilemään koko keskiajan Eurooppaa vahvalla otteella yhdistänyttä ja hallinnutta kirkkoa?

Syitä on monia, mutta ehkäpä merkittävimpänä tuuppaisuna katolisen kirkon pönkitettylle egolle Otavan suuri maailman historia mainitsee koko Euroopassa raivonneen paiseruton, suuren kuoleman, jota tätä nykyä kutsutaan myös Mustaksi surmaksi. Rutto sai alkunsa genovalaisista taudin saastuttamista kaalereista, jotka saapuivat Messinan satamaan lokakuussa 1347. Sitä ennen rutto oli jo raivonnut Kiinassa, Intiassa ja Keski-Aasiassa, mistä se luultavasti siirtyi Eurooppaan. Taudin aiheuttaja oli basilli, jota esiintyi muun muassa rottien veressä, josta ne siirtyivät ihmisiin kirppujen välityksellä. Ruton syytä eivät aikakauden lääkärit osanneet selittää. He arvelivat taudin johtuvan saastuneesta ilmasta, jota koetettiin turhaan puhdistaa esimerkiksi tulella tai yrteillä.

Koska ruton kulkua eivät parhaimmatkaan lääkärit osanneet estää, se riehui kaikkialla Euroopassa tappaen noin kolmas osan koko väestöstä. Huomattiin ettei rutto erotellut kristittyjä ja pakanoita, eivätkä kirkon määräämät ylimääräiset messut tai kellojen jatkuva soitto estäneet kuoleman voittokulkua. Tämä aiheutti pettymystä kansassa,joka huomasi niin voimakkaana esiintyneen katolisen kirkon olevan aivan voimaton tilanteessa, joka tuohon aikaan käsitettiin yleisesti Jumalan rangaistukseksi. Kritiikkiä ilmeni niin maallikkojen toimesta kuin kirkon sisältäkin. Erityisesti kritisoitiin kirkon itsellään pitämiä rikkauksia, hirmuvaltaa sekä armolahjojen myyntiä rahasta. Vaikka kirkko joutuikin murrokseen, ei se silti menettänyt rikkauksiaan, valtaansa tai kannattajiaan, aikakaan kovin paljoa. Rutto kuitenkin istutti epäilyksen ja tyytymättömyyden siemenen, joka iti ja puhkesi kukkaansa uskonpuhdistuksena.

Kirkon vallan lisäksi rutto horjutti yhteiskunnallista rakennetta. Suuren osan väestöstä kuoltua yleinen työttömyys kääntyikin työvoimapulaksi, mikä johti etenkin maataloustyöläisten palkkojen nousuun ja yhteiskunnallisen aseman vahvenemiseen, sekä heikensi rikkaiden valtaa. Rutto toimi myös viimeisenä kipinänä ruutitynnyrissä monille talonpoikaiskapinoille, kuten Firenzen villatyöläisten kapina vuonna 1348.

Ruton kukoistaessa 1347-1350 monet pakenivat kaupungeista kuolemaa pakoon maaseuduille, jossa viettivät riehakasta, keveää ja hilpeää elämää. Tästä kertoo muun muassa firenzeläisen Boccacion teos Decamore. Koska kuolema oli jokapäiväistä, tahtoivat ihmiset saada elämältä kaiken sen mitä se saattoi antaa. Huvielämä, kapakka- ja ryypiskelykulttuuri, sekä seksuaaliset hurjastelut kukoistivat. Hartainakin pidetyt uskonmiehet riehaantuivat ja vahvimmatkin perhesiteet purkautuivat vanhempien hylätessä lapsiaan ja aviopuolien toisiaan ruton pelosta. Ehkä ruton aikaisesta yleisestä mentaliteetista sai alkunsa renessanssin Carpe Diem, tartu hetkeen, ajattelumalli. Elämää ei pidetty enää vain valmistautumisena tuonpuoleiseen vaan ainutkertaisena mahdollisuutena, jonka kunkin täytyi elää kuten parhaaksi näki, mikä tietenkin tuki humanismin käsitystä yksilön merkityksestä ja asemasta.

Rutto siis aukaisi tien humanismin aatteille ja renessanssin ajattelutavoille ravistelemalla yhteiskuntaa tehokkaalla mutta kauhistuttavalla tavalla. Joskus niinkin epämiellyttävät asiat kuten kuolema ja sairaudet voivat toimia tienraivaajina jollekkin hyvin kauniille ja silmää miellyttävälle, kuten renessanssin taiteelle. Itselleni ainakin tämä avaa hieman uutta näkökulmaa renessanssin taiteen ja arkkitehtuurin tarkasteluun, sillä niin kuin muidenkin ihmiskunnan arkkitehtuuristen saavutuksien, kuten Egyptin pyramidien tai Antiikin temppeleiden, myös renessanssin kukoistuksen takana on kärsimystä ja tuskaa. Meille on säilynyt vain koristeellinen kuvajainen siitä karusta todellisuudesta, jota muinoin on ollut ja joka on arkipäivää vielä nykyäänkin.

Humanismin vaikutus renessanssin syntyyn

Mielestäni humanismi on yksi keskeisimmistä renessanssin syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. Humanismilla tarkoitetaan ihmisen ainutlaatuisuutta korostavaa elämänkatsomusta, joka muotoutui keskiajan ja uuden ajan taitteessa, kun antiikin tieteitä ja kirjallisuutta alettiin käsitella uudella tavalla. Humanismin piiriin kuuluivat tuolloin historian, kielten, taiteiden, filosofian ja kansankulttuurin tutkiminen.

Antiikin kulttuuriin syventyneitä ryhdyttiin kutsumaan humanisteiksi 1300-luvun alussa, ja renessanssiahan pidetään nimenomaan antiikin "uudelleensyntymänä". Humanistinen, ihmisen ainutkertaisuutta ja yksilöllisyytta korostava ajattelutapa nousi kovaksi kilpailijaksi keskiajalla hirmuhallintoa pitäneen katolisen kirkon rinnalle. Katolinen kirkko oli tottunut rajoittamaan maailmankuvan ja henkisen elämän omille arvoilleen sopivaksi, mutta tällainen kahlehtiminen ei sopinut humanisteille, eikä se olisi ollut hyödyllistä myöskään renessanssin syntymisen kannalta. Heikkosen, Ojakosken ja Väisäsen oppikirja "Muutosten maailma" kertoo, että renessanssin ajan uudestisyntynyt ihminen halusi olla nimenomaan itsenäinen, yksilöllinen ja älyllisesti utelias. Tätä pyrkimystä edesauttoi humanismi, jonka mukaan taidetta, kirjallisuutta ja puhetaitoa tuli käyttää auttaakseen ihmisiä vapautumaan ja itsenäistymään.

Renessanssin ytimenä oleva ajatus ihmisestä, jolla on oma tahto ja järki, kulkee käsi kädessä humanismin arvojen kanssa. Onkin siis aiheellista pohtia, olisiko renessanssi koskaan noussut voimiinsa, jos humanismi näkemyksineen ei olisi raivannut sille tietä.

(Jos ei tullut vielä selväksi, niin lähteinä siis käytetty seuraavia:
-oma pää, totta kai
-Heikkonen, Ojakoski, Väisänen : Muutosten maailma 1&2 (2007))

UUSI KOKOOONTUMINEN LOMAN JÄLKEEN MA 5.3. KLO 11.15

Moi,

Kokoonnutaan MA 5.3 KLO 11.15 FY2 LUOKASSA. LÄSNÄOLO PAKOLLINEN. (JOUTSENOLAISILLE TOIMITAN VIESTIN MUUTEN). Hyvää lomaa kaikille.

AS

Renessanssin kehto

Syy miksi juuri pohjois-italiasta, tai erityisesti juuri Firenzestä tuli renessanssin kehto ei ole niin yksiselitteinen.

Firenze pääsi nousukauteensa noin 800-luvulla, jolloin koko Eurooppa kävi kehittymään. N. 400-luvulla eli keskiajan alusta 800-lukuun koko Eurooppa eli huonosti, mutta ilmaston lämpeneminen vaikutti asiaan erittäin positiivisesti ja sai maanviljelyn kukoistamaan. Tästä syystä maatalous kävi kehittymään ja viljan ja muiden viljeltävien kasvien tuotto kävi kasvamaan ja liika vilja pystyttiin myymään eteenpäin joka elvytti taloutta. Kaikki tämä luontaisesti vilkastutti taloutta ja Aasian kauppa kasvoi ja syntyi vilkkaita kauppareittejä. Kauppoja vauhditti myös kehittyneemmät laivat jolla voitiin kuljettaa isompia määriä kerralla, jolloin lasteista tuli halvempia, sekä ympärivuotinen purjehdus mahdollistui. Näiden kauppareittien keskellä oli Firenze.

Firenzessä kauppa oli vilkasta ja pankkilaitokset kävivät kehittymään. Firenze kasvoi kokoajan ja voimakkain kasvu kaupungille tapahtui 1200-luvulla. Firenze oli kaupan keskipisteenä ja erityisen tärkeitä olivat kaupattavat tekstiilit. Silkki tuotiin Aasiasta ja villa Englannista jotka työstettiin Firenzessä, tai sen lähialueilla hienoiksi ja monimutkaisiksi kankaiksi ja lopuksi myyntiin toreilla ja markkinoilla Firenzessä. Hienoja kankaita tarvittiin, koska varakkuus Euroopassa oli kasvanut hurjasti ja kaikki joilla oli rahaa, tahtoivat näyttää sen pukeutumalla todella koreasti. Myös arkkitehtuuri kävi kukoistamaan, kun varakas porvaristo tahtoi näyttää varakkuutensa ja rakennuttamaan itselleen isompia ja hulppeampia rakennuksia. 1300-luvulle tultaessa Firenze oli yksi sen aikaisen maailman suurimpia ja rikkaimpia kaupunkeja Euroopassa.

1300-luvulla koko Eurooppa otti takapakkia, kun rutto saapui. Rutto saavutti vuosina 1348 - 1349 Firenzen joka jo etukäteen oli kärsinyt sodista ja pankkikriiseistä. Firenzessä kuoli yli kaksi kolmasosaa väestöstä ja kapinoita syntyi. 1300-luku oli Firenzelle todella huonoja aikoja ja kaupunki lähti hitaaseen nousuun vasta 1400-luvulla. Firenze nousi ylöspäin hyvän tietotaitonsa ansiosta.

1300-luvun lopun paikkeilla alkoi antiikin aikojen arvojen uudelleen pintaan nostaminen. Syntyi uusia ajatuksia ja ihmismieli janosi uutta tietoa. Syntyi pikkuhiljaa uusia ajatusmaailmoja, jotka erosivat kirkon ajatuksista. Myös taiteet ja muutkin tyylit muuttivat suuntaansa. Näistä alkoi pikkuhiljaa syntyä renessanssi ja uuden ajan alkua.

Tarkkoja syitä renessanssin alkamiselle ei tiedetä, eikä sitä miksi se on juuri syntynyt Firenzessä. Epäilyksenä kuitenkin on, että porvariston antama tuki mm. taiteille olisi auttanut ainakin sen syntymisessä. Firenzen maallinen vauras rikastutti siis kaupunkia kulttuurillisesti ja sai sen syntymään renessanssin kehdoksi.

3. Viikkotehtävä

3. VIIKKOTEHTÄVÄ on alkanut jo maanantaina 20.2.2011, mutta yhtään puheenvuoroa ei ole käytetty vielä!

Tehtävä on siis yhteistoiminnallinen. Kurssilaisten tehtävänä on käydä keskustelua kurssiblogissa aiheesta miksi renessanssi syntyi? JOKAISELTA ODOTETAAN 3-4 MERKITTÄVÄÄ PUHEENVUOROA (UUSI TEKSTI) ja 3-4 MERKITTÄVÄÄ KOMMENTTIA (KOMMENTTI)

Aihetta voi lähestyä esim. seuraavien kysymysten / näkökulmien / selitystekijöiden kautta:
- humanismi
- kansainvälispoliittiset muutokset Välimeren piirissä, esim turkkilaisten Bysantin ja erityisesti Konstantinnopolin valloitus 1453.
- talouden muutokset
- poliittinen tilanne Pohjois-Italiassa
- antiikin perintö Italiassa
- taiteilijoiden merkitys
- muu / muut tekijät, mitä ne ovat?

Mikä tai mitkä näistä tekijöistä oli / olivat kaikkein merkittävin / merkittävimmät? Tehtävänä on siis myös arvioida kunkin tekijän "historiallista painoarvoa".

Muistakaa perustella näkökantanne! Viitatkaa tiedon auktoriteetteihin eli lähteisiin.

Huomatkaa että kysymys on erittäin haastava. Historiantutkijoillakaan ei ole mitään yhteistä "oikeaa" vastausta tähän kysymykseen.

Kun aloitatte keskustelun, tarjotkaa yksi selitys kerrallaan. Älkää kirjoittako koko selitystä käyttäen kaikkia tietämiänne näkökulmia samalla kertaa. Kaikki kyllä ehtivät ja saavat sanoa sanottavansa.

Hyvänä pohjana toimivat viikkotehtävät 1. ja 2. Jotta keskustelua alkaa syntyä lisätiedon hankkiminen on taas tarpeen. Kirjallisuus (vaikka lähikirjastosta!) saattaa yllättäen olla paras apu, wikipedia taas huono. Ylipäätään arvioikaa lähteitä kriittisesti ennen kuin alatte käyttämään niitä.

PS. Odotan opettajana tästä viikkotehtävästä paljon jo edellisten verkkokurssien perusteella. Seuraan ja osallistun, tosin roolini ei tule olemaan mitenkään keskeinen, paremminkin kommentoiva ja uuteen suuntaan ohjaava.

PPS. Nyt tarvitaan omaa ajattelua, tietojen yhdistämistä, toisen sanoman kriittistä arvioimista ja rohkeaa, mutta viileän analyyttistä argumentointia.

PPPS. Kukahan ehtii aloittaa ensimmäisenä...?

Normaalista kaupungista renessanssin kehdoksi

Renessanssin kukoistus alkoi Euroopassa 1300-luvulla jajatkui aina 1500-luvulle. Kulta-ajaksi voisi nimittää 1400-luvun, jollointaide, arkkitehtuuri ja kaupankäynnin runsaus ja kauneus pääsivät valtaansa.Renessanssin aikakauden kaupungeista Firenze on jäänyt elävimmäksi ja ehkä jopatunnetuimmaksi renessanssi ajan kaupungiksi, sillä sitä nimitetään useinrenessanssin kehdoksi.

Pohjois-Italiaa riepotteli570-luvulla heimojen hyökkäilyt ja Rooman hajoamisen aiheuttamatkansanvaellukset. Firenzen nousu renessanssin suurkaupungiksi ja vahvaksikaupankäynnin ja taiteen tyyssijaksi alkoikin näiltä ajoilta 774 kaupankäynninvilkastuessa parin vuosisadan rauhan jälkeen, jolloin myös Firenze liitettiinToscanan kreivikuntaan. Tästä 900-luvulle alkoi myös innovaatioiden kauttaviljelyn ja merenkäynnin olojen paraneminen. Viljelyssä talonpojat keksivätmuun muassa kolmivuoroviljelyn ja laivanrakennustekniikan kehittyminen tekilaivoista nopeampia. Kauppaa käytiinkin pisimmillään meren kautta Skandinaviassaja silkkitietä pitkin Kiinassa Euroopan ulkopuolella.

1097 ristiretkien alkaessatapahtui merkittävä koko rikastuvan Pohjois-Italian merkittävin taloudellinennousu, sillä nyt tavarapulassa oleville ristiretkeläisille saatiin esimerkiksimyytyä elintarvikkeita ja haarniskoja. Firenzessä alkoi myös tuohon aikaankulttuurillinen kukoistuskausi, kun kastekirkko ja San Miniato al Montenousivat Firenzen kaupunkiin näyttämään firenzeläistä taiteen synnystä.

1000-luvulla Firenze oli myöskirkollisuudistuspyrkimysten ja paavin ja keisarin valtataistelun keskus.Firenzeläisten keskuudessa hyvän maineen sai tuon aikainen rajakreivitärMatilda, joka edesauttoi Firenzeä pääsemään paavin alaisuuteen Saksan keisarinalaisuudesta, sekä hän loi Firenzestä itsehallinnollisen kaupungin, jolla oliomat hallintoelimensä monitasoisine järjestelmineen. Tuolloin Firenze vahvistimyös sotilaallisia joukkojaan ja valtasi itselleen ympäryskaupunkeja, joihinkuului myös Arnon eteläpuoleisia alueita.

1100-luvulle päästäessä alkoiväestön kasvaessa ja poliittisten jakautumisen ajalla 1200-luvulle jatkunutkaupungin eri sukujen taistelut. Näistä huolimatta 1200-luvullakiltajärjestelmän uudistusten myötä kauppiaiden ja käsityöläisten olotparanivat ja vaurastumisen myötä he pääsivät poliittisen elämän tärkeimpiinelimiin. Pankkitoiminnan rinnalle nousseesta käsityöstä tulikin yksi kaupungintärkeimmistä taloudenaloista. Vauraus lähettikin liikkeelle myös Firenzen omankultarahan, jota himoittiin muualla Euroopassa sen vakauden vuoksi.

Poliittisten ja taloudellistenmuutosten tapahtuessa ja sukujen riitojen keskellä pintaan nousi pahamaineisiasukuja (170), sekä heidän luomia arkkitehtuurisia kirkkoja jahallintokeskuksia. Näitä olivat muun muassa Santa Maria Novella, Palazzo Vechioja monia muita. Lisäksi kirkkojen rinnalla tehtiin päätös rakentaakaupunginmuuri, sillä Firenzen asukasluku oli noussut 1300-luvulla huimaan100 000 ihmiseen, joka teki kaupungista myös kristikunnan rikkaimman jasuurimman. Paavi Bonifatius VIII tuolloin lausahtikin joka siihen suuntaan,että neljän alkuaineen; tulen, veden, ilman ja maan joukkoon tulisi lisätäFirenze.

2. Viikkotehtävä

2. Viikkotehtävä

Toinen viikkotehtävä (20.2. – 26.2. 2012) Firenzen nousu 2 on yhteistoiminnallinen.

Tehtävänä on arvioida kurssiblogista valitsemaasi esseetä ja julkaise kysymysten mukaisesti arviosi kommentit kohtaan.

VALITKAA ESSEET NIIN ETTÄ JOKAISELLE ESSEELLE TULEE KOMMENTOINTI!

Arvioi valitsemaasi esseetä seuraavien kriteerien perusteella:

1. Arvioi noudattaako essee tehtävänantoa?

2. Antaako kirjoittaja lukijalle tyydyttävän vastauksen kysymykseen: Miksi Firenzestä tuli eräs Pohjois-Italian johtavista kaupungeista ja renessanssin kehto?

3. Arvioi miten kirjoittaja esittelee erilaiset Firenzen mahtitekijäksi nousua selittävät seikat? Painottuvatko jotkut selitystekijät esityksessä?

4. Antaako kirjoittaja lukijalle tyydyttävän vastauksen kysymykseen: Miksi feodalismi oli heikko Pohjois-Italiassa?

5. Arvioi onko esseen kirjoitusasu kielellisesti huoliteltua?

HUOM1: Kirjoita kommenttisi BLOGIIN julkaistun esseen oheen kommentti kohtaan
HUOM2: Viikkotehtävä 1 ON edelleen myöhässä osalta. Tämän vuoksi muut (kaikki) eivät pääse kommentoimaan.
HUOM3: Lue BLOGIA JOKA PÄIVÄ!

Firenzen nousu kukoistukseen

Firenzen nousu mahtavaksi kaupungiksi kesiajalla oli ennen kaikkea tuottoisan kansainvälisen kaupan sekä pankkitoiminnan ansiota. Tästä vastasivat hyvin tehokkaalla tavalla eri toimialojen killat sekä niissä vaikuttavat mahtisuvut, kuten Acciaiuolit, Bardit, Frescobaldit ja Peruzzit. Ilmasto-olojen kohentuminen, viljelymenetelmien kehittyminen(kolmivuoroviljely, pyöröaura ja tuottoisammat viljelylajikkeet) sekä Euroopan ja Välimeren alueen olojen vakiintuminen edesauttoivat talouden kasvua Pohjois-Italian alueella jo 900-luvulta lähtien. Myös laivanrakennuksen saralla otettiin edistysaskelia. Tämä nopeutti kuljetuksia, kasvatti kuljetusten kokoa, laski rahtien hintoja sekä auttoi luomaan yhteyksiä yhä kaukaisempiin kauppapaikkoihin. Ratkaisevaa voimakkaan vaurastumisen kannalta oli ristiretkien alkaminen 1097, jonka myötä suuret väkimäärät alkoivat liikkua mm. Firenzen ja sen lähialueiden halki. Kysynnän radikaali kasvu siis nosti tiettyjä alueita taloudelliseen etulyöntiasemaan, jota Pohjois-Italian kauppiaat alkoivat käyttää vahvasti hyväkseen. Tärkeimmäksi kauppatavaraksi muodostuivat tekstiilit ja samalla myös kangaskauppiaiden ja kangastehtailijoiden kiltojen poliittinen valta kasvoi. Toinen keskeinen osa vaurastumista, oli pankkitoiminta, joka juonsi juurensa pyrkimykseen jakaa kaukokaupan riskejä yhteisrahoituksen avulla. Rahan lainaaminen oli tuohon aikaan hyvin riskialtista, joten korot saattoivat nousta jopa 200%:iin. Firenzen taloudellinen kasvu huipentui 1200 – ja 1300-luvuille, jolloin kaupungissa toteutettiin valtavia rakennushankkeita, joiden myötä Firenzen maailmankuulu arkkitehtuuri sai sysäyksen eteenpäin. Vuonna 1252 liikkeelle laskettu Firenzen kultafloriini saavutti pian aikansa vahvimman valuutan aseman ja firenzeläiset pankkiirit kykenivät laajentamaan toimintaansa ympäri Eurooppaa. Firenze kaupantekoelimineen muodosti tärkeän osan Pohjois-Italian taloudellisen toiminnan monitasoista verkostoa, jossa vaikuttivat yksittäiset kauppiaat, kauppahuoneet, kaupungit, kaupunkivaltiot, herttuat, ruhtinassuvut sekä kokonaiset tasavallat. Vaikka vauras Pohjois-Italia tunnettiinkin tiiviistä taloudellisesta yhteistyöstään, oli se toisaalta poliittisesta näkökulmasta katsottuna itsenäisten kaupunkivaltioiden tilkkutäkki. Firenze onnistui tavoittamaan Pohjois-Italian herruuden tehokkaan talouspolitiikan lisäksi myös alistamalla ympäröivät feodaaliruhtinaat sodan avulla. Firenzen nousu keskeiseksi talouden ja kulttuurin kehdoksi ei ollut kuitenkaan pelkkää voittokulkua. Kaupungin sotilaallinen valta-asema koki kolhuja 1315 ja 1325 kärsittyjen tappioiden myötä. Myös pankkien vararikkojen aiheuttama talouskriisi ja kaupungin väestöstä kaksi kolmasosaa vienyt rutto olivat suuria vastoinkäymisiä Firenzen tiellä kohti suuruutta. Viimeisetkin epäilykset kaupungin valta-asemasta hälvenivät 1300-luvun lopulta alkaneella Medicien mahtisuvun valtakaudella, aikana, jolloin renessanssi sai alkunsa.

Lähteet: http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.firenze.fi/historia.html
http://www2.hn.psu.edu/faculty/jmanis/machiavelli/Machiavelli- History-Florence.pdf

Kuusi esseetä puuttuu!!!

Moi.

Kaksitoista esseetä on palautettu ajallaan. Kiitos. Ajallaa palauttaneet voivat siistyä II viikkotehtävään. Ks. Ohjeet.

Kuusi esseetä on myöhässä. Hoitakaapa asia kuntoon. Toisen viikkotehtävän tekeminen vaikeutuu, jos aikatauluja ei noudateta. Tehtävien palauttaminen ajallaan pitäisi muutenkin olla itsestäänselvyys.

AS

Firenze - renessanssin kehto

Renessanssin aikakausi vaikutti voimakkaimmin Pohjois-Italiassa ja etenkin Firenzessä, joka on maailmanlaajuisesti erittäin tunnettu kaupunki sen historiallisesti merkittävien taideteosten ja arkkitehtuuriltaan vaikuttavien rakennusten vuoksi. Firenzen kukoistus olikin huipussaan renessanssin aikakaudella 1400-luvulla, ja sitä nimitetäänkin usein renessanssin kehdoksi.

Pohjois-Italia alkoi vaurastua jo 900-luvulla ilmasto-olojen paranemisen myötä. Sadot olivat uusien viljelyjärjestelmien myötä runsaita ja ylijäämää myytiin muualle Eurooppaan, mikä kartutti Pohjois-Italian taloutta. Myös laivanrakennustekniikka parantui ja kuljetuksia voitiin tehdä kauemmas ja entistä nopeammin. Parhaimmillaan porvareiden vaihdannan verkostot ulottuivat jopa Skandinaviaan saakka.

Pohjois-Italian kaupungit vaurastuivat vielä entisestään vuonna 1097 alkaneiden ristiretkien vuoksi ja niistä tuli kaukokaupan keskuksia. Ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita ja lisäksi laivurit tarjosivat kyytejä eri kohteisiin. 1100-luvulta alkaen suurin vauraus tuli kuitenkin tekstiilien valmistuksesta, jalostuksesta ja myynnistä. Firenze nousikin yhdeksi Euroopan rahaliikenteen keskukseksi tekstiilikaupan ja siitä saatujen voittojen ansiosta.

Renessanssin voidaan sanoa edistyneen myös osittain 1300-luvun onnettomuuksien vuoksi. Osmanien laajentuminen Bysantissa aiheutti pakolaisvirtoja idästä, joiden mukana rantautui klassinen kreikkalainen sivistys. Lisäksi musta surma tuhosi kolmanneksen Euroopan väestöstä, jolloin uudesta pienemmästä populaatiosta tuli pian aiempaa vauraampi. Näin ollen väestöllä oli enemmän omaisuutta ylellisyystuotteisiin, mutta vähemmin niiden tuottajia, mikä paransi alempien luokkien asemaa.

Myös renessanssin alkuvaiheessa käydyt sodat edistivät Firenzen asemaa. Kaupunkivaltiot kävivät lähes jatkuvaa sotaa ympäri Eurooppaa tuoduilla palkkasotilailla ja voimakkaammat kaupunkivaltiot alistivat heikompiaan ja liittivät ne itseensä. Monien sotien avulla Firenze sai paljon uusia asukkaita ja kaupunkia pystyttiin näin ollen myös kunnostamaan ja uudistamaan paremmin.

1430-luvulla Euroopan suurimman pankin omistaneesta Medici-suvusta tuli Firenzen valtiassuku, jonka ensimmäinen johtaja oli Cosimo de' Medici. Muodollisesti Firenze kuitenkin säilyi yhä tasavaltana, vaikka valta oli tiukasti Mediceillä ja heidän liittolaisillaan. Cosimo de’Medici teki Firenzestä kuitenkin humanistisen oppineisuuden keskuksen ja tuki suurilla lahjoituksilla rakennusten ja taideteosten valmistamista. Tätä perinnettä jatkoivat myös Medicin suvun seuraavat päämiehet. Pohjois-Italian politiikkaa voitiin kuitenkin osittain pitää pirstoutuneena, koska taistelu kaupunkien vallasta ja kilpailu toisten kaupunkivaltioiden kanssa oli kovaa, eivätkä suvut suostuneet tekemään yhteistyötä toistensa kanssa.


Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia#Medicien_Firenze
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri Firenze

Firenzen nousu

Olojen vakiintuminen, ilmaston lämpeneminen sekä uusien viljelymenetelmien ja -välineiden käyttöönotto aloittivat Euroopan maatalouden nousun 800-luvulla. Nämä syyt johtivat myös Pohjois-Italian talouden kasvuun 900-luvulla.


Toinen, keskeisempi syy Pohjois-Italian vaurastumiseen oli vuonna 1097 käynnistyneet ja 1100-luvulla jatkuneet ristiretket. Pohjois-Italian alueella kulkeneille ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita. Ristiretkien ansiosta muodostuivat myös pysyvät kauppasuhteet Levanttiin, josta tuotiin ylellisyystuotteita Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden satamiin joista ne sitten myytiin eteenpäin muualle Eurooppaan. Kaukokaupan rikastuttamat porvarit vapautuivat sekä katolisten pappien että feodaaliherrojen vallasta.


Firenzen kohdalla merkittäviä tekijöitä vaurastumisen kannalta olivat kankaiden tuotanto sekä pankkihuoneiden syntyminen. Kasvanut kaupankäynti vaati uudenlaisia pelisääntöjä, joista aluksi huolehtivat rahanvaihtajat joiden toiminta laajeni varsinaiseksi pankkitoiminnaksi. Suurimpien kaupunkien rahat kelpasivat kaikkialla Euroopassa ja Firenzen floriini oli yksi ensimmäisistä tällaisista rahoista.


Kaupunkien johtoon nousivat vauraat mahtisuvut, Firenzessä de Medicit. Keskenään kilpailevat porvarissuvut palkkasivat taiteilijoita suunnittelemaan palatseja sekä maalaamaan muotokuvia. Kilpailu antoi tiedemiehille ja taiteilijoille täysin uudenlaisia vapauksia ja mahdollisuuksia sekä teki tiedosta ja taidosta sekä kauppatavaran että sijoituskohteen.


Lähteet:

Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007)

Kohi, Palo, Päivärinta, Suonio, Vihervä: Forum: Ihminen, ympäristö ja kulttuuri

http://koulut.etela-karjala.fi/lpr_lyseo/firenze/firenze_pohjitalian_johtoon.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia#Renessanssi

Firenzen nousu renessanssin kehdoksi

Firenzeä voidaan tänäpäivänä pitää renesanssin kehtona, sillä se oli yksi renesanssiajan hallitsijakaupungeista Euroopassa ja vaikutti renessanssin aikaan monilla tavoilla.


Renessanssin asettuminen Firenzeen oli alkuvaiheessa jatkuvaa lähikaupunkien välistä sotaa, jossa käytettiin pääosin Euroopasta tuotuja palkkasotilaita. Kaupungit määrittelivät omia voimasuhteitaan ja paavi kamppaili samalla keisarin kanssa vallasta. Sotien tuloksena Firenze kukisti Pisan kaupungin valtaansa ja sai lisää merkittävää valtaa ja arvostusta. Monien sotien tuloksena Firenzeen tuli paljon uusia asukkaita, joka puolestaan pystyi mahdollistamaan kaupungin kunnostamisen ja uudistamisen ; kyseisiä sotia voidaankin pitää oleellisena syynä renessanssin syntyyn juuri Firenzessä. Myös feodalismin eli lääninherruuden hajoaminen mahdollisti omalta osaltaan renessanssin syntymisen.


Kun ilmasto Pohjois-Italiassa vihdoin lämpeni mahdollisti se viljelyn ja sitä kautta ihmisten paremman toimeentulon maassaan. Kun oli jotain mitä myydä rikastuivat kaupantekijät ja rikastuminen puolestaan johti ihmisten luokitteluun. Talonpojat pitivät huolta, että kansalaiset saavat tarpeeksi ruokaa ja porvarit puolestaan saattoivat pitää huolta, että talonpojat tekivät tehtävänsä ja hyötyivätkin siitä saamalla saaden tuottoa myydyistä resursseista. Myös väkiluvun kasvu mahdollisti monien pankkiirien ja taiteilijoiden ammatin ympäri Firenzeä ja koko Italiaa.


N. 1100 luvulla taloudessa tapahtui kuitenkin suuri positiivinen muutos – ristiretket alkoivat. Porvaristo tajusi Välimeren hyödyllisenä kaupankäynnin alueena ja ristiretkeilijät mahdollistivat ulkomaisen kaupankäynnin. Porvarit kaupustelivat ristiretkeilijöille tuotteita, joita he veivät loppujenlopuksi omiin maihinsa. Kun laivasto kehittyi tarkoitti se, että päästiin kulkemaan pidempiäkin merimatkoja ympäri Eurooppaa eli laajentamaan Firenzen omia markkina-alueita. Erilaiset käsityöt kuten veistokset ja tekstiilit näyttelivät Firenzen ”materiaalista mahtavuutta”. Tarpeeksi tuottojaan tehdessä Firenzestä kehittyi yksi Euroopan merkittävimmistä kaupungeista.


Roberto Sabatino Lopezin mukaan yksi suurimmista renessanssiin vaikuttavimmista tekijöistä oli Peruzzin ja Bardin pankin romahtaminen, joka olisi voinut mahdollistaa Medicien nousemisen Firenzessä.
Ihmisten pelko mustasta surmasta eli rutosta villitsi kansaa, eikä kirkon kykenemättömyys auttaa ihmisiä helpottanut tilannetta, joka puolestaan laski kirkon vaikutusvaltaa ihmisten silmissä. Loppujen lopuksi rutto tappoi monia ihmisiä Firenzessä kuin ympäri Italiaakin.


Pohjois-Italia ei ollut poliittisesti täysin yhtenäinen vaan se koostui monista itsenäisistä ja keskenään kilpailevista valtioista.


http://www.aboutflorence.com/history-of-Florence.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Florentine_Renaissance
http://www.koulut.etela-karjala.fi/firenze/

Firenze - renessanssin kehto

Pohjois–Italiaa ja erityisesti Firenzeä pidetään renessanssin kehtona. Renessanssin syntymistä Pohjois–Italiassa vauhdittivat Pohjois–Italian talouden kasvu, ristiretket ja feodalismin mureneminen ja sen johdosta kaupunkivaltioiden syntyminen.

Pohjois–Italian talous lähti kasvamaan jo 900 – luvulla suotuisan ilmaston ja kehittyneiden viljelysmenetelmien takia. Vuonna 1097 alkaneet ristiretket vaurastuttivat vielä edelleen Pohjois–Italian kaupunkeja ja niistä tulikin kaukokaupan keskuksia. Tekstiiliteollisuuden ja pankkitoiminnan kehittyminen myös vaurastutti Italiaa, sillä se oli uusi kaupankäynnin muoto sekä vaurastumisen mahdollisuus.

Pohjois–Italiassa eri kaupunkivaltioissa valtaa pitivät eri hallitsija suvut, kuten Firenzessä Medicit ja Milanossa Sforzat. Taistelu kaupunkien vallasta ja kilpailu toisten kaupunkivaltioiden kanssa oli kovaa, eivätkä suvut tehneet yhteistyötä toistensa kanssa, jonka takia politiikka oli pirstoutunutta Pohjois–Italiassa. Kaupunkivaltiot olivat tyrannioita, joissa päätösvalta perustui mielivaltaan ja laittomuuteen. Firenzen mahti perustui pankkilaitokseen, joka teki siitä Sienan ohella koko maailman finanssikeskuksen. Jopa kirkko joutui vaikeina aikoina turvautumaan lainoihin pankeista, mikä antoi pankkiireille, kuten Mediceille, poliittista vaikutusvaltaa.

Miksi juuri Firenzestä tuli renessanssin kehto, selittää kaupungin vaurastuminen ja kasvu. Firenze olikin 1300 – luvulla yksi Euroopan suurimmista, rikkaimmista ja kauneimmista kaupungeista. Pankkitoiminnan ohella Firenze vaurastui myös tekstiiliteollisuuden avulla. Firenzeä suojattiin puolustusmuurilla, joka rakennettiin 1170 – ja 1180 – luvuilla, ja laajennettiin valloitussodilla. Firenze koki myös kovia 1300 – luvulla Mustan surman saavuttua kaupunkiin, sotilaallisten tappioiden sekä talouskriisin myötä.

Lähteet :

http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/SibaPublicCode/ShowRecordDetails?xpage=s_muhi_article&link=xwikishared:NodeMuhiArticle.kesk_trecento1

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=43978&contentlan=1&culture=fi-FI

http://koulut.etela-karjala.fi/lpr_lyseo/firenze/firenze_pohjitalian_johtoon.htm

Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007) WSOY

Firenzen nousu

Renessanssi lähti liikkeelle Pohjois-Italiasta, jonka jälkeen se levisi muualle Eurooppaan. Firenze oli yksi keskeisimmistä kaupungeista renessanssin aikaan. Se oli sekä poliittisesti että taloudellisesti vahva. Ilmaston muuttuessa ja maatalouden parantuessa talous kasvoi 900-luvulla. Keskiaikaiset viljelymenetelmät tuottivat parempaa satoa.


Ristiretket alkoivat vuonna 1097 ja vaikuttivat merkittävästi Pohjois-Italian taloudelliseen kehitykseen. Kauppiaat myivät ristiretkeläisille mm. aseita, vaatteita, elintarvikkeita sekä käyttöesineitä. Laivurit taas tarjosivat retkeläisille kuljetuksia. Laivanrakennus oli kehittynyt niin että kuljetukset olivat nopeampia ja mahdollisia yhä kauempana sijaitseviin kauppapaikkoihin. Ristiretkien myötä Pohjois-Italian kaupungeista alkoi muodostua keskuksia kaukokaupalle. Kaukokaupan vilkastumisen jälkeen alkoi Firenzen nousu renessanssin keskeisimmäksi kaupungiksi 1100-luvulla. Tekstiilikaupan avulla Firenze nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä rahaliikenteen keskuksista ja suurimmista kaupungeista.


1300-luvulla Firenze oli kovilla. Musta surma tappoi ihmisiä, kaksi suurta pankkia kaatui ja Osmanien valtakunnan muodostuminen häiritsi kaupankäyntiä. Kuitenkin mustan surman jälkeen väestö vaurastui ja sen mukana myös Firenze. Vastoinkäymisten jälkeen Medicien suku nousi valtaan. Medicien avulla upea kultturinen ilmapiiri syntyi, joka on säilynyt tähänkin päivään asti. Firenzestä tuli yksi suurimmista, upeimmista ja rikkaimmista kaupungeista.

lähteet:

http://www.firenze.fi/historia.html

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

Rolf C. Wirtz, taide & arkkitehtuuri Firenze

Firenze – nouseva kaupan ja kulttuurin keskus

Pohjois-Italian talous alkoi kasvaa 900-luvulla. Ilmasto lämpeni, mikä vaikutti positiivisesti maanviljelyyn. Lisäksi hyödynnettiin keskiajalla kehitettyjä tehokkaita viljelymenetelmiä, jotka auttoivat viljelijöitä tuottamaan paremman sadon.

Käänne Pohjois-Italian talouden kehittymisessä tapahtui vuonna 1097, kun ristiretket olivat alkaneet. Porvarit näkivät Välimeren pohjoisosissa liikkuvissa ristiretkeläisissä mahdollisuuden kaupankäyntiin. Ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita. Laivurit ottivat myös tilanteesta hyödyn irti tarjoamalla retkeläisille kuljetuksia sinne, minne he olivat suuntaamassa. Ristiretket vaurastuttivat Pohjois-Italian kaupunkeja, joista alkoi muodostua kaukokaupan keskuksia. Etenkin Firenzen, Milanon ja Venetsian porvarit rikastuivat vapautuen samalla katolisten pappien ja feodaaliherrojen vallan alta.

Ristiretkien alkuun sysäämä kaukokaupan kehitys kiihtyi. Laivanrakennustekniikan parannuttua kuljetukset nopeutuivat ja pystyttiin luomaan yhteyksiä yhä kauempana sijaitseviin maihin. Kuljetettavat massat suurenivat ja rahdeista tuli halvempia. Genova ja Firenze olivat ensimmäisiä kaupunkeja, jotka siirtyivät ympärivuotiseen purjehdukseen.

Kaukokaupan vilkastuminen hyödytti Firenzeä suuresti, ja sen nousu renessanssin keskeisimmäksi kaupungiksi alkoi 1100-luvulla. Käsityö ja tekstiilit näyttelivät suurta osaa Firenzen menestystarinassa. Tekstiilikauppa tuotti kaupungille paljon voittoja, joiden myötä tekstiilikeskeistä kaupankäyntiä pystyttiin levittämään ulkomaille. Firenze kasvoi yhdeksi Euroopan suurimmista kaupungeista ja merkittävimmistä rahaliikenteen keskuksista.

1200-luvulla taloudellinen ja poliittinen kehitys sysäsivät Firenzen asukasluvun nousuun. Samalla pankki- ja rahoitusmenetelmät kehittyivät, ja Firenzestä tuli niiden keskus. Firenzen valuutta, floriini, nousi pian kansainvälisen kaupan valuutaksi.

Monet vaikeudet koettelivat Firenzeä, kuten koko Eurooppaa, 1300-luvulla. Kaksi Firenzen suurinta pankkia, Bardin ja Peruzzin pankit, luhistuivat Englannin kuninkaan Edvard III:n jättäessä velkansa maksamatta. Osmanien valtakunnan muodostuminen häiritsi kaupankäyntiä idässä ja musta surma tappoi suunnattomia määriä Euroopan asukkaita. Mustan surman myötä Firenzen väkiluku laski lähes puolella entisestä, mikä syöksi kaupungin hetkelliseen sekasortoon.

Yllättäen jotkut 1300-luvun onnettomuuksista kuitenkin edistivät renessanssia. Musta surma oli harventanut Euroopan väestöä, mistä aiheutunut työvoimapula sai palkat nousemaan. Niinpä jäljelle jääneestä väestöstä tuli vaurasta, ja ihmiset olivat halukkaampia ostamaan korkeatasoisia tuotteita kuin ennen. Kirkon kyvyttömyys estää mustaa surmaa heikensi kirkon mahtia, mikä edisti omalta osaltaan renessanssia ja ihmisten ajatustapojen kehittymistä uuteen suuntaan. Firenzessä kahden suuren pankin kaatuminen avasi tien Medicin rikkaan suvun valtaannousulle. Tieteen, kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin saralla mesenaatteina toimineet Medicit nostivat Firenzen uuteen kukoistukseen, vaikkakin heidän käyttämänsä keinot tässä hankkeessa olivat usein kyseenalaisia.

Lähteet:

Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007)

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze

http://www.firenze.fi/historia.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Florentine_Renaissance

Firenzen nousu

Firenzen kaupungin taloudellinen kukoistus oli saavuttamassa huippunsa 1200-luvulla. Kaupungin 1100-luvulla alkanut vaurauden kasvu oli suurilta osin erilaisten tekstiilien myynnin, valmistuksen, sekä jalostuksen ansiota. Kankaiden tuotannosta ja pankkitoiminnasta olivat tulleet Firenzen tärkeimmät talouden alat, mutta miten renessanssiajan talous toimi käytännössä Pohjois-Italiassa? Miten Firenzestä nousi taloudellisesti yksi Italian tärkeimmistä kaupungeista?

Välimeren kaupankäynnin kasvava vilkkaus 1100-luvulla rikastutti kauppiaita, sekä pankkiireja Pohjois-Italiassa, etenkin Firenzessä. Väestönkasvu kiihtyi, sekä Euroopan poliittinen asema vakiintui ja opetuksen taso nousi. Väestönkasvu kuitenkin loppui mustan surman ja ruuantuotannon vähentymisen takia, jolloin suurin osa Euroopan väestöstä kuoli.

Myös jatkuvat sodat keskeyttivät talouden- ja väestönkasvun, sekä ne vaativat ihmisiä sotimaan, sekä suuret verot.

Renessanssi kuitenkin muutti elämää. Löytöretket, painokone, uskonpuhdistus, sekä tieteellinen vallankumous vaikuttivat maailmaan ja Eurooppa alkoi siirtyä uudelle ajalle.

Poliittisesti 1200-luvulla Euroopan yhtenäisyys lähestyi loppuaan, sillä keisaria ja kirkkoa uhkasi eripura. Kirkko palautti kirkollisen yhtenäisyytensä, jonka se tilapäisesti kadotti monien uskonnollisten kehitysten merkeissä.

Firenze toimi kirkollisen uudistuspyrkimysten, sekä keisarin välisen valtataistelun keskuksena. Rajakreivitär Matildan hallituskaudella Firenze luopui Saksan keisarista ja taipui paavin vallan alaisuuteen. Firenzeläiset eivät pian enää tyytyneet varjelemaan kaupunkinsa saavuttamaa poliittista vapautta, vaan laajensivat poliittista ja alueellista valtaansa ryöstöretkillä. Useat kaupungit alistuivat Firenzen valtaan. Kaupungin laajentuessa, aloitettiin vuonna 1173 rakentaa uutta kaupunginmuuria. Muurien sisällä kaupungin paavin kannattajien ja keisarin kannattajien väliset erimielisyydet varjostivat kaupungin elämää 1200-luvulla. Huolimatta erimielisyyksistä, kaupungin taloudellinen kukoistus oli parhaimmillaan. Kauppiaiden ja käsityöläisten valta oli kasvanut ja pian he hallitsivat tärkeimpiä poliittisia osia.

1300-luvulla Välimeren kaupankäynti vilkastui. Kaupankäynti vesireittejä pitkin oli tehokkaampaa, kuin maalla matkaaminen, sillä yksi laiva pystyi korvaamaan useitä kärryjä, joilla kuljetettiin tuotteet maalla. Siksi Italiassa on useita kaupunkeja jokien ja merien rannoilla. Merillä kauppamatkat olivat myös halvempia ja turvallisempia, kuin maalla.

Medicin suku oli mahtisuku, joka hallitsi Firenzeä 1200-luvulta 1700-luvulle. Medicit olivat alun perin vaatimattomista oloista, mutta he rikastuivat pankkitoiminnalla. Suku nousi vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi 1400-luvulla ja hallitsi Firenzeä virallisesti.

Firenze saavutti 1400-luvulla suurimman kukoistuksensa.

Lähteet:

Verkko:

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia

http://www.firenze.fi/historia.html

http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/toscana/firenze-historiaa-ja-renesanssitaidetta

Kirjallisuus:

Frederic Delouche, Illustrated History of Europe

Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri Firenze

Riina Ahola 1ib