Medicit olivat Mugellon laaksosta lähtöisin olevia lääkäreiden ammattikunnan jäseniä. Heidän sukunsa suuntautui kaupankäyntiin ja nousi merkittävään asemaan 1300-luvun lopulla, kun Giovanni di Bicci de’ Medici ryhtyi pankkiiriksi. Suvun taloudellinen nousu perustuikin toimivaan pankkiverkostoon, joka ulottui läpi koko Euroopan. Firenzen rikkaimmaksi mieheksi kohonnut Giovanni jätti perinnökseen kukoistavan pankkiiriliikkeen, aseman kaupungin seurapiireissä sekä perinteen toimia hyväntekijänä ja taiteiden rahoittajana.
Giovannin poika Cosimo Il Vecchio peri suvun päämiehen paikan isänsä jälkeen. Hän oli laajan koulutuksen saanut, ulkoisesti vaatimaton johtaja, joka kohosi Firenzen hallituksen joukkoon. Cosimo oli taitava diplomaatti ja omasi erinomaisen taloudellisen kaukonäköisyyden, jonka avulla hän onnistui lisäämään sukunsa varallisuutta ja vaikutusvaltaa. Hän ohjasi kaupungin poliittista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä kuolemaansa asti sekä tuki arkkitehtuuria ja taiteita anteliain lahjoituksin, mikä lisäsi suvun arvostusta ja mainetta. Kunnioituksesta Cosimoa kohtaan kaupunkilaiset antoivat hänelle arvonimen Pater patriae (Isänmaan isä). Mielestäni tämä arvonimi on kuitenkin hieman liian ylistävä, vaikka hän tekikin suuria asioita hallitessaan kaupunkia. Hänen pojanpoikansa oli myös hyvin arvostettu hallitsija, joka sai paljon aikaan, ehkä jopa enemmän kuin isoisänsä.
Cosimon pojanpoika Lorenzo Il Magnifico sai kutsumanimensä koreilunhalunsa vuoksi. Hän oli Medici-suvun hallitsijoista ratkaisevin renessanssin synnyn kannalta: hän oli suuruuden ajan merkittävin hallitsija ja mesenaatti eli taiteiden tukija. Lorenzo omisti suuren osan elämäänsä taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle. Hänen hallituskautensa oli Medici-suvun historian kulta-aikaa: silloin toteutettiin suuria rakennushankkeita sekä taide ja tiede saivat avokäteistä tukea. Lorenzo rakasti loisteliasta kauneutta ja elämää: hänen aikakaudellaan järjestettiin lukemattomia juhlallisuuksia, joita varten sävellettiin lauluja, kirjoitettiin runoja ja maalattiin tauluja. Hänen aikoina Firenzestä tuli loistavin Italian kaupungeista. Kansa voi hyvin, epävarmuuden aika oli ohi, oli juhlia sekä huveja ja rauha vallitsi koko niemimaalla.
Firenze oli muodollisesti tasavalta, mutta todellisuudessa mahtisukujen kiistojen repimä harvainvalta. Suurin osa väestöstä oli täysin ulkopuolella päätöksenteossa ja valta oli mahtisukujen käsissä. Tämä järjestelmä ruokki mahtisukujen välistä kilpailua ja taloudellista yrittäjyyttä päätöksenteossa, mikä vaikutti myös merkittävästi renessanssin syntyyn ja kehitykseen. Mediceillä oli rahaa, mikä auttoi huomattavasti menestymään valtakilpailussa. He säilyttivät valtansa manipuloimalla vaaleja ja täyttämällä sen omilla kannattajillaan, joiden uskollisuuden he olivat varmistaneet käyttämällä taloudellisia voimavarojaan. Suurin osa merkittävistä ihmisistä piti myös heidän hallintoaan kaupungin yleisenä etuna.
Medicit olivat erittäin tärkeässä osassa renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa. Heidän luomansa pankki-imperiumin ja muiden merkittävien pankkiirisukujen ansiosta Firenzestä tuli aikakautensa talouden keskusta. Pankkitoiminnasta rikastunut suku pystyikin tukemaan sekä anteliaasti että asiantuntevasti taiteita ja arkkitehtuuria.
Lähteet:
Huovinen, Lauri; Italian renessanssikulttuuri; 1987
Lintner, Valerio; Matkaopas historiaan: Italia; 1989
Wirtz, Rolf C; Taide & arkkitehtuuri: Firenze; 2005
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
17. maaliskuuta 2012
Medici-suvun merkitys ja valta
Medici-suku oli merkittävin renessanssin ajan suvuista. Medici-suku ja sen jäsenet hallitsivat Firenze poliittisesti ja myöskin rahallisesti satojen vuosien ajan. Suku toimi aluksi kaupankäynnin parissa, mutta nousi merkittäväksi, kun Giovanni di Averardo Bicci päätti ryhtyä pankkiiriksi 1300-luvun lopulla.
Juuri Giovanni Bicci oli toinen Medici-dynastian perustajista. Giovanni onnistui nousemaan Firenzen niin sanotun ykkösmiehen asemaan. Kaupunginjohtajaksi valinta sekä villakauppiaiden killan konsulius olivat eräitä asioita, jotka johtivat Giovannin johtajuuteen politiikassa ja Firenzessä muutenkin. Giovannin menestyksen ansiosta hän pääsi myös paavin pääpankkiiriksi. Giovanni Bicistä renessanssin tavallaan alkoi, koska hän oli ensimmäisiä tukemaan taiteilijoita.
Giovanni Biccin seuraajasta hänen pojastaan Cosimo Il Vecchiosta käytettiin usein kunnianimeä pater patriae ja häntä kunnioitettiin täysin, kuolemaansa saakka. Cosimo kuitenkin johti Firenzeä miltei diktaattorimaisesti, joten mielestäni tällainen ylistävä nimitys ei ole täysin oikeutettu. Cosimo sai aikaan todella hyviä asioita kuten Accademian, kirjastolaitoksen ja San Marcon luostarin uudistamisen sekä muita kulttuurillisesti ja sivistyksellisesti hyviä asioita. Mielestäni hän oli näiden kulttuurin hyväksi tekemiensä asioiden takia merkittävin Medici-suvun jäsenistä renessanssin synnyssä. Myöhemmin kuvioihin tuli Lorenzo, joka mielestäni toimi renessanssin ylläpitäjän asemassa ja merkittävien rakennusten rakennuttajana.
Tätä Medici-suvun jäsentä kutsuttiinkin Il Magnificoksi, sillä hän tuki loistavalla tavalla renessanssin ajan taitelijoita, taidetta ja filosofiaa.
Renessanssin ajan Firenzessä vallan sai se suku, joka oli vaurain ja poliittisesti johtavassa asemassa. Tämä hallintojärjestelmä tuki Medici-suvun vallanpitoa. Avustukset kulttuurissa olivat myös yksi tekijä pitämään Medicit vallassa. Medici-suku oli hyvin merkittävä renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa, sillä he olivat ensimmäisiä taiteilijoita tukevia tahoja ja tukivatkin taitoilijoita koko vallassa olo aikansa. Rahalliset lahjoitukset ja suoja mahdollistivat taiteiden luonnin ja taiteilijoiden itsensä toteutuksen.
Juuri Giovanni Bicci oli toinen Medici-dynastian perustajista. Giovanni onnistui nousemaan Firenzen niin sanotun ykkösmiehen asemaan. Kaupunginjohtajaksi valinta sekä villakauppiaiden killan konsulius olivat eräitä asioita, jotka johtivat Giovannin johtajuuteen politiikassa ja Firenzessä muutenkin. Giovannin menestyksen ansiosta hän pääsi myös paavin pääpankkiiriksi. Giovanni Bicistä renessanssin tavallaan alkoi, koska hän oli ensimmäisiä tukemaan taiteilijoita.
Giovanni Biccin seuraajasta hänen pojastaan Cosimo Il Vecchiosta käytettiin usein kunnianimeä pater patriae ja häntä kunnioitettiin täysin, kuolemaansa saakka. Cosimo kuitenkin johti Firenzeä miltei diktaattorimaisesti, joten mielestäni tällainen ylistävä nimitys ei ole täysin oikeutettu. Cosimo sai aikaan todella hyviä asioita kuten Accademian, kirjastolaitoksen ja San Marcon luostarin uudistamisen sekä muita kulttuurillisesti ja sivistyksellisesti hyviä asioita. Mielestäni hän oli näiden kulttuurin hyväksi tekemiensä asioiden takia merkittävin Medici-suvun jäsenistä renessanssin synnyssä. Myöhemmin kuvioihin tuli Lorenzo, joka mielestäni toimi renessanssin ylläpitäjän asemassa ja merkittävien rakennusten rakennuttajana.
Tätä Medici-suvun jäsentä kutsuttiinkin Il Magnificoksi, sillä hän tuki loistavalla tavalla renessanssin ajan taitelijoita, taidetta ja filosofiaa.
Renessanssin ajan Firenzessä vallan sai se suku, joka oli vaurain ja poliittisesti johtavassa asemassa. Tämä hallintojärjestelmä tuki Medici-suvun vallanpitoa. Avustukset kulttuurissa olivat myös yksi tekijä pitämään Medicit vallassa. Medici-suku oli hyvin merkittävä renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa, sillä he olivat ensimmäisiä taiteilijoita tukevia tahoja ja tukivatkin taitoilijoita koko vallassa olo aikansa. Rahalliset lahjoitukset ja suoja mahdollistivat taiteiden luonnin ja taiteilijoiden itsensä toteutuksen.
12. maaliskuuta 2012
Palaute 3.viikkotehtävästä
3.Viikkotehtävän alku oli kankea. Keskustelu oli vain muutaman opiskelijan kontolla. Viikon puolivälin jälkeen muut lähtivät ihan hyvin mukaan. Esiin nousi monia mielenkiintoisia näkökulmia ja ajatuksia. Olen kommentoinut monia niistä. Käykää lukemassa.
Talouden, mesenaattisukujen rooli, ilmastomuutoksen ja maanviljelyksen, katolisen kirkon roolin muuttumisen, Bysantin siirtolaisuuden ja musta surman merkityksiä renessanssin synnyssä pohdittiin. Ainoa merkittävä selittävä tekijä joka jäi vain maininnan tasolle oli kiltojen osuus renessanssi taiteen ja arkkitehtuurin rahoittajina ja tilaajina. Kiinnittäkääpä tähän huomiota 5. ja 6. viikkotehtävissä, kun valmistelette esitelmiänne.
Nyt 4. viikkotehtävän eli Mahtavien Medicien kimppuun. Ko. suvusta on olemassa mielenkiintoinen ja siedettävän hyvin tehty dokumentti "The Godfathers of Renaissance". Nimi puhuu jo puolestaan heidän merkityksen osalta.
Talouden, mesenaattisukujen rooli, ilmastomuutoksen ja maanviljelyksen, katolisen kirkon roolin muuttumisen, Bysantin siirtolaisuuden ja musta surman merkityksiä renessanssin synnyssä pohdittiin. Ainoa merkittävä selittävä tekijä joka jäi vain maininnan tasolle oli kiltojen osuus renessanssi taiteen ja arkkitehtuurin rahoittajina ja tilaajina. Kiinnittäkääpä tähän huomiota 5. ja 6. viikkotehtävissä, kun valmistelette esitelmiänne.
Nyt 4. viikkotehtävän eli Mahtavien Medicien kimppuun. Ko. suvusta on olemassa mielenkiintoinen ja siedettävän hyvin tehty dokumentti "The Godfathers of Renaissance". Nimi puhuu jo puolestaan heidän merkityksen osalta.
4. viikkotehtävä - Mahtavat Medicit
4. Viikkotehtävä - Mahtavat Medicit
4. Viikkotehtävä alkoi 12.3 ja päättyy 18.3. Se käsittelee Medici-sukua ja sen merkitystä renessanssissa. Lyhyesti sanottuna tavoitteena on:
1. Tuntea Medici-suvun merkittävimmät henkilöt ja suvun historiaa yleisesti.
2. Ymmärtää Medici-suvun merkitys Firenzen historiassa ja renessanssin kukoistuksessa.
Jokaisesta vastauksesta odotetaan sekä faktaa että analyyttistä otetta. Pelkkä muutaman lauseen toteava vastaus ei ole riittävä.
Muista käyttää kurssin kotivun materiaalia (historian polku > mahtavat medicit) sekä hakea lisätietoa, jos (ja kun) kurssikirjan ja muiden verkkosivulla mainittujen verkkolähteiden anti ei ole riittävä. Varaudu tässä tehtävässä myös englanninkielisten lähteiden käyttöön.
4. Viikkotehtävä alkoi 12.3 ja päättyy 18.3. Se käsittelee Medici-sukua ja sen merkitystä renessanssissa. Lyhyesti sanottuna tavoitteena on:
1. Tuntea Medici-suvun merkittävimmät henkilöt ja suvun historiaa yleisesti.
2. Ymmärtää Medici-suvun merkitys Firenzen historiassa ja renessanssin kukoistuksessa.
Jokaisesta vastauksesta odotetaan sekä faktaa että analyyttistä otetta. Pelkkä muutaman lauseen toteava vastaus ei ole riittävä.
Muista käyttää kurssin kotivun materiaalia (historian polku > mahtavat medicit) sekä hakea lisätietoa, jos (ja kun) kurssikirjan ja muiden verkkosivulla mainittujen verkkolähteiden anti ei ole riittävä. Varaudu tässä tehtävässä myös englanninkielisten lähteiden käyttöön.
Elinolojen vaikutus
Paremmat elinolot antoivat ihmiselle aikaa ajatella. Kaupunkien syntyessä kaupunkilaisten turva kasvoi. Kiinteämpiä yhteisöjä syntyi ja ajattelutavat levisivät. Elämä oli kaupungeissa sosiaallisempaa ja kriittiselle ajattelulle löytyi jalansijaa. Enään ei tarvinnut miettiä niin tarkkaan elämistä ja siitä selviämistä.
Kristinuskon ajattelutavasta erkaantuminen ja laaja tietämys ja ihanne tietää laajasti sai ihmismielen muuttumaan. Kannattavinta ja uskottavinta tietoa ei saatu enään kirkolta vaan muilta ihmisiltä.
Kirkon valta-aseman aleneminen ja sukujen hallitessa kirkko ei ollut enään mahtavin. Suuret suvut kuten Medicin suku oli vaikutuvaltainen. Uskon vallan vaihtumisen vaikuttavan suuresti ihmisen ajattelumaailmaan ja tätä kautta ihmisten tekoihin ja arvoihin.
Kristinuskon ajattelutavasta erkaantuminen ja laaja tietämys ja ihanne tietää laajasti sai ihmismielen muuttumaan. Kannattavinta ja uskottavinta tietoa ei saatu enään kirkolta vaan muilta ihmisiltä.
Kirkon valta-aseman aleneminen ja sukujen hallitessa kirkko ei ollut enään mahtavin. Suuret suvut kuten Medicin suku oli vaikutuvaltainen. Uskon vallan vaihtumisen vaikuttavan suuresti ihmisen ajattelumaailmaan ja tätä kautta ihmisten tekoihin ja arvoihin.
Ajattelutavan muutos
Mitkä kaikki asiat ovat vaikuttaneet vanhan Antiikin ihannoinnin nousuun. Itse kallistun mustasurma -teorian puoleen. Epidemia johon edes kirkolla ei ollut tarkkaa pelastuksen ohjetta sai ihmiset ajattelemaan toisin. Rutto tappoi armotta kenet tahansa säätyä ikää tai varallisuuteen katsomatta.
Kristinuskon mukaan surmalta ei voinut pelastua vaikka maksaisi aneita, tunnustaisi syntinsä tai millään muullakaan tavalla. Tämä taivutti ihmisten ajattelutapaan. Kuoleman jälkeinen elämä jäi taka-alalle, kun ihmiset alkoivat miettimään tämänpuolesta elämää enemmän. Kiinnostus ihmistä itseään kohtaan ja humanismin ilmestymisen sai aikaan kreikkalas-roomalaisten filosofien laajalle levittäytyminen ja siten eri tavalla ajattelun kannattamisen.
Itsekriittinen ajattelu ja anttiikin kreikan filosofia nostettiin esiin löytämällä antiikin kirjailijat ja filosofit. Kaikkitietoisuutta ihannointiin ja esikuvaksi tuli yleisnerous. Uskonto jäi taka-alle ja erillainen ajattelutapa korostui.
Kristinuskon tiukka ajattelulinja keskiajalta kyllä pysyi. Mielestäni juuri ajattelutavassa piilee renesanssin synty. Kristinusko ei antanut vastauksia muuttuneeseen maailmaan ja niitä alettiin etsiä muualta. Renessanssi-ihminen ymmärsi laajatietoisuden olevan hyväksi eikä vain uskottu yhteen ja kurinalaiseen kirkonoppiin.
11. maaliskuuta 2012
Antiikin ajan vaikutus renessanssiin
Antiikin kulttuurilla on hyvin ilmeinen vaikutus renessanssiin syntyyn jo siksi, että italian kielen renessanssi-sana, rinascimento, tarkoittaa uudelleensyntymistä viitaten antiikin kulttuuriin. Renessanssin aikana ihannoitiin antiikin aikaa ja sen taidetta, kulttuuria, ihanteita ja aatteita.
Varsinkin alussa antiikin aika tuli renessanssia hyvin paljon. Renessanssin alussa haluttiin muuttua, mutta ihmiset eivät olleet vielä keksineet tapoja erottua keskiajasta. Antiikin aika toimi muutoksen suunnannäyttäjänä renessanssin ajan ihmisille; he poimivat siitä joitain toimivia ja mielekkäitä asioita suoraan elämäänsä, mutta suurta osaa antiikin keksinnöistä ja aatteista he muokkasivat sopimaan uuteen aikaan ja elämänmenoon tehden näistä asioista juuri renessanssin ajan omia tunnuspiirteitä, ei vain antiikin ajan kopiointia. Antiikista otettiin vaikutteita lähes kaikilla elämän osa-alueilla aivan arkipäivän askareista uskomuksiin ja aatteisiin sekä juhlamenoihin. Antiikin aika vaikutti voimakkaasti myös lähes jokaiseen taidemuotoon aina kirjallisuudesta patsaisiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
