Medicien mahtisuku

1. Medicit, joiden nimi juontuu italian kielen lääkäriä tarkoittavasta medico-sanasta, olivat kotoisin Mugellon laaksosta, joka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Firenzen keskustasta. Medicit kuuluivat alun perin lääkäreiden ammattikuntaan, kunnes siirtyivät kaupan alalle 1300-luvun lopussa. Suku perusti tuolloin Medici-pankin, josta tuli Euroopan suurin pankki seuraavalla vuosisadalla.

Medicin suku oli yhteyksissä moniin muihin Firenzen eliittisukuihin mm. järjestettyjen avioliittojen ja yhteistyökumppanuuksien kautta, mikä takasi heille hyvän aseman kaupungin sosiaalisessa verkossa. Tätä pidetään yhtenä suurimmista syistä Medicien valtaannousuun. Suhteet auttoivat sukua kauppojen hieromisessa, asiakkaiden löytämisessä ja yhteistyökumppanien metsästämisessä suunnattomasti.

2. Giovanni di Averardo Bicci ryhtyi pankkiiriksi 1300-luvun lopulla asettaen perustan Medici-pankille, joka oli avain suvun aseman nousuun. Biccistä tuli lopulta yksi Firenzen varakkaimmista miehistä. Biccillä ei ollut koskaan juuri minkäänlaista poliittista valtaa, mutta hän hankki suvulle paljon yleistä suosiota tukemalla juuri esiteltyä uutta verojärjestelmää: progressiivista verotusta.

Bicci siirsi siirsi Roomassa sijainneen pankin Firenzeen vuonna 1408 avaten samalla haarakonttorit Venetsiaan, Genovaan ja Napoliin. Myös Roomaan ja Geneveen perustettiin uudet konttorit, ja Medici-pankin edustajat asetettiin Bruggeen ja Lontooseen. Bicci ennusti paaviuden paluuta Roomaan, mikä osoittautui myöhemmin todeksi. Tämä sai seuraavat valtaan nousseet paavit arvostamaan Biccin tukea, ja osoittaakseen kiitostaan he alkoivat käyttää Medicin suvun pankin palveluja. Biccistä tuli paavin pääpankkiiri vuonna 1413

Pankkitoiminnan ja yleisen juonittelun lisäksi Bicci kunnostautui taiteen mesenaattina. Bicci käytti lastenkotia rakennuttaessaan arkkitehtinään Filippo Brunellechia, josta tuli myöhemmin Medicin suvun hoviarkkitehti. Bicci myös rahoitti ajan merkittävimpia taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia, mikä lisäsi suuresti hänen vaikutusvaltaansa taiteen merkittävimpänä tukijana.

Siirtyessään sivummalle, luovuttaen areenan suvun nuoremmille jäsenille, Bicci jätti perinnökseen mahtavan pankkijärjestelmän, hyvän aseman kaupungin seurapiireissä sekä perinteen toimia hyväntekijänä ja taiteiden tukijana. Hän myös antoi oman panoksensa suvun jatkumiseen varakkaana naimalla Piccarda Buerin, joka tuli rikkaasta ja kunnioitetusta suvusta.

3. Cosimo Il Vecchio sai kunnianimen pater patriae, koska Firenzen kansalaiset kunnioittivat häntä "isänmaan isänä" aina hänen kuolemaansa saakka. Cosimo Il Vecchio oli kylmän vallankäytön ja lempeyden yhdistänyt esikuva, joka säilytti kansan kunnioituksen myös silloin, kun Firenze oli muuttunut käytännössä diktatuuriksi.

Mielestäni Cosimo Il Vecchion lisänimi vaikuttaa hyvin ansaitulta. Hän nousi Firenzen hallituksen merkittäväksi jäseneksi ja oli taidokas diplomaatti. Hänellä oli erityisen tarkkaa taloudellista kaukonäköä, joka auttoi häntä lisäämään Medici-suvun rikkauksia ja vaikutusvaltaa.

Cosimo Il Vecchion suurena kiinnostuksen kohteena oli kulttuuri- ja sivistyselämä. Hän käytti arkkitehtuurin ja taiteiden tukemista manipulointikeinona, vaikka se olikin samalla lähellä hänen sydäntään. Cosimo kunnostautui myös kirjallisuuden saralla hankkimalla useita harvinaisia käsikirjoituksia, joista tuli renessanssiajan Firenzen kirjastolaitoksen kulmakivi. Hän perusti Firenzen Akatemian, johon hän kutsui työskentelemään tuon ajan kuuluisimpia tiedemiehiä ja taiteilijoita. Cosimo lahjoitti huikeita rahasummia San Marcon luostarin uudistamiseen. Hän rahoitti muitakin suuria rakennushankkeita, ja suurista kuvanveistäjistä  Paolo Uccello, Filippo Lippi ja Donatello olivat hänen suojeluksessaan. Runsas panostus taiteisiin ja rakennushankkeisiin nosti Medicien arvostusta ja lisäsi heidän mainettaan.

Cosimo Il Vecchio käytti välillä myös hieman kyseenalaisia keinoja, kuten kylmää manipulointia ja vallankäyttöä, vallantavoittelussaan. Hän vaikutti kuitenkin haluavan aidosti edistää sukunsa ja kaupungin hyvinvointia, eikä ihmisten suuri kunnioitus häntä kohtaan voinut olla täysin tuulesta temmattua. Ylevä lisänimi pater patriae on siis mielestäni ansaittu.

4. Mielestäni Giovanni di Averardo Bicci oli renessanssin synnyn kannalta tärkein Medici-suvun mahtavista hallitsijoista. Hän loi pohjan suvun massiiviselle pankkitoiminnalle ja monille niille piirteille, joista Medicit myöhemmin tunnettiin. Bicci solmi suhteita niin kaupungin kuin koko maan johtoon ja levitti suvun pankkitoimintaa ympäri Eurooppaa.

Bicci vaikutti asioihin nimenomaan renessanssin alkuaikoina. Hän loi perustan suvun arvoille, Medici-pankin toiminnalle ja taiteen tukemiselle. Muut hallitsijat tekivät suuria tekoja, tukivat mahtavia taiteilijoita ja parantelivat suvun asemaa sosiaalisissa ympyröissä sekä pankkimaailmassa. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Biccin jalanjäljissä, ja nimenomaan tämä suurenmoinen mies näytti kaikille muille suuntaa.

5. Lorenzo sai lisänimen "Il Magnifico", sillä hän toimi renessanssiajan mahtavimpana mesenaattina. Hän oli suuri taiteen ystävä ja omisti ison osan elämästään taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle.

Lorenzo rakasti ylenpalttista kauneutta ja loisteliasta elämää. Hänen aikanaan toteutettiin suuria rakennushankkeita, ja sekä taide että tiede saivat rutkasti tukea. Tuolloin myös järjestettiin lukuisia juhlallisuuksia, joita varten sävellettiin lauluja, kirjoitettiin runoja ja maalattiin tauluja. Lorenzon valtakausi tunnetaankin Medici-suvun historian kulta-aikana.


6. Firenzen hallintojärjestelmä oli melko sekava. Vaikka kaupungin hallitustyyliä kutsuttiin demokratiaksi, muuttui se jatkuvasti diktatuurimaisempaan suuntaan. Parhaiten Firenzeä kuvailisi sana "harvainvalta", sillä muutamat mahtisuvut hallitsivat kaupunkia sotien keskenään jatkuvasti. Tavallisella kansalla ei ollut juuri jalansijaa päätöksenteossa.


Tällainen hallintojärjestelmä oli edullinen Mediceille. Kansa ei ollut koskaan kokenut parempaa vaikutusasemaa, joten se ei osannut myöskään kaivata sellaista. Medicin suku pelasi korttinsa viisaasti kannattamalla tiettyjä kansan etuja edistäviä tekijöitä, kuten progressiivista verotusta, ja tukemalla aktiivisesti rakennusprojekteja ja taiteita. Ihmiset pysyivät tyytyväisinä, ja mahtisuku jatkoi hallintaansa. 


Medicien mahtavan ulkokuoren takana saattoi riehua korruptiota ja riitelyä, mutta suvun asema säilyi sen edustajien taitavien liikkeiden myötä pitkään. Suunnattomat rahavarat, kiinnostus taiteisiin ja taitavat manipulointikeinot olivat toimiva yhdistelmä, jota sekava hallitusjärjestelmä vain ruokki.


7. Medici-suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa oli merkittävä. Suvun jäsenet loivat perustuksen pankkijärjestelmälle, joka toi rikkauta koko kaupungille ja edisti sen nousua talousmaailman huipulle.


Erityisen suuresti Medicit vaikuttivat renessanssin taideaspektiin. He tukivat aikakauden suurimpia taiteilijoita ja tarjosivat heille töitä, mikä edisti taiteen kehitystä. Sama koski tieteitä ja filosofiaa, joita monet mahtisuvun jäsenet tukivat. Taiteilijat ja tutkijat saivat avokätisiä lahjoituksia, joiden avulla he pystyivät kukin kehittämään näitä aloja.


Ilman Medicien valtavia rahakekoja monet Firenzen taiteellisesti arvokkaista rakennuksista ja teoksista eivät olisi välttämättä koskaan syntyneetkään. Saamme siis kiittää heitä useista kohteista, joita pääsemme ensi kuussa töllistelemään.


Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372380/Medici-Family 

Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005