Firenze – nouseva kaupan ja kulttuurin keskus

Pohjois-Italian talous alkoi kasvaa 900-luvulla. Ilmasto lämpeni, mikä vaikutti positiivisesti maanviljelyyn. Lisäksi hyödynnettiin keskiajalla kehitettyjä tehokkaita viljelymenetelmiä, jotka auttoivat viljelijöitä tuottamaan paremman sadon.

Käänne Pohjois-Italian talouden kehittymisessä tapahtui vuonna 1097, kun ristiretket olivat alkaneet. Porvarit näkivät Välimeren pohjoisosissa liikkuvissa ristiretkeläisissä mahdollisuuden kaupankäyntiin. Ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita. Laivurit ottivat myös tilanteesta hyödyn irti tarjoamalla retkeläisille kuljetuksia sinne, minne he olivat suuntaamassa. Ristiretket vaurastuttivat Pohjois-Italian kaupunkeja, joista alkoi muodostua kaukokaupan keskuksia. Etenkin Firenzen, Milanon ja Venetsian porvarit rikastuivat vapautuen samalla katolisten pappien ja feodaaliherrojen vallan alta.

Ristiretkien alkuun sysäämä kaukokaupan kehitys kiihtyi. Laivanrakennustekniikan parannuttua kuljetukset nopeutuivat ja pystyttiin luomaan yhteyksiä yhä kauempana sijaitseviin maihin. Kuljetettavat massat suurenivat ja rahdeista tuli halvempia. Genova ja Firenze olivat ensimmäisiä kaupunkeja, jotka siirtyivät ympärivuotiseen purjehdukseen.

Kaukokaupan vilkastuminen hyödytti Firenzeä suuresti, ja sen nousu renessanssin keskeisimmäksi kaupungiksi alkoi 1100-luvulla. Käsityö ja tekstiilit näyttelivät suurta osaa Firenzen menestystarinassa. Tekstiilikauppa tuotti kaupungille paljon voittoja, joiden myötä tekstiilikeskeistä kaupankäyntiä pystyttiin levittämään ulkomaille. Firenze kasvoi yhdeksi Euroopan suurimmista kaupungeista ja merkittävimmistä rahaliikenteen keskuksista.

1200-luvulla taloudellinen ja poliittinen kehitys sysäsivät Firenzen asukasluvun nousuun. Samalla pankki- ja rahoitusmenetelmät kehittyivät, ja Firenzestä tuli niiden keskus. Firenzen valuutta, floriini, nousi pian kansainvälisen kaupan valuutaksi.

Monet vaikeudet koettelivat Firenzeä, kuten koko Eurooppaa, 1300-luvulla. Kaksi Firenzen suurinta pankkia, Bardin ja Peruzzin pankit, luhistuivat Englannin kuninkaan Edvard III:n jättäessä velkansa maksamatta. Osmanien valtakunnan muodostuminen häiritsi kaupankäyntiä idässä ja musta surma tappoi suunnattomia määriä Euroopan asukkaita. Mustan surman myötä Firenzen väkiluku laski lähes puolella entisestä, mikä syöksi kaupungin hetkelliseen sekasortoon.

Yllättäen jotkut 1300-luvun onnettomuuksista kuitenkin edistivät renessanssia. Musta surma oli harventanut Euroopan väestöä, mistä aiheutunut työvoimapula sai palkat nousemaan. Niinpä jäljelle jääneestä väestöstä tuli vaurasta, ja ihmiset olivat halukkaampia ostamaan korkeatasoisia tuotteita kuin ennen. Kirkon kyvyttömyys estää mustaa surmaa heikensi kirkon mahtia, mikä edisti omalta osaltaan renessanssia ja ihmisten ajatustapojen kehittymistä uuteen suuntaan. Firenzessä kahden suuren pankin kaatuminen avasi tien Medicin rikkaan suvun valtaannousulle. Tieteen, kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin saralla mesenaatteina toimineet Medicit nostivat Firenzen uuteen kukoistukseen, vaikkakin heidän käyttämänsä keinot tässä hankkeessa olivat usein kyseenalaisia.

Lähteet:

Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007)

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze

http://www.firenze.fi/historia.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Florentine_Renaissance