Renessanssin aikakausi vaikutti voimakkaimmin Pohjois-Italiassa ja etenkin Firenzessä, joka on maailmanlaajuisesti erittäin tunnettu kaupunki sen historiallisesti merkittävien taideteosten ja arkkitehtuuriltaan vaikuttavien rakennusten vuoksi. Firenzen kukoistus olikin huipussaan renessanssin aikakaudella 1400-luvulla, ja sitä nimitetäänkin usein renessanssin kehdoksi.
Pohjois-Italia alkoi vaurastua jo 900-luvulla ilmasto-olojen paranemisen myötä. Sadot olivat uusien viljelyjärjestelmien myötä runsaita ja ylijäämää myytiin muualle Eurooppaan, mikä kartutti Pohjois-Italian taloutta. Myös laivanrakennustekniikka parantui ja kuljetuksia voitiin tehdä kauemmas ja entistä nopeammin. Parhaimmillaan porvareiden vaihdannan verkostot ulottuivat jopa Skandinaviaan saakka.
Pohjois-Italian kaupungit vaurastuivat vielä entisestään vuonna 1097 alkaneiden ristiretkien vuoksi ja niistä tuli kaukokaupan keskuksia. Ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita ja lisäksi laivurit tarjosivat kyytejä eri kohteisiin. 1100-luvulta alkaen suurin vauraus tuli kuitenkin tekstiilien valmistuksesta, jalostuksesta ja myynnistä. Firenze nousikin yhdeksi Euroopan rahaliikenteen keskukseksi tekstiilikaupan ja siitä saatujen voittojen ansiosta.
Renessanssin voidaan sanoa edistyneen myös osittain 1300-luvun onnettomuuksien vuoksi. Osmanien laajentuminen Bysantissa aiheutti pakolaisvirtoja idästä, joiden mukana rantautui klassinen kreikkalainen sivistys. Lisäksi musta surma tuhosi kolmanneksen Euroopan väestöstä, jolloin uudesta pienemmästä populaatiosta tuli pian aiempaa vauraampi. Näin ollen väestöllä oli enemmän omaisuutta ylellisyystuotteisiin, mutta vähemmin niiden tuottajia, mikä paransi alempien luokkien asemaa.
Myös renessanssin alkuvaiheessa käydyt sodat edistivät Firenzen asemaa. Kaupunkivaltiot kävivät lähes jatkuvaa sotaa ympäri Eurooppaa tuoduilla palkkasotilailla ja voimakkaammat kaupunkivaltiot alistivat heikompiaan ja liittivät ne itseensä. Monien sotien avulla Firenze sai paljon uusia asukkaita ja kaupunkia pystyttiin näin ollen myös kunnostamaan ja uudistamaan paremmin.
1430-luvulla Euroopan suurimman pankin omistaneesta Medici-suvusta tuli Firenzen valtiassuku, jonka ensimmäinen johtaja oli Cosimo de' Medici. Muodollisesti Firenze kuitenkin säilyi yhä tasavaltana, vaikka valta oli tiukasti Mediceillä ja heidän liittolaisillaan. Cosimo de’Medici teki Firenzestä kuitenkin humanistisen oppineisuuden keskuksen ja tuki suurilla lahjoituksilla rakennusten ja taideteosten valmistamista. Tätä perinnettä jatkoivat myös Medicin suvun seuraavat päämiehet. Pohjois-Italian politiikkaa voitiin kuitenkin osittain pitää pirstoutuneena, koska taistelu kaupunkien vallasta ja kilpailu toisten kaupunkivaltioiden kanssa oli kovaa, eivätkä suvut suostuneet tekemään yhteistyötä toistensa kanssa.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia#Medicien_Firenze
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri Firenze
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
1. Essee selvittää hyvin ja monipuolisesti Firenzen nousuun liittyvät tekijät. Pohjois-Italian pirstaleisuus jää hieman toissijaiseksi, vaikkakin asia kyllä mainitaan ja selitetään lyhyesti.
2. Syyt, jotka nostivat juuri Firenzen kaupunkivaltion muiden yläpuolelle esitellään monipuolisesti ja hyvin. Vastaus on ainakin omasta mielestäni kyllin tyydyttävä.
3. Tekijät on selitetty selkeästi omina kappaleinaan, niin sotilaallisia, taloudellisia kuin poliittisiakin syitä löytyy monipuolisesti, eikä mikään syistä hirveästi nouse toisten yläpuolelle.
4. Feodalismin heikkoutta ei sillä nimellä esseessä mainita, vaikka Italian pirstaleisuus tekstistä ilmeneekin. Tähän esseessä olisi voinut panostaa hieman enemmän.
5. Kielellinen ulkoasu on oikein hyvää ja kappalejako toimivaa. Kieli on selkeää ja oikein mukavaa luettavaa :)
Lähetä kommentti