Firenzen nousu kukoistukseen

Firenzen nousu mahtavaksi kaupungiksi kesiajalla oli ennen kaikkea tuottoisan kansainvälisen kaupan sekä pankkitoiminnan ansiota. Tästä vastasivat hyvin tehokkaalla tavalla eri toimialojen killat sekä niissä vaikuttavat mahtisuvut, kuten Acciaiuolit, Bardit, Frescobaldit ja Peruzzit. Ilmasto-olojen kohentuminen, viljelymenetelmien kehittyminen(kolmivuoroviljely, pyöröaura ja tuottoisammat viljelylajikkeet) sekä Euroopan ja Välimeren alueen olojen vakiintuminen edesauttoivat talouden kasvua Pohjois-Italian alueella jo 900-luvulta lähtien. Myös laivanrakennuksen saralla otettiin edistysaskelia. Tämä nopeutti kuljetuksia, kasvatti kuljetusten kokoa, laski rahtien hintoja sekä auttoi luomaan yhteyksiä yhä kaukaisempiin kauppapaikkoihin. Ratkaisevaa voimakkaan vaurastumisen kannalta oli ristiretkien alkaminen 1097, jonka myötä suuret väkimäärät alkoivat liikkua mm. Firenzen ja sen lähialueiden halki. Kysynnän radikaali kasvu siis nosti tiettyjä alueita taloudelliseen etulyöntiasemaan, jota Pohjois-Italian kauppiaat alkoivat käyttää vahvasti hyväkseen. Tärkeimmäksi kauppatavaraksi muodostuivat tekstiilit ja samalla myös kangaskauppiaiden ja kangastehtailijoiden kiltojen poliittinen valta kasvoi. Toinen keskeinen osa vaurastumista, oli pankkitoiminta, joka juonsi juurensa pyrkimykseen jakaa kaukokaupan riskejä yhteisrahoituksen avulla. Rahan lainaaminen oli tuohon aikaan hyvin riskialtista, joten korot saattoivat nousta jopa 200%:iin. Firenzen taloudellinen kasvu huipentui 1200 – ja 1300-luvuille, jolloin kaupungissa toteutettiin valtavia rakennushankkeita, joiden myötä Firenzen maailmankuulu arkkitehtuuri sai sysäyksen eteenpäin. Vuonna 1252 liikkeelle laskettu Firenzen kultafloriini saavutti pian aikansa vahvimman valuutan aseman ja firenzeläiset pankkiirit kykenivät laajentamaan toimintaansa ympäri Eurooppaa. Firenze kaupantekoelimineen muodosti tärkeän osan Pohjois-Italian taloudellisen toiminnan monitasoista verkostoa, jossa vaikuttivat yksittäiset kauppiaat, kauppahuoneet, kaupungit, kaupunkivaltiot, herttuat, ruhtinassuvut sekä kokonaiset tasavallat. Vaikka vauras Pohjois-Italia tunnettiinkin tiiviistä taloudellisesta yhteistyöstään, oli se toisaalta poliittisesta näkökulmasta katsottuna itsenäisten kaupunkivaltioiden tilkkutäkki. Firenze onnistui tavoittamaan Pohjois-Italian herruuden tehokkaan talouspolitiikan lisäksi myös alistamalla ympäröivät feodaaliruhtinaat sodan avulla. Firenzen nousu keskeiseksi talouden ja kulttuurin kehdoksi ei ollut kuitenkaan pelkkää voittokulkua. Kaupungin sotilaallinen valta-asema koki kolhuja 1315 ja 1325 kärsittyjen tappioiden myötä. Myös pankkien vararikkojen aiheuttama talouskriisi ja kaupungin väestöstä kaksi kolmasosaa vienyt rutto olivat suuria vastoinkäymisiä Firenzen tiellä kohti suuruutta. Viimeisetkin epäilykset kaupungin valta-asemasta hälvenivät 1300-luvun lopulta alkaneella Medicien mahtisuvun valtakaudella, aikana, jolloin renessanssi sai alkunsa.

Lähteet: http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.firenze.fi/historia.html
http://www2.hn.psu.edu/faculty/jmanis/machiavelli/Machiavelli- History-Florence.pdf