Sivut

Powered By Blogger

24. helmikuuta 2012

Humanismin vaikutus renessanssin syntyyn

Mielestäni humanismi on yksi keskeisimmistä renessanssin syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. Humanismilla tarkoitetaan ihmisen ainutlaatuisuutta korostavaa elämänkatsomusta, joka muotoutui keskiajan ja uuden ajan taitteessa, kun antiikin tieteitä ja kirjallisuutta alettiin käsitella uudella tavalla. Humanismin piiriin kuuluivat tuolloin historian, kielten, taiteiden, filosofian ja kansankulttuurin tutkiminen.

Antiikin kulttuuriin syventyneitä ryhdyttiin kutsumaan humanisteiksi 1300-luvun alussa, ja renessanssiahan pidetään nimenomaan antiikin "uudelleensyntymänä". Humanistinen, ihmisen ainutkertaisuutta ja yksilöllisyytta korostava ajattelutapa nousi kovaksi kilpailijaksi keskiajalla hirmuhallintoa pitäneen katolisen kirkon rinnalle. Katolinen kirkko oli tottunut rajoittamaan maailmankuvan ja henkisen elämän omille arvoilleen sopivaksi, mutta tällainen kahlehtiminen ei sopinut humanisteille, eikä se olisi ollut hyödyllistä myöskään renessanssin syntymisen kannalta. Heikkosen, Ojakosken ja Väisäsen oppikirja "Muutosten maailma" kertoo, että renessanssin ajan uudestisyntynyt ihminen halusi olla nimenomaan itsenäinen, yksilöllinen ja älyllisesti utelias. Tätä pyrkimystä edesauttoi humanismi, jonka mukaan taidetta, kirjallisuutta ja puhetaitoa tuli käyttää auttaakseen ihmisiä vapautumaan ja itsenäistymään.

Renessanssin ytimenä oleva ajatus ihmisestä, jolla on oma tahto ja järki, kulkee käsi kädessä humanismin arvojen kanssa. Onkin siis aiheellista pohtia, olisiko renessanssi koskaan noussut voimiinsa, jos humanismi näkemyksineen ei olisi raivannut sille tietä.

(Jos ei tullut vielä selväksi, niin lähteinä siis käytetty seuraavia:
-oma pää, totta kai
-Heikkonen, Ojakoski, Väisänen : Muutosten maailma 1&2 (2007))

6 kommenttia:

Anni kirjoitti...

Hitsiläinen, veit minun aiheeni. Tarkoitukseni oli kirjoittaa juuri humanismista, sillä koen sen ainakin itse yhdeksi vaikuttavimmista tekijöistä, mutta en tainnut olla tarpeeksi nopea. :)

Suoraan sanottuna minulle on hieman epäselvää, mitä tähän tulisi kommentoida, mutta yritetään nyt jotain.

Tosiaan myötäilen sinua siinä että humanismi on keskeisimmistä syistä, vaikka tietenkin on otettava huomioon myös muut, kuten poliittiset ja taloudelliset, tekijät. Olet käsitellyt aihetta puheenvuorossasi monipuolisesti ja napakasti, sekä perustellut väitteesi hyvin.

Humanismi tosiaan oli yksi renessanssin syistä, sekä yksi sen olennaisista piirteistä, jonka laineet voimme tuntea vielä nykyajassakin. Antiikin filosofi Protagoras lausui aikanaan lauseen "Ihminen on kaiken mitta", mihin pohjautuu niin renessanssin kuin nykyajankin humanismi. Oli varmasti melkoinen murros siirtyä keskiajan yhteisöä korostavasta kulttuurista yksilökeskeiseen, sillä painotukset niin ihmiskuvassa, maailmankatsomuksessa ja etiikassakin muuttuivat melkoisesti. Oliko muutos hyvään vai huonoon suuntaan, sen päättäköön kukin itse, sillä eettinen pohdiskelu (jota syvästi rakastan)ei taida historian piiriin enää kuulua.

Laura kirjoitti...

Mielestäni teksti on oikein hyvin kirjoitettu ja asiallinen.

Myös itse olen sitä mieltä, että humanismi on todellakin yksi keskeisimpiä ja tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttivat renessanssin syntyyn.

Anna kirjoitti...

Mielestäni tosi hyvin tehty teksti, ei ollut turhan pitkä vaan käsitteli asian pääkohdat selkeästi.

Itse en ollut aiemmin perehtynyt humanismin ja renessanssin yhteyteen, mutta tekstin myötä sain hyvän käsityksen aiheesta.

Mielenkiintoinen pointti, että olisko renessanssi noussut voimiinsa ilman, että humanismi olisi raivannut sille tietä. Taas yksi näitä asioita, mitä voi vain pohtia ja arvailla. Omasta mielestäni humanismi vaikuttaa yhdeltä avainasialta renessanssin syntymisessä, joten en usko, että ilman sitä renessanssista olisi tullut niin merkittävää.

Jenna kirjoitti...

Itse en alunperin pitänyt humanismia niin suuressa osassa renesanssiin vaikuttavista tekijöistä, mutta tämä teksti sai pääni kääntymään. Tajusin että humanismi on vaikuttanut todella suuresti renesanssin syntyyn.
Yksilöllinen ajattelutapa ja oman itsensä korostaminen on varmasti ollut suuressa osassa renesanssin ajan ihmisten elämän kaikilla osa-alueilla.
Teksti on kirjoitettu todella hyvin ja se esitti pääkohdat "suistumatta raiteilta". Perustelet kantasi hyvin ja selkeästi.

Antti Sirkiä kirjoitti...

Humanismin merkitys renessanssin synnyssä on keskeinen. Se kytkee varhaisrenessanssin suoraan antiikin kirjalliseen perintöön, sen keräämiseen sekä älylliseen uteliaisuuteen.

Yksilöllisyyden ihannoiminen kuului myös antiikin kulttuurin merkittävimpiin piirteisiin. Antiikin Kreikassa kansalaiset pyrkivät nousemaan politiikan, sodan, urheilun, taiteiden ja miksei myös talouden alan sankareiksi. Näin myös renessanssissakin. Ihmisestä, ja erityisesti yksilöstä, tulee jälleen "kaiken mitta", aivan kuten Anni huomaa. Siirtymä keskiajan yhteisöllisyydestä koskee vain näitä harvoja yksilöitä. Muutoin renesanssiaika on edelleen yhteisöllinen monella tavalla. Vrt. esim. killat.

Antti Sirkiä kirjoitti...

Tässä ei muuten ole tarkoitus arvioida kirjoituksen napakkuutta tai tyyliä vaan keskittyä puhtaasti sisältöön vastaamalla, kommentoimalla, olemalla samaa mieltä, ehkä osittain, nostamalla esille uusia näkökulmia jne.