Samalla aikakaudella Italiassa eli monia eteviä, huippukykyjä omaavia maalareita. Botticelli, Michelangelo, Leonardo da Vinci ja Rafael ovat aikakauden suuria nimiä ja varmasti tuttuja kaikille.
Taiteilijat keksivät, miten maalata kolmiulotteisesti ja näin he toivat uutta elämää ja realismia aiheisiinsa. He irroittautuivat keskiaikaisen maailman uskonnollisista perinteistä ja loivat kokonaan uusia lajityyppejä taiteeseen. Tämä näkyi töissä, joissa oli runsaasti draamaa ja tunteita. Radikaaleja uusia tekniikoita keksittiin, kuten maalaus öljyillä ja eri näkökulmien käyttö.
Taiteilijoiden persoonallisuutta ja tuotantoa ei voi selittää luokittelun tai ohjelmakaavan avulla, mutta aikakauden taiteille yhteiset voimakkaat piirteet ilmenevät heidän töissään. Kuvauksen klassinen aihe on ihminen ja hänen ympäristönsä, mikä todennäköisesti juontuu vaikuttavasta humanismista.
Lähteet:
Huovinen, Lauri; Italian renessanssikulttuuri; 1987
http://www.pbs.org/empires/medici/renaissance/
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Renessanssin aikana tosiaan oli runsaasti loistavia maalareita ja muita taiteilijoita. Huomasin sen eilen katsellessani seitsemän vuotiaan pikkuveikkani kanssa taiteen mestariteoksia netistä. Suunnilleen joka toisen teoksen kohdalla jouduin sanomaan että tämäkin sieltä renessanssin ajalta :D
Taiteen suurnimien runsauden takana oli kuitenkin hyvin toimeentulevat kauppias- ja aatelissuvut, jotka toimivat taiteilijoiden mesenaatteina. Ilman heitä taiteilijoilla ei välttämättä olisi ollut mahdollisuus ilmaista itseään niin luovasti ja loisteliaasti.
Olen itsekin sitä mieltä, että taiteilijat ovat vieneet renessanssia osaltaan huimasti eteenpäin, joten puheenvuoro on varsin aiheellinen. Taiteilijasielujen rohkea irrottautuminen keskiajan syövereistä näytti varmasti monelle tietä uuteen aikakauteen. Taiteen aiheet liittyivät myös usein humanismiin, jonka arvot ovat lähellä renessanssin arvoja.
Puheenvuoro on hyvä ja selkeästi kirjoitettu. Ainoa asia, jota kaipailisin, on lisätieto taiteilijoiden keinoista vaikuttaa renessanssin suuntaan. Tekstissä on mainittu uusia taiteeseen liittyviä keinoja ja teoksien aiheita, mutta taiteilijoiden varsinainen merkitys renessanssin kehityksessä jää hiukan sivurooliin.
On joka tapauksessa hyvä, että taiteilijat on nostettu esille, sillä taide on huikean iso osa renessanssia.
Taidetta todellakin piisaa, mutta eikös taiteet ole paremminkin ilmentymä kuin selittävä tekijä. Mitä sanotte?
Taide oli huikean iso osa renessanssia kuten jo aiemmin mainittua ja olen myöskin sitä mieltä, että taiteilijat veivät omalta osaltaan renessanssia mukanaan. En silti koe taidetta selittävänä tekijänä. Eikö kehittyneet tekniikat pikemminkin arkkitehtuurin puolella olleet hyödyllisempiä ja merkittävimpiä tuona aikana?
Kuten jo todettu, taide todella oli merkittävä osa renessanssia, mutta itse näkisin taiteen ja taiteilijat ennemmin tuotteina kuin tekijöinä. Tämähän on ollut taiteen rooli läpi historian, siihen heijastuu kunkin aikakauden aatteet, arvot ja asenteet.
Lähetä kommentti