3. Viikkotehtävä

3. VIIKKOTEHTÄVÄ on alkanut jo maanantaina 20.2.2011, mutta yhtään puheenvuoroa ei ole käytetty vielä!

Tehtävä on siis yhteistoiminnallinen. Kurssilaisten tehtävänä on käydä keskustelua kurssiblogissa aiheesta miksi renessanssi syntyi? JOKAISELTA ODOTETAAN 3-4 MERKITTÄVÄÄ PUHEENVUOROA (UUSI TEKSTI) ja 3-4 MERKITTÄVÄÄ KOMMENTTIA (KOMMENTTI)

Aihetta voi lähestyä esim. seuraavien kysymysten / näkökulmien / selitystekijöiden kautta:
- humanismi
- kansainvälispoliittiset muutokset Välimeren piirissä, esim turkkilaisten Bysantin ja erityisesti Konstantinnopolin valloitus 1453.
- talouden muutokset
- poliittinen tilanne Pohjois-Italiassa
- antiikin perintö Italiassa
- taiteilijoiden merkitys
- muu / muut tekijät, mitä ne ovat?

Mikä tai mitkä näistä tekijöistä oli / olivat kaikkein merkittävin / merkittävimmät? Tehtävänä on siis myös arvioida kunkin tekijän "historiallista painoarvoa".

Muistakaa perustella näkökantanne! Viitatkaa tiedon auktoriteetteihin eli lähteisiin.

Huomatkaa että kysymys on erittäin haastava. Historiantutkijoillakaan ei ole mitään yhteistä "oikeaa" vastausta tähän kysymykseen.

Kun aloitatte keskustelun, tarjotkaa yksi selitys kerrallaan. Älkää kirjoittako koko selitystä käyttäen kaikkia tietämiänne näkökulmia samalla kertaa. Kaikki kyllä ehtivät ja saavat sanoa sanottavansa.

Hyvänä pohjana toimivat viikkotehtävät 1. ja 2. Jotta keskustelua alkaa syntyä lisätiedon hankkiminen on taas tarpeen. Kirjallisuus (vaikka lähikirjastosta!) saattaa yllättäen olla paras apu, wikipedia taas huono. Ylipäätään arvioikaa lähteitä kriittisesti ennen kuin alatte käyttämään niitä.

PS. Odotan opettajana tästä viikkotehtävästä paljon jo edellisten verkkokurssien perusteella. Seuraan ja osallistun, tosin roolini ei tule olemaan mitenkään keskeinen, paremminkin kommentoiva ja uuteen suuntaan ohjaava.

PPS. Nyt tarvitaan omaa ajattelua, tietojen yhdistämistä, toisen sanoman kriittistä arvioimista ja rohkeaa, mutta viileän analyyttistä argumentointia.

PPPS. Kukahan ehtii aloittaa ensimmäisenä...?

Normaalista kaupungista renessanssin kehdoksi

Renessanssin kukoistus alkoi Euroopassa 1300-luvulla jajatkui aina 1500-luvulle. Kulta-ajaksi voisi nimittää 1400-luvun, jollointaide, arkkitehtuuri ja kaupankäynnin runsaus ja kauneus pääsivät valtaansa.Renessanssin aikakauden kaupungeista Firenze on jäänyt elävimmäksi ja ehkä jopatunnetuimmaksi renessanssi ajan kaupungiksi, sillä sitä nimitetään useinrenessanssin kehdoksi.

Pohjois-Italiaa riepotteli570-luvulla heimojen hyökkäilyt ja Rooman hajoamisen aiheuttamatkansanvaellukset. Firenzen nousu renessanssin suurkaupungiksi ja vahvaksikaupankäynnin ja taiteen tyyssijaksi alkoikin näiltä ajoilta 774 kaupankäynninvilkastuessa parin vuosisadan rauhan jälkeen, jolloin myös Firenze liitettiinToscanan kreivikuntaan. Tästä 900-luvulle alkoi myös innovaatioiden kauttaviljelyn ja merenkäynnin olojen paraneminen. Viljelyssä talonpojat keksivätmuun muassa kolmivuoroviljelyn ja laivanrakennustekniikan kehittyminen tekilaivoista nopeampia. Kauppaa käytiinkin pisimmillään meren kautta Skandinaviassaja silkkitietä pitkin Kiinassa Euroopan ulkopuolella.

1097 ristiretkien alkaessatapahtui merkittävä koko rikastuvan Pohjois-Italian merkittävin taloudellinennousu, sillä nyt tavarapulassa oleville ristiretkeläisille saatiin esimerkiksimyytyä elintarvikkeita ja haarniskoja. Firenzessä alkoi myös tuohon aikaankulttuurillinen kukoistuskausi, kun kastekirkko ja San Miniato al Montenousivat Firenzen kaupunkiin näyttämään firenzeläistä taiteen synnystä.

1000-luvulla Firenze oli myöskirkollisuudistuspyrkimysten ja paavin ja keisarin valtataistelun keskus.Firenzeläisten keskuudessa hyvän maineen sai tuon aikainen rajakreivitärMatilda, joka edesauttoi Firenzeä pääsemään paavin alaisuuteen Saksan keisarinalaisuudesta, sekä hän loi Firenzestä itsehallinnollisen kaupungin, jolla oliomat hallintoelimensä monitasoisine järjestelmineen. Tuolloin Firenze vahvistimyös sotilaallisia joukkojaan ja valtasi itselleen ympäryskaupunkeja, joihinkuului myös Arnon eteläpuoleisia alueita.

1100-luvulle päästäessä alkoiväestön kasvaessa ja poliittisten jakautumisen ajalla 1200-luvulle jatkunutkaupungin eri sukujen taistelut. Näistä huolimatta 1200-luvullakiltajärjestelmän uudistusten myötä kauppiaiden ja käsityöläisten olotparanivat ja vaurastumisen myötä he pääsivät poliittisen elämän tärkeimpiinelimiin. Pankkitoiminnan rinnalle nousseesta käsityöstä tulikin yksi kaupungintärkeimmistä taloudenaloista. Vauraus lähettikin liikkeelle myös Firenzen omankultarahan, jota himoittiin muualla Euroopassa sen vakauden vuoksi.

Poliittisten ja taloudellistenmuutosten tapahtuessa ja sukujen riitojen keskellä pintaan nousi pahamaineisiasukuja (170), sekä heidän luomia arkkitehtuurisia kirkkoja jahallintokeskuksia. Näitä olivat muun muassa Santa Maria Novella, Palazzo Vechioja monia muita. Lisäksi kirkkojen rinnalla tehtiin päätös rakentaakaupunginmuuri, sillä Firenzen asukasluku oli noussut 1300-luvulla huimaan100 000 ihmiseen, joka teki kaupungista myös kristikunnan rikkaimman jasuurimman. Paavi Bonifatius VIII tuolloin lausahtikin joka siihen suuntaan,että neljän alkuaineen; tulen, veden, ilman ja maan joukkoon tulisi lisätäFirenze.

2. Viikkotehtävä

2. Viikkotehtävä

Toinen viikkotehtävä (20.2. – 26.2. 2012) Firenzen nousu 2 on yhteistoiminnallinen.

Tehtävänä on arvioida kurssiblogista valitsemaasi esseetä ja julkaise kysymysten mukaisesti arviosi kommentit kohtaan.

VALITKAA ESSEET NIIN ETTÄ JOKAISELLE ESSEELLE TULEE KOMMENTOINTI!

Arvioi valitsemaasi esseetä seuraavien kriteerien perusteella:

1. Arvioi noudattaako essee tehtävänantoa?

2. Antaako kirjoittaja lukijalle tyydyttävän vastauksen kysymykseen: Miksi Firenzestä tuli eräs Pohjois-Italian johtavista kaupungeista ja renessanssin kehto?

3. Arvioi miten kirjoittaja esittelee erilaiset Firenzen mahtitekijäksi nousua selittävät seikat? Painottuvatko jotkut selitystekijät esityksessä?

4. Antaako kirjoittaja lukijalle tyydyttävän vastauksen kysymykseen: Miksi feodalismi oli heikko Pohjois-Italiassa?

5. Arvioi onko esseen kirjoitusasu kielellisesti huoliteltua?

HUOM1: Kirjoita kommenttisi BLOGIIN julkaistun esseen oheen kommentti kohtaan
HUOM2: Viikkotehtävä 1 ON edelleen myöhässä osalta. Tämän vuoksi muut (kaikki) eivät pääse kommentoimaan.
HUOM3: Lue BLOGIA JOKA PÄIVÄ!

Firenzen nousu kukoistukseen

Firenzen nousu mahtavaksi kaupungiksi kesiajalla oli ennen kaikkea tuottoisan kansainvälisen kaupan sekä pankkitoiminnan ansiota. Tästä vastasivat hyvin tehokkaalla tavalla eri toimialojen killat sekä niissä vaikuttavat mahtisuvut, kuten Acciaiuolit, Bardit, Frescobaldit ja Peruzzit. Ilmasto-olojen kohentuminen, viljelymenetelmien kehittyminen(kolmivuoroviljely, pyöröaura ja tuottoisammat viljelylajikkeet) sekä Euroopan ja Välimeren alueen olojen vakiintuminen edesauttoivat talouden kasvua Pohjois-Italian alueella jo 900-luvulta lähtien. Myös laivanrakennuksen saralla otettiin edistysaskelia. Tämä nopeutti kuljetuksia, kasvatti kuljetusten kokoa, laski rahtien hintoja sekä auttoi luomaan yhteyksiä yhä kaukaisempiin kauppapaikkoihin. Ratkaisevaa voimakkaan vaurastumisen kannalta oli ristiretkien alkaminen 1097, jonka myötä suuret väkimäärät alkoivat liikkua mm. Firenzen ja sen lähialueiden halki. Kysynnän radikaali kasvu siis nosti tiettyjä alueita taloudelliseen etulyöntiasemaan, jota Pohjois-Italian kauppiaat alkoivat käyttää vahvasti hyväkseen. Tärkeimmäksi kauppatavaraksi muodostuivat tekstiilit ja samalla myös kangaskauppiaiden ja kangastehtailijoiden kiltojen poliittinen valta kasvoi. Toinen keskeinen osa vaurastumista, oli pankkitoiminta, joka juonsi juurensa pyrkimykseen jakaa kaukokaupan riskejä yhteisrahoituksen avulla. Rahan lainaaminen oli tuohon aikaan hyvin riskialtista, joten korot saattoivat nousta jopa 200%:iin. Firenzen taloudellinen kasvu huipentui 1200 – ja 1300-luvuille, jolloin kaupungissa toteutettiin valtavia rakennushankkeita, joiden myötä Firenzen maailmankuulu arkkitehtuuri sai sysäyksen eteenpäin. Vuonna 1252 liikkeelle laskettu Firenzen kultafloriini saavutti pian aikansa vahvimman valuutan aseman ja firenzeläiset pankkiirit kykenivät laajentamaan toimintaansa ympäri Eurooppaa. Firenze kaupantekoelimineen muodosti tärkeän osan Pohjois-Italian taloudellisen toiminnan monitasoista verkostoa, jossa vaikuttivat yksittäiset kauppiaat, kauppahuoneet, kaupungit, kaupunkivaltiot, herttuat, ruhtinassuvut sekä kokonaiset tasavallat. Vaikka vauras Pohjois-Italia tunnettiinkin tiiviistä taloudellisesta yhteistyöstään, oli se toisaalta poliittisesta näkökulmasta katsottuna itsenäisten kaupunkivaltioiden tilkkutäkki. Firenze onnistui tavoittamaan Pohjois-Italian herruuden tehokkaan talouspolitiikan lisäksi myös alistamalla ympäröivät feodaaliruhtinaat sodan avulla. Firenzen nousu keskeiseksi talouden ja kulttuurin kehdoksi ei ollut kuitenkaan pelkkää voittokulkua. Kaupungin sotilaallinen valta-asema koki kolhuja 1315 ja 1325 kärsittyjen tappioiden myötä. Myös pankkien vararikkojen aiheuttama talouskriisi ja kaupungin väestöstä kaksi kolmasosaa vienyt rutto olivat suuria vastoinkäymisiä Firenzen tiellä kohti suuruutta. Viimeisetkin epäilykset kaupungin valta-asemasta hälvenivät 1300-luvun lopulta alkaneella Medicien mahtisuvun valtakaudella, aikana, jolloin renessanssi sai alkunsa.

Lähteet: http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.firenze.fi/historia.html
http://www2.hn.psu.edu/faculty/jmanis/machiavelli/Machiavelli- History-Florence.pdf

Kuusi esseetä puuttuu!!!

Moi.

Kaksitoista esseetä on palautettu ajallaan. Kiitos. Ajallaa palauttaneet voivat siistyä II viikkotehtävään. Ks. Ohjeet.

Kuusi esseetä on myöhässä. Hoitakaapa asia kuntoon. Toisen viikkotehtävän tekeminen vaikeutuu, jos aikatauluja ei noudateta. Tehtävien palauttaminen ajallaan pitäisi muutenkin olla itsestäänselvyys.

AS

Firenze - renessanssin kehto

Renessanssin aikakausi vaikutti voimakkaimmin Pohjois-Italiassa ja etenkin Firenzessä, joka on maailmanlaajuisesti erittäin tunnettu kaupunki sen historiallisesti merkittävien taideteosten ja arkkitehtuuriltaan vaikuttavien rakennusten vuoksi. Firenzen kukoistus olikin huipussaan renessanssin aikakaudella 1400-luvulla, ja sitä nimitetäänkin usein renessanssin kehdoksi.

Pohjois-Italia alkoi vaurastua jo 900-luvulla ilmasto-olojen paranemisen myötä. Sadot olivat uusien viljelyjärjestelmien myötä runsaita ja ylijäämää myytiin muualle Eurooppaan, mikä kartutti Pohjois-Italian taloutta. Myös laivanrakennustekniikka parantui ja kuljetuksia voitiin tehdä kauemmas ja entistä nopeammin. Parhaimmillaan porvareiden vaihdannan verkostot ulottuivat jopa Skandinaviaan saakka.

Pohjois-Italian kaupungit vaurastuivat vielä entisestään vuonna 1097 alkaneiden ristiretkien vuoksi ja niistä tuli kaukokaupan keskuksia. Ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita ja lisäksi laivurit tarjosivat kyytejä eri kohteisiin. 1100-luvulta alkaen suurin vauraus tuli kuitenkin tekstiilien valmistuksesta, jalostuksesta ja myynnistä. Firenze nousikin yhdeksi Euroopan rahaliikenteen keskukseksi tekstiilikaupan ja siitä saatujen voittojen ansiosta.

Renessanssin voidaan sanoa edistyneen myös osittain 1300-luvun onnettomuuksien vuoksi. Osmanien laajentuminen Bysantissa aiheutti pakolaisvirtoja idästä, joiden mukana rantautui klassinen kreikkalainen sivistys. Lisäksi musta surma tuhosi kolmanneksen Euroopan väestöstä, jolloin uudesta pienemmästä populaatiosta tuli pian aiempaa vauraampi. Näin ollen väestöllä oli enemmän omaisuutta ylellisyystuotteisiin, mutta vähemmin niiden tuottajia, mikä paransi alempien luokkien asemaa.

Myös renessanssin alkuvaiheessa käydyt sodat edistivät Firenzen asemaa. Kaupunkivaltiot kävivät lähes jatkuvaa sotaa ympäri Eurooppaa tuoduilla palkkasotilailla ja voimakkaammat kaupunkivaltiot alistivat heikompiaan ja liittivät ne itseensä. Monien sotien avulla Firenze sai paljon uusia asukkaita ja kaupunkia pystyttiin näin ollen myös kunnostamaan ja uudistamaan paremmin.

1430-luvulla Euroopan suurimman pankin omistaneesta Medici-suvusta tuli Firenzen valtiassuku, jonka ensimmäinen johtaja oli Cosimo de' Medici. Muodollisesti Firenze kuitenkin säilyi yhä tasavaltana, vaikka valta oli tiukasti Mediceillä ja heidän liittolaisillaan. Cosimo de’Medici teki Firenzestä kuitenkin humanistisen oppineisuuden keskuksen ja tuki suurilla lahjoituksilla rakennusten ja taideteosten valmistamista. Tätä perinnettä jatkoivat myös Medicin suvun seuraavat päämiehet. Pohjois-Italian politiikkaa voitiin kuitenkin osittain pitää pirstoutuneena, koska taistelu kaupunkien vallasta ja kilpailu toisten kaupunkivaltioiden kanssa oli kovaa, eivätkä suvut suostuneet tekemään yhteistyötä toistensa kanssa.


Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia#Medicien_Firenze
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri Firenze

Firenzen nousu

Olojen vakiintuminen, ilmaston lämpeneminen sekä uusien viljelymenetelmien ja -välineiden käyttöönotto aloittivat Euroopan maatalouden nousun 800-luvulla. Nämä syyt johtivat myös Pohjois-Italian talouden kasvuun 900-luvulla.


Toinen, keskeisempi syy Pohjois-Italian vaurastumiseen oli vuonna 1097 käynnistyneet ja 1100-luvulla jatkuneet ristiretket. Pohjois-Italian alueella kulkeneille ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita. Ristiretkien ansiosta muodostuivat myös pysyvät kauppasuhteet Levanttiin, josta tuotiin ylellisyystuotteita Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden satamiin joista ne sitten myytiin eteenpäin muualle Eurooppaan. Kaukokaupan rikastuttamat porvarit vapautuivat sekä katolisten pappien että feodaaliherrojen vallasta.


Firenzen kohdalla merkittäviä tekijöitä vaurastumisen kannalta olivat kankaiden tuotanto sekä pankkihuoneiden syntyminen. Kasvanut kaupankäynti vaati uudenlaisia pelisääntöjä, joista aluksi huolehtivat rahanvaihtajat joiden toiminta laajeni varsinaiseksi pankkitoiminnaksi. Suurimpien kaupunkien rahat kelpasivat kaikkialla Euroopassa ja Firenzen floriini oli yksi ensimmäisistä tällaisista rahoista.


Kaupunkien johtoon nousivat vauraat mahtisuvut, Firenzessä de Medicit. Keskenään kilpailevat porvarissuvut palkkasivat taiteilijoita suunnittelemaan palatseja sekä maalaamaan muotokuvia. Kilpailu antoi tiedemiehille ja taiteilijoille täysin uudenlaisia vapauksia ja mahdollisuuksia sekä teki tiedosta ja taidosta sekä kauppatavaran että sijoituskohteen.


Lähteet:

Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007)

Kohi, Palo, Päivärinta, Suonio, Vihervä: Forum: Ihminen, ympäristö ja kulttuuri

http://koulut.etela-karjala.fi/lpr_lyseo/firenze/firenze_pohjitalian_johtoon.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia#Renessanssi