Ruton kauhuista renessanssin kauneuteen

Kuten Jonna jo sanoi, humanismi on yksi suurimmista syistä joka vaikutti renessanssille myönteiseen ilmapiiriin. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä aiheutti ja vaikutti humanismin nousuun, mikä sai oppineet kiinnostumaan juuri humanismista, teologian ulkopuolisesta vapaasta tieteestä? Eräs syy oli katolisen kirkon vallan heikkeneminen ja sen opin kyseenalaistaminen. Mikä taasen johti tähän, mikä sai kansan epäilemään koko keskiajan Eurooppaa vahvalla otteella yhdistänyttä ja hallinnutta kirkkoa?

Syitä on monia, mutta ehkäpä merkittävimpänä tuuppaisuna katolisen kirkon pönkitettylle egolle Otavan suuri maailman historia mainitsee koko Euroopassa raivonneen paiseruton, suuren kuoleman, jota tätä nykyä kutsutaan myös Mustaksi surmaksi. Rutto sai alkunsa genovalaisista taudin saastuttamista kaalereista, jotka saapuivat Messinan satamaan lokakuussa 1347. Sitä ennen rutto oli jo raivonnut Kiinassa, Intiassa ja Keski-Aasiassa, mistä se luultavasti siirtyi Eurooppaan. Taudin aiheuttaja oli basilli, jota esiintyi muun muassa rottien veressä, josta ne siirtyivät ihmisiin kirppujen välityksellä. Ruton syytä eivät aikakauden lääkärit osanneet selittää. He arvelivat taudin johtuvan saastuneesta ilmasta, jota koetettiin turhaan puhdistaa esimerkiksi tulella tai yrteillä.

Koska ruton kulkua eivät parhaimmatkaan lääkärit osanneet estää, se riehui kaikkialla Euroopassa tappaen noin kolmas osan koko väestöstä. Huomattiin ettei rutto erotellut kristittyjä ja pakanoita, eivätkä kirkon määräämät ylimääräiset messut tai kellojen jatkuva soitto estäneet kuoleman voittokulkua. Tämä aiheutti pettymystä kansassa,joka huomasi niin voimakkaana esiintyneen katolisen kirkon olevan aivan voimaton tilanteessa, joka tuohon aikaan käsitettiin yleisesti Jumalan rangaistukseksi. Kritiikkiä ilmeni niin maallikkojen toimesta kuin kirkon sisältäkin. Erityisesti kritisoitiin kirkon itsellään pitämiä rikkauksia, hirmuvaltaa sekä armolahjojen myyntiä rahasta. Vaikka kirkko joutuikin murrokseen, ei se silti menettänyt rikkauksiaan, valtaansa tai kannattajiaan, aikakaan kovin paljoa. Rutto kuitenkin istutti epäilyksen ja tyytymättömyyden siemenen, joka iti ja puhkesi kukkaansa uskonpuhdistuksena.

Kirkon vallan lisäksi rutto horjutti yhteiskunnallista rakennetta. Suuren osan väestöstä kuoltua yleinen työttömyys kääntyikin työvoimapulaksi, mikä johti etenkin maataloustyöläisten palkkojen nousuun ja yhteiskunnallisen aseman vahvenemiseen, sekä heikensi rikkaiden valtaa. Rutto toimi myös viimeisenä kipinänä ruutitynnyrissä monille talonpoikaiskapinoille, kuten Firenzen villatyöläisten kapina vuonna 1348.

Ruton kukoistaessa 1347-1350 monet pakenivat kaupungeista kuolemaa pakoon maaseuduille, jossa viettivät riehakasta, keveää ja hilpeää elämää. Tästä kertoo muun muassa firenzeläisen Boccacion teos Decamore. Koska kuolema oli jokapäiväistä, tahtoivat ihmiset saada elämältä kaiken sen mitä se saattoi antaa. Huvielämä, kapakka- ja ryypiskelykulttuuri, sekä seksuaaliset hurjastelut kukoistivat. Hartainakin pidetyt uskonmiehet riehaantuivat ja vahvimmatkin perhesiteet purkautuivat vanhempien hylätessä lapsiaan ja aviopuolien toisiaan ruton pelosta. Ehkä ruton aikaisesta yleisestä mentaliteetista sai alkunsa renessanssin Carpe Diem, tartu hetkeen, ajattelumalli. Elämää ei pidetty enää vain valmistautumisena tuonpuoleiseen vaan ainutkertaisena mahdollisuutena, jonka kunkin täytyi elää kuten parhaaksi näki, mikä tietenkin tuki humanismin käsitystä yksilön merkityksestä ja asemasta.

Rutto siis aukaisi tien humanismin aatteille ja renessanssin ajattelutavoille ravistelemalla yhteiskuntaa tehokkaalla mutta kauhistuttavalla tavalla. Joskus niinkin epämiellyttävät asiat kuten kuolema ja sairaudet voivat toimia tienraivaajina jollekkin hyvin kauniille ja silmää miellyttävälle, kuten renessanssin taiteelle. Itselleni ainakin tämä avaa hieman uutta näkökulmaa renessanssin taiteen ja arkkitehtuurin tarkasteluun, sillä niin kuin muidenkin ihmiskunnan arkkitehtuuristen saavutuksien, kuten Egyptin pyramidien tai Antiikin temppeleiden, myös renessanssin kukoistuksen takana on kärsimystä ja tuskaa. Meille on säilynyt vain koristeellinen kuvajainen siitä karusta todellisuudesta, jota muinoin on ollut ja joka on arkipäivää vielä nykyäänkin.

Humanismin vaikutus renessanssin syntyyn

Mielestäni humanismi on yksi keskeisimmistä renessanssin syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. Humanismilla tarkoitetaan ihmisen ainutlaatuisuutta korostavaa elämänkatsomusta, joka muotoutui keskiajan ja uuden ajan taitteessa, kun antiikin tieteitä ja kirjallisuutta alettiin käsitella uudella tavalla. Humanismin piiriin kuuluivat tuolloin historian, kielten, taiteiden, filosofian ja kansankulttuurin tutkiminen.

Antiikin kulttuuriin syventyneitä ryhdyttiin kutsumaan humanisteiksi 1300-luvun alussa, ja renessanssiahan pidetään nimenomaan antiikin "uudelleensyntymänä". Humanistinen, ihmisen ainutkertaisuutta ja yksilöllisyytta korostava ajattelutapa nousi kovaksi kilpailijaksi keskiajalla hirmuhallintoa pitäneen katolisen kirkon rinnalle. Katolinen kirkko oli tottunut rajoittamaan maailmankuvan ja henkisen elämän omille arvoilleen sopivaksi, mutta tällainen kahlehtiminen ei sopinut humanisteille, eikä se olisi ollut hyödyllistä myöskään renessanssin syntymisen kannalta. Heikkosen, Ojakosken ja Väisäsen oppikirja "Muutosten maailma" kertoo, että renessanssin ajan uudestisyntynyt ihminen halusi olla nimenomaan itsenäinen, yksilöllinen ja älyllisesti utelias. Tätä pyrkimystä edesauttoi humanismi, jonka mukaan taidetta, kirjallisuutta ja puhetaitoa tuli käyttää auttaakseen ihmisiä vapautumaan ja itsenäistymään.

Renessanssin ytimenä oleva ajatus ihmisestä, jolla on oma tahto ja järki, kulkee käsi kädessä humanismin arvojen kanssa. Onkin siis aiheellista pohtia, olisiko renessanssi koskaan noussut voimiinsa, jos humanismi näkemyksineen ei olisi raivannut sille tietä.

(Jos ei tullut vielä selväksi, niin lähteinä siis käytetty seuraavia:
-oma pää, totta kai
-Heikkonen, Ojakoski, Väisänen : Muutosten maailma 1&2 (2007))

UUSI KOKOOONTUMINEN LOMAN JÄLKEEN MA 5.3. KLO 11.15

Moi,

Kokoonnutaan MA 5.3 KLO 11.15 FY2 LUOKASSA. LÄSNÄOLO PAKOLLINEN. (JOUTSENOLAISILLE TOIMITAN VIESTIN MUUTEN). Hyvää lomaa kaikille.

AS

Renessanssin kehto

Syy miksi juuri pohjois-italiasta, tai erityisesti juuri Firenzestä tuli renessanssin kehto ei ole niin yksiselitteinen.

Firenze pääsi nousukauteensa noin 800-luvulla, jolloin koko Eurooppa kävi kehittymään. N. 400-luvulla eli keskiajan alusta 800-lukuun koko Eurooppa eli huonosti, mutta ilmaston lämpeneminen vaikutti asiaan erittäin positiivisesti ja sai maanviljelyn kukoistamaan. Tästä syystä maatalous kävi kehittymään ja viljan ja muiden viljeltävien kasvien tuotto kävi kasvamaan ja liika vilja pystyttiin myymään eteenpäin joka elvytti taloutta. Kaikki tämä luontaisesti vilkastutti taloutta ja Aasian kauppa kasvoi ja syntyi vilkkaita kauppareittejä. Kauppoja vauhditti myös kehittyneemmät laivat jolla voitiin kuljettaa isompia määriä kerralla, jolloin lasteista tuli halvempia, sekä ympärivuotinen purjehdus mahdollistui. Näiden kauppareittien keskellä oli Firenze.

Firenzessä kauppa oli vilkasta ja pankkilaitokset kävivät kehittymään. Firenze kasvoi kokoajan ja voimakkain kasvu kaupungille tapahtui 1200-luvulla. Firenze oli kaupan keskipisteenä ja erityisen tärkeitä olivat kaupattavat tekstiilit. Silkki tuotiin Aasiasta ja villa Englannista jotka työstettiin Firenzessä, tai sen lähialueilla hienoiksi ja monimutkaisiksi kankaiksi ja lopuksi myyntiin toreilla ja markkinoilla Firenzessä. Hienoja kankaita tarvittiin, koska varakkuus Euroopassa oli kasvanut hurjasti ja kaikki joilla oli rahaa, tahtoivat näyttää sen pukeutumalla todella koreasti. Myös arkkitehtuuri kävi kukoistamaan, kun varakas porvaristo tahtoi näyttää varakkuutensa ja rakennuttamaan itselleen isompia ja hulppeampia rakennuksia. 1300-luvulle tultaessa Firenze oli yksi sen aikaisen maailman suurimpia ja rikkaimpia kaupunkeja Euroopassa.

1300-luvulla koko Eurooppa otti takapakkia, kun rutto saapui. Rutto saavutti vuosina 1348 - 1349 Firenzen joka jo etukäteen oli kärsinyt sodista ja pankkikriiseistä. Firenzessä kuoli yli kaksi kolmasosaa väestöstä ja kapinoita syntyi. 1300-luku oli Firenzelle todella huonoja aikoja ja kaupunki lähti hitaaseen nousuun vasta 1400-luvulla. Firenze nousi ylöspäin hyvän tietotaitonsa ansiosta.

1300-luvun lopun paikkeilla alkoi antiikin aikojen arvojen uudelleen pintaan nostaminen. Syntyi uusia ajatuksia ja ihmismieli janosi uutta tietoa. Syntyi pikkuhiljaa uusia ajatusmaailmoja, jotka erosivat kirkon ajatuksista. Myös taiteet ja muutkin tyylit muuttivat suuntaansa. Näistä alkoi pikkuhiljaa syntyä renessanssi ja uuden ajan alkua.

Tarkkoja syitä renessanssin alkamiselle ei tiedetä, eikä sitä miksi se on juuri syntynyt Firenzessä. Epäilyksenä kuitenkin on, että porvariston antama tuki mm. taiteille olisi auttanut ainakin sen syntymisessä. Firenzen maallinen vauras rikastutti siis kaupunkia kulttuurillisesti ja sai sen syntymään renessanssin kehdoksi.

3. Viikkotehtävä

3. VIIKKOTEHTÄVÄ on alkanut jo maanantaina 20.2.2011, mutta yhtään puheenvuoroa ei ole käytetty vielä!

Tehtävä on siis yhteistoiminnallinen. Kurssilaisten tehtävänä on käydä keskustelua kurssiblogissa aiheesta miksi renessanssi syntyi? JOKAISELTA ODOTETAAN 3-4 MERKITTÄVÄÄ PUHEENVUOROA (UUSI TEKSTI) ja 3-4 MERKITTÄVÄÄ KOMMENTTIA (KOMMENTTI)

Aihetta voi lähestyä esim. seuraavien kysymysten / näkökulmien / selitystekijöiden kautta:
- humanismi
- kansainvälispoliittiset muutokset Välimeren piirissä, esim turkkilaisten Bysantin ja erityisesti Konstantinnopolin valloitus 1453.
- talouden muutokset
- poliittinen tilanne Pohjois-Italiassa
- antiikin perintö Italiassa
- taiteilijoiden merkitys
- muu / muut tekijät, mitä ne ovat?

Mikä tai mitkä näistä tekijöistä oli / olivat kaikkein merkittävin / merkittävimmät? Tehtävänä on siis myös arvioida kunkin tekijän "historiallista painoarvoa".

Muistakaa perustella näkökantanne! Viitatkaa tiedon auktoriteetteihin eli lähteisiin.

Huomatkaa että kysymys on erittäin haastava. Historiantutkijoillakaan ei ole mitään yhteistä "oikeaa" vastausta tähän kysymykseen.

Kun aloitatte keskustelun, tarjotkaa yksi selitys kerrallaan. Älkää kirjoittako koko selitystä käyttäen kaikkia tietämiänne näkökulmia samalla kertaa. Kaikki kyllä ehtivät ja saavat sanoa sanottavansa.

Hyvänä pohjana toimivat viikkotehtävät 1. ja 2. Jotta keskustelua alkaa syntyä lisätiedon hankkiminen on taas tarpeen. Kirjallisuus (vaikka lähikirjastosta!) saattaa yllättäen olla paras apu, wikipedia taas huono. Ylipäätään arvioikaa lähteitä kriittisesti ennen kuin alatte käyttämään niitä.

PS. Odotan opettajana tästä viikkotehtävästä paljon jo edellisten verkkokurssien perusteella. Seuraan ja osallistun, tosin roolini ei tule olemaan mitenkään keskeinen, paremminkin kommentoiva ja uuteen suuntaan ohjaava.

PPS. Nyt tarvitaan omaa ajattelua, tietojen yhdistämistä, toisen sanoman kriittistä arvioimista ja rohkeaa, mutta viileän analyyttistä argumentointia.

PPPS. Kukahan ehtii aloittaa ensimmäisenä...?

Normaalista kaupungista renessanssin kehdoksi

Renessanssin kukoistus alkoi Euroopassa 1300-luvulla jajatkui aina 1500-luvulle. Kulta-ajaksi voisi nimittää 1400-luvun, jollointaide, arkkitehtuuri ja kaupankäynnin runsaus ja kauneus pääsivät valtaansa.Renessanssin aikakauden kaupungeista Firenze on jäänyt elävimmäksi ja ehkä jopatunnetuimmaksi renessanssi ajan kaupungiksi, sillä sitä nimitetään useinrenessanssin kehdoksi.

Pohjois-Italiaa riepotteli570-luvulla heimojen hyökkäilyt ja Rooman hajoamisen aiheuttamatkansanvaellukset. Firenzen nousu renessanssin suurkaupungiksi ja vahvaksikaupankäynnin ja taiteen tyyssijaksi alkoikin näiltä ajoilta 774 kaupankäynninvilkastuessa parin vuosisadan rauhan jälkeen, jolloin myös Firenze liitettiinToscanan kreivikuntaan. Tästä 900-luvulle alkoi myös innovaatioiden kauttaviljelyn ja merenkäynnin olojen paraneminen. Viljelyssä talonpojat keksivätmuun muassa kolmivuoroviljelyn ja laivanrakennustekniikan kehittyminen tekilaivoista nopeampia. Kauppaa käytiinkin pisimmillään meren kautta Skandinaviassaja silkkitietä pitkin Kiinassa Euroopan ulkopuolella.

1097 ristiretkien alkaessatapahtui merkittävä koko rikastuvan Pohjois-Italian merkittävin taloudellinennousu, sillä nyt tavarapulassa oleville ristiretkeläisille saatiin esimerkiksimyytyä elintarvikkeita ja haarniskoja. Firenzessä alkoi myös tuohon aikaankulttuurillinen kukoistuskausi, kun kastekirkko ja San Miniato al Montenousivat Firenzen kaupunkiin näyttämään firenzeläistä taiteen synnystä.

1000-luvulla Firenze oli myöskirkollisuudistuspyrkimysten ja paavin ja keisarin valtataistelun keskus.Firenzeläisten keskuudessa hyvän maineen sai tuon aikainen rajakreivitärMatilda, joka edesauttoi Firenzeä pääsemään paavin alaisuuteen Saksan keisarinalaisuudesta, sekä hän loi Firenzestä itsehallinnollisen kaupungin, jolla oliomat hallintoelimensä monitasoisine järjestelmineen. Tuolloin Firenze vahvistimyös sotilaallisia joukkojaan ja valtasi itselleen ympäryskaupunkeja, joihinkuului myös Arnon eteläpuoleisia alueita.

1100-luvulle päästäessä alkoiväestön kasvaessa ja poliittisten jakautumisen ajalla 1200-luvulle jatkunutkaupungin eri sukujen taistelut. Näistä huolimatta 1200-luvullakiltajärjestelmän uudistusten myötä kauppiaiden ja käsityöläisten olotparanivat ja vaurastumisen myötä he pääsivät poliittisen elämän tärkeimpiinelimiin. Pankkitoiminnan rinnalle nousseesta käsityöstä tulikin yksi kaupungintärkeimmistä taloudenaloista. Vauraus lähettikin liikkeelle myös Firenzen omankultarahan, jota himoittiin muualla Euroopassa sen vakauden vuoksi.

Poliittisten ja taloudellistenmuutosten tapahtuessa ja sukujen riitojen keskellä pintaan nousi pahamaineisiasukuja (170), sekä heidän luomia arkkitehtuurisia kirkkoja jahallintokeskuksia. Näitä olivat muun muassa Santa Maria Novella, Palazzo Vechioja monia muita. Lisäksi kirkkojen rinnalla tehtiin päätös rakentaakaupunginmuuri, sillä Firenzen asukasluku oli noussut 1300-luvulla huimaan100 000 ihmiseen, joka teki kaupungista myös kristikunnan rikkaimman jasuurimman. Paavi Bonifatius VIII tuolloin lausahtikin joka siihen suuntaan,että neljän alkuaineen; tulen, veden, ilman ja maan joukkoon tulisi lisätäFirenze.

2. Viikkotehtävä

2. Viikkotehtävä

Toinen viikkotehtävä (20.2. – 26.2. 2012) Firenzen nousu 2 on yhteistoiminnallinen.

Tehtävänä on arvioida kurssiblogista valitsemaasi esseetä ja julkaise kysymysten mukaisesti arviosi kommentit kohtaan.

VALITKAA ESSEET NIIN ETTÄ JOKAISELLE ESSEELLE TULEE KOMMENTOINTI!

Arvioi valitsemaasi esseetä seuraavien kriteerien perusteella:

1. Arvioi noudattaako essee tehtävänantoa?

2. Antaako kirjoittaja lukijalle tyydyttävän vastauksen kysymykseen: Miksi Firenzestä tuli eräs Pohjois-Italian johtavista kaupungeista ja renessanssin kehto?

3. Arvioi miten kirjoittaja esittelee erilaiset Firenzen mahtitekijäksi nousua selittävät seikat? Painottuvatko jotkut selitystekijät esityksessä?

4. Antaako kirjoittaja lukijalle tyydyttävän vastauksen kysymykseen: Miksi feodalismi oli heikko Pohjois-Italiassa?

5. Arvioi onko esseen kirjoitusasu kielellisesti huoliteltua?

HUOM1: Kirjoita kommenttisi BLOGIIN julkaistun esseen oheen kommentti kohtaan
HUOM2: Viikkotehtävä 1 ON edelleen myöhässä osalta. Tämän vuoksi muut (kaikki) eivät pääse kommentoimaan.
HUOM3: Lue BLOGIA JOKA PÄIVÄ!