Firenzen kasvu Pohjois-Italian vaikutusvaltaiseksi kaupungiksi alkoi jo keskiajalla, ja se perustui pääasiassa kahteen asiaan.
Ensiksi noin 1000-luvulla firenzeläiset kehittivät merkittävän teollisen sektorin, joka suunnattiin tyydyttämään markkinoiden kasvavia tarpeita muualla Euroopassa. Sen tärkein tuote oli erityisesti kangas, joka tehtiin villasta. Villaa voitiin helposti pestä virtaavassa Arno-joessa ja sen jälkeen viedä Pisan sataman kautta ulkomaille. Villakilta tuotti omalaatuista, raskasta punaista kangasta ja antoikin töitä jopa 6000 ihmiselle.
Myöhemmin uusi materiaali, silkki, tuotiin Toscanan alueelle Konstantinopolin kautta. Firenzeläisten taiteilijoiden käsityöläisosaaminen tuottikin silkkiä käyttämällä upeimmat kankaat ja parhaimmat voitot.
Toiseksi firenzeläiset kehittivät myös menestyksekkään kaupallisen sektorin teollisuutensa rinnalle. Kauppiaat kävivät kauppaa laajan kansainvälisen verkoston kautta, jonka italialaiset olivat luoneet keskiajalla. Nämä kontaktit antoivat mahdollisuuden tulla hyväksytyiksi Euroopan johtavina pankki- ja rahoitusasiantuntijoina, jolloin pankkiyhtiöistä tuli myös merkittäviä kansainvälisiä pankkeja.
Lisäksi kaupungissa syntyi eri ammatinharjoittajien muodostamia kiltoja, jotka nousivat yksittäisten kauppahuoneiden ja ruhtinassukujen rinnalle mahtaviksi taloudellisiksi yhteenliittymiksi ja päätöksentekijöiksi. Niiden nouseva varallisuus perustui jäsenmäärän ja kerättyjen jäsenmaksujen kohoamiseen.
Kiltojen varallisuus heijastui Firenzen näyttävissä rakennushankkeissa, jotka rikastuttivat Firenzeä entisestään. Killat rahoittivat useita korjaus- ja ylläpitotöitä sekä tukivat välillisesti taiteita, sillä esimerkiksi monet renessanssitaiteilijat saivat oppinsa kultaseppien opetuksessa. Ne myös kunnostivat ja laajensivat kaupungin muuria, säännöstelivät kauppaa, korottivat veroja ja huolehtivat kaupungin järjestyksenpidosta.
Suotuisan taloudellisen ja poliittisen kehityksen seurauksena Firenzen asukasmäärä alkoi kasvaa voimakkaasti 1200-luvulla. Kun talous oli vakaalla pohjalla vuonna 1252, kaupunki laski liikkeelle ensimmäisen oman kultarahansa, kultafloriinin. Siitä tuli nopeasti Euroopan ja Välimeren alueen vahvin, halutuin ja vakain valuutta.
Firenzessä toimi harvainvaltainen järjestelmä, ja teoriassa kuka tahansa ammattia harjoittava kaupunkilainen saattoi johtaa kaupunkia. Käytännössä johtaja kuitenkin valittiin Firenzen mahtisukujen joukosta, ja tämä järjestelmä ruokki mahtisukujen välistä kilpailua. Valtataisteluissa erityisen tärkeitä olivat hyvät suhteet sekä kainostelematon yrittäjämieli, jonka avulla sai rahaa ja valtaa. Lahjonta oli yleistä, ja myös kulttuurin tuotteista tuli vallan ja voiman symboleita.
Kaikki ei kuitenkaan sujunut Firenzessä hyvin, vaan kaupunki kohtasi myös vaikeuksia. 1300-luvulla mm. nälänhädät, Arno-joen tulva, talouskriisi, musta surma -rutto sekä valtataistelut muita Pohjois-Italian kaupunkivaltioita kohtaan heikensivät Firenzen asemaa. Kaupunki kuitenkin selvisi näistä koettelemuksista vähitellen, ja onnettomuudet voidaan myös nähdä renessanssia edistävinä tekijöinä.
Lähteet:
Huovinen, Lauri; Italian renessanssikulttuuri; 1987
Lintner, Valerio; Matkaopas historiaan: Italia; 1989
Wirtz, Rolf C; Taide & arkkitehtuuri: Firenze; 2005
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Essee noudattaa lukemani perusteella tehtävän antoa ja siihen annettuja apukysymyksiä. Kirjoituksen esittämistapa, eli kirjoitustapa oli erilainen kuin muiden (joita itse olin hieman vilkaissut), joten pidin siitä. En osaa kumminkaan sanoa, onko se aivan esseemäinen. Ainakaan siinä ei jaariteltu ja fanktat ilmaistiin omalla tapaa, jonka pitäisi ainakin olla juuri esseelle tyypillistä. Kaikki käsitöistä feodalismiin käytiin läpi ja essessä ei minusta ollut mitään eritysitä painotusta mihinkään tiettyyn syyhyn, miten Firenzestä tuli renessanssin kehto. Pidin todella paljon! Helppo lukea sujuvasti kirjoitettua faktatietoa! :))
Lähetä kommentti