Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden mahtisuvut, kuten Firenzen Medicit ja Milanon Sforzat , olivat yksi suuri tekijä renessanssin synnyssä. Pohjois-Italian poliittinen tilanne oli renessanssin alkaessa 1300-luvulla varsin sekava ja pirstaleinen; yhteista hallitsijaa ei ollut, vaan itsenäisten kaupunkivaltioiden itsevaltiaina toimivat nämä kunkin kaupunkivaltion rikkaimmat suvut, jotka sotivat lähes kokoajan keskenään kaupungin sisällä sen herruudesta ja hyvin useasti muiden kaupunkivaltioden kanssa maa-alueista ja muista rikkauksista.
Renessanssin alussa näillä suvuilla ei ollut paljoakaan poliittista tai hallinnollista valtaa, joten he pyrkivät saamaan sitä osoittamalla omaa vaurauttaan. Kun yksi rikas suku päätti pönköttää omaa valtaansa rakennuttamlla hienon palatsin tai maalauttamalla tauluja kuuluisilla taidemestareilla, muut rikkaat suvut lähtivät kilpailuun mukaan, ja tämä loi suuren sukujen vaurauskilpailun, joka sisälsi monia eri osa-alueita, kuten taideen ja rakennukset . Taiteen monet osa-alueet kehittyivät paljonkin eteenpäin, kun mahtisuvut halusivat jotain uutta ja ennen näkemätöntä taidetta omaan haltuunsa.
Eri suvuilla oli omat alansa, joiden kautta he olivat rikastuneet, kuten Mediceillä pankkiala ja Sforzilla palkka-armeijat. Jokainen suku oli kehittänyt niin voimakkaat monopolin omalla alallaan, että heitä oli turha käydä haastamaan. Kilpailu syntyikin siis siinä, kun haluttiin näyttää oma varakkuus muille kansalaisille ja osoittaa, että juuri he olivat ne rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat.
1 kommentti:
Kyllä suvut haastivat toisiaan. Juuri tästä mesenaattien mahtavuuden puolustaminen ja sillä pröystäily taiteissa ja tieteissäkin versosi.
Lähetä kommentti