Firenzen kasvu Pohjois-Italian vaikutusvaltaiseksi kaupungiksi alkoi jo keskiajalla, ja se perustui pääasiassa kahteen asiaan.
Ensiksi noin 1000-luvulla firenzeläiset kehittivät merkittävän teollisen sektorin, joka suunnattiin tyydyttämään markkinoiden kasvavia tarpeita muualla Euroopassa. Sen tärkein tuote oli erityisesti kangas, joka tehtiin villasta. Villaa voitiin helposti pestä virtaavassa Arno-joessa ja sen jälkeen viedä Pisan sataman kautta ulkomaille. Villakilta tuotti omalaatuista, raskasta punaista kangasta ja antoikin töitä jopa 6000 ihmiselle.
Myöhemmin uusi materiaali, silkki, tuotiin Toscanan alueelle Konstantinopolin kautta. Firenzeläisten taiteilijoiden käsityöläisosaaminen tuottikin silkkiä käyttämällä upeimmat kankaat ja parhaimmat voitot.
Toiseksi firenzeläiset kehittivät myös menestyksekkään kaupallisen sektorin teollisuutensa rinnalle. Kauppiaat kävivät kauppaa laajan kansainvälisen verkoston kautta, jonka italialaiset olivat luoneet keskiajalla. Nämä kontaktit antoivat mahdollisuuden tulla hyväksytyiksi Euroopan johtavina pankki- ja rahoitusasiantuntijoina, jolloin pankkiyhtiöistä tuli myös merkittäviä kansainvälisiä pankkeja.
Lisäksi kaupungissa syntyi eri ammatinharjoittajien muodostamia kiltoja, jotka nousivat yksittäisten kauppahuoneiden ja ruhtinassukujen rinnalle mahtaviksi taloudellisiksi yhteenliittymiksi ja päätöksentekijöiksi. Niiden nouseva varallisuus perustui jäsenmäärän ja kerättyjen jäsenmaksujen kohoamiseen.
Kiltojen varallisuus heijastui Firenzen näyttävissä rakennushankkeissa, jotka rikastuttivat Firenzeä entisestään. Killat rahoittivat useita korjaus- ja ylläpitotöitä sekä tukivat välillisesti taiteita, sillä esimerkiksi monet renessanssitaiteilijat saivat oppinsa kultaseppien opetuksessa. Ne myös kunnostivat ja laajensivat kaupungin muuria, säännöstelivät kauppaa, korottivat veroja ja huolehtivat kaupungin järjestyksenpidosta.
Suotuisan taloudellisen ja poliittisen kehityksen seurauksena Firenzen asukasmäärä alkoi kasvaa voimakkaasti 1200-luvulla. Kun talous oli vakaalla pohjalla vuonna 1252, kaupunki laski liikkeelle ensimmäisen oman kultarahansa, kultafloriinin. Siitä tuli nopeasti Euroopan ja Välimeren alueen vahvin, halutuin ja vakain valuutta.
Firenzessä toimi harvainvaltainen järjestelmä, ja teoriassa kuka tahansa ammattia harjoittava kaupunkilainen saattoi johtaa kaupunkia. Käytännössä johtaja kuitenkin valittiin Firenzen mahtisukujen joukosta, ja tämä järjestelmä ruokki mahtisukujen välistä kilpailua. Valtataisteluissa erityisen tärkeitä olivat hyvät suhteet sekä kainostelematon yrittäjämieli, jonka avulla sai rahaa ja valtaa. Lahjonta oli yleistä, ja myös kulttuurin tuotteista tuli vallan ja voiman symboleita.
Kaikki ei kuitenkaan sujunut Firenzessä hyvin, vaan kaupunki kohtasi myös vaikeuksia. 1300-luvulla mm. nälänhädät, Arno-joen tulva, talouskriisi, musta surma -rutto sekä valtataistelut muita Pohjois-Italian kaupunkivaltioita kohtaan heikensivät Firenzen asemaa. Kaupunki kuitenkin selvisi näistä koettelemuksista vähitellen, ja onnettomuudet voidaan myös nähdä renessanssia edistävinä tekijöinä.
Lähteet:
Huovinen, Lauri; Italian renessanssikulttuuri; 1987
Lintner, Valerio; Matkaopas historiaan: Italia; 1989
Wirtz, Rolf C; Taide & arkkitehtuuri: Firenze; 2005
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
12. helmikuuta 2012
11. helmikuuta 2012
Firenze -renessanssin kehto ja muistomerkki
Renessanssi, kiistelty ajanjakso keski- ja uudenajan välissä, lähti liikkeelle Pohjois-Italiasta ja levisi hiljalleen halki Euroopan. Yksi Renessanssin keskeisimmistä kaupungeista oli Firenze, joka poliittisesti ja taloudellisesti vahvana oli tuon ajan läntisen maailman mahtavimpia, suurimpia ja vauraimpia kaupunkeja.
Talous kääntyi nousuun Pohjois-Italiassa jo 900-luvulta lähtien, kun ilmaston lämmetessä ja maatalouden tekniikan kehittyessä sadot paranivat. Ristiretket 1100-luvulla kulkivat Pohjois-Italian läpi, mikä vilkastutti kaupankäyntiä ja vaurastutti ristiretkeläisille tarvikkeita myyviä kauppiaita. Lähi-idän kauppa yhdessä kiltajärjestelmän uusiutumisen kanssa vahvisti kauppiaiden ja porvarien asemaa ja vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa. Firenzen vaikutusvaltaisimpia kiltoja oli kangaskauppiaiden kilta (Arte di Calimala), sillä Firenzen vauraus perustui juuri tekstiilien valmistukseen, jalostukseen ja myyntiin. Firenzessä oli myös paljon mahtikauppiaita ja kauppiassukuja, kuten Marco di Datini tai Ruccellait, jotka levittivät toimintaansa ympäri Eurooppaa kaukokaupan, konttoreiden ja sivuliikkeiden avulla. Varallisuutta ja mainetta kerättyään heillä oli mahdollisuus vaikuttaa kaupungin asioihin korkeiden virkojen tai rahan kautta.
Vilkastuneen kaupankäynnin myötä rahatalous ja pankkitoiminta yleistyi. Kauppiaiden keskuudesta nousseet pankkiirit levittäytyivät haarakonttoreiden avulla ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Pankkitoiminta vaurastutti ja vakautti Firenzen taloutta ja vuonna 1252 kaupunki otti käyttöön kultafloriinin, josta tuli vakautensa ja vahvuutensa takia Euroopan halutuin valuutta. Tunnetuimpia Firenzen pankkiireja olivat Medicit, paavin viralliset pankkiirit, jotka 1400-luvulta eteenpäin olivat Firenzessä johtavassa poliittisessa ja taloudellisessa asemassa.
Renessanssinajan Pohjois-Italia ei ollut poliittisesti yhtenäinen, vaan koostui useista itsenäisistä ja keskenään kilpailevista kaupunkivaltioista. 1100-luvulla useimmat kaupunkivaltiot taistelivat itsensä vapaiksi karolingien ajan feodaalisesta järjestelmästä. Tätä edesauttoivat kaupunkien vauraus ja itsenäinen talous. Myös Firenze itsenäistyi poliittisesti silloisen hallitsijan, rajakreivittären Matilda di Canossan, avulla. Muiden kaupunkivaltioiden tavoin myös Firenze pyrki lisäämään alueellista valtaansa valtaamalla sitä ympäröiviä alueita. Firenze valloitti 1400-luvulle mennessä itselleen laajan alueen, jolla sijaitsi useita kukoistavia kaupunkeja ja keskeisiä liikenneväyliä. Tämä vahvisti Firenzen asemaa ja sai firenzeläiset kutsumaan kaupunkiaan mahtailevasti uudeksi Ateenaksi.
Talouden kasvusta seurasi ankaraa kilpailua Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden välille. Kilpailua oli niin alueellisista kuin taloudellisistakin resursseista, jokainen pyrki lisäämään omaa valtaansa ja vakauttaan. Tästä seurasi useita sotia ja rajalinjojen muutoksia. Vahvat kaupunkivaltiot kuten Firenze, Genova, Milano ja Venetsia alistivat sotilaallisesti heikommat alueet valtansa alle. Firenzessä sotatoimet ja voittoisat taistelut johtivat Firenzen aseman vahvenemiseen ja asukasluvun kasvuun, vuoden 1300 tienoilla Firenzessä oli jo lähes 100 000 asukasta. Tämä taas johti valtaviin rakennushankkeisiin kuten kirkkojen, hallintorakennusten ja palatsien rakentamiseen kiltojen ja porvaris- että aristokraattisukujen rahoituksella. Näiden lisäksi mesenaattisuvut avustivat rahallisesti lahjakkaita taiteilijoita ja tieteilijöitä, sekä tilasivat näiltä muotokuvia, patsaita ja palatseja. Koska antiikin kulttuuriperintö oli Firenzessä voimakkaasti läsnä, ei ollut ihme että vanhan ajan taidetta ja sivistystä alettiin ihailemaan ja jäljittelemään. Tätä juurille paluuta kutsutaan humanismiksi. Yksi merkittävimmistä humanistisen oppineisuuden, taiteen ja arkkitehtuurin tukijoista oli Cosimo il Vecchio, Medici -suvun jäsen, joka avokätisillä ja viisailla lahjoituksillaan teki Firenzestä humanismin keskuksen.
Vaikka Firenze menestyikin ulkopoliittisesti, sen sisäpolitiikkaa repivät ristiriidat ja erimielisyydet. Firenzessä 1200-luvulla vastakkain olivat guelfit ja ghibelliinit (paavin ja keisarin kannattajat), sekä rikkaat aristokraattisuvut niin keskenään kuin myös vastakkain nousevan porvariston kanssa. Erimielisyyksien takia valta vaihtui Firenzessä tiuhaan. Firenzeläiset kutsuivat hallintomuotoaan demokratiaksi, mutta todellisuudessa valta oli vain harvojen käsissä. Tämän oligarkian päättäviä jäseniä olivat kaksi konsulia, kaupunginjohtaja, sekä edellä mainittujen ja kiltojen edustajien muodostama kaupunginneuvosto. Teoriassa kuka tahansa pystyi pääsemään johtaviin asemiin Firenzessä, mutta käytännössä poliittinen vaikuttaminen oli mahdollista ainoastaan killan jäsenille, ja koska politiikka oli korruptoitunutta, korkeisiin virkoihin pääsivät vain ne jolla oli rahaa ja suhteita.
Sisäisten ristiriitojen lisäksi Firenze joutui kokemaan 1300-luvulla useita katastrofeja. Ilmastollisista muutoksista johtuvat jatkuvat nälänhädät kiusasivat kaupunkilaisia ja heikensivät kaupunkia vielä suurempaa vitsausta, ruttoa, varten. Rutto piinasi Firenzeä vuosina 1348/49 ja tappoi jopa kaksi kolmasosaa kaupunkilaisista. Lisäksi 1300-luvulla Firenzeä koetteli niin talouskriisi merkittävien pankkien romahtaessa, kaupungin läpi virtaavan Arno-joen tulva, sekä Ciompi eli villatyöläisten kapina. Vaikka nämä katastrofit heikensivätkin Firenzeä ja romahduttivat sen sosiaalisen rakenteen, ne kuitenkin selkiyttivät poliittista tilannetta. Lisäksi vastoinkäymiset saivat ihmiset kyseenalaistamaan katolisen kirkon auktoriteettin, mikä johti yhteiskuntafilosofian syntymiseen, individualistiseen ihmiskuvan muodostumiseen ja huomion siirtymiseen tuonpuoleisesta tämän puoleiseen.
Vauras talous, hyvä poliittinen valta-asema ja kaupungin suuruus tekivät Firenzestä yhden renessanssiajan mahtavimmista kaupungeista, joka kehittyi taiteen, arkkitehtuurin ja tieteen keskukseksi. Tästä syystä Firenzeä voidaan hyvin perustein nimittää renessanssin kehdoksi, joka on säilynyt hyvänä näihin päiviin saakka. On kuitenkin muistettava että Firenzen historia ei ollut pelkkää voittokulkua, vaan se maksoi myös monen ihmisen hengen. Arkkitehtuurinen loistokkuus on vain pintaa arkipäivän todellisuudesta, sillä se näyttää meille vain ylhäisön elämän unohtaen väestön enemmistön ja heidän tarinansa.
Lähteet:
Rolf C.Writz, Taide ja arkkitehtuuri: Firenze, 2005
Esko Heikkonen, Matti Ojakoski, Jaakko Väisänen; Muutosten maailma: 1,2; 2007
Tapio Ahokallio, Matti Tiilikainen; Filosofia Prima Nova, 2007
Esko M. Laine, Jaakko Heinimäki, Ismo Duderberg, Eija Suokko, Riitta Tuovinen; Theo: Betlehemistä Brysseliin, 2003
Niccolo Machiavelli, Valtiollisia mietelmiä, suom. 1998
http://www.aboutflorence.com/history-of-Florence.html
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Anni Lähteenmäki 2a
Talous kääntyi nousuun Pohjois-Italiassa jo 900-luvulta lähtien, kun ilmaston lämmetessä ja maatalouden tekniikan kehittyessä sadot paranivat. Ristiretket 1100-luvulla kulkivat Pohjois-Italian läpi, mikä vilkastutti kaupankäyntiä ja vaurastutti ristiretkeläisille tarvikkeita myyviä kauppiaita. Lähi-idän kauppa yhdessä kiltajärjestelmän uusiutumisen kanssa vahvisti kauppiaiden ja porvarien asemaa ja vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa. Firenzen vaikutusvaltaisimpia kiltoja oli kangaskauppiaiden kilta (Arte di Calimala), sillä Firenzen vauraus perustui juuri tekstiilien valmistukseen, jalostukseen ja myyntiin. Firenzessä oli myös paljon mahtikauppiaita ja kauppiassukuja, kuten Marco di Datini tai Ruccellait, jotka levittivät toimintaansa ympäri Eurooppaa kaukokaupan, konttoreiden ja sivuliikkeiden avulla. Varallisuutta ja mainetta kerättyään heillä oli mahdollisuus vaikuttaa kaupungin asioihin korkeiden virkojen tai rahan kautta.
Vilkastuneen kaupankäynnin myötä rahatalous ja pankkitoiminta yleistyi. Kauppiaiden keskuudesta nousseet pankkiirit levittäytyivät haarakonttoreiden avulla ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Pankkitoiminta vaurastutti ja vakautti Firenzen taloutta ja vuonna 1252 kaupunki otti käyttöön kultafloriinin, josta tuli vakautensa ja vahvuutensa takia Euroopan halutuin valuutta. Tunnetuimpia Firenzen pankkiireja olivat Medicit, paavin viralliset pankkiirit, jotka 1400-luvulta eteenpäin olivat Firenzessä johtavassa poliittisessa ja taloudellisessa asemassa.
Renessanssinajan Pohjois-Italia ei ollut poliittisesti yhtenäinen, vaan koostui useista itsenäisistä ja keskenään kilpailevista kaupunkivaltioista. 1100-luvulla useimmat kaupunkivaltiot taistelivat itsensä vapaiksi karolingien ajan feodaalisesta järjestelmästä. Tätä edesauttoivat kaupunkien vauraus ja itsenäinen talous. Myös Firenze itsenäistyi poliittisesti silloisen hallitsijan, rajakreivittären Matilda di Canossan, avulla. Muiden kaupunkivaltioiden tavoin myös Firenze pyrki lisäämään alueellista valtaansa valtaamalla sitä ympäröiviä alueita. Firenze valloitti 1400-luvulle mennessä itselleen laajan alueen, jolla sijaitsi useita kukoistavia kaupunkeja ja keskeisiä liikenneväyliä. Tämä vahvisti Firenzen asemaa ja sai firenzeläiset kutsumaan kaupunkiaan mahtailevasti uudeksi Ateenaksi.
Talouden kasvusta seurasi ankaraa kilpailua Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden välille. Kilpailua oli niin alueellisista kuin taloudellisistakin resursseista, jokainen pyrki lisäämään omaa valtaansa ja vakauttaan. Tästä seurasi useita sotia ja rajalinjojen muutoksia. Vahvat kaupunkivaltiot kuten Firenze, Genova, Milano ja Venetsia alistivat sotilaallisesti heikommat alueet valtansa alle. Firenzessä sotatoimet ja voittoisat taistelut johtivat Firenzen aseman vahvenemiseen ja asukasluvun kasvuun, vuoden 1300 tienoilla Firenzessä oli jo lähes 100 000 asukasta. Tämä taas johti valtaviin rakennushankkeisiin kuten kirkkojen, hallintorakennusten ja palatsien rakentamiseen kiltojen ja porvaris- että aristokraattisukujen rahoituksella. Näiden lisäksi mesenaattisuvut avustivat rahallisesti lahjakkaita taiteilijoita ja tieteilijöitä, sekä tilasivat näiltä muotokuvia, patsaita ja palatseja. Koska antiikin kulttuuriperintö oli Firenzessä voimakkaasti läsnä, ei ollut ihme että vanhan ajan taidetta ja sivistystä alettiin ihailemaan ja jäljittelemään. Tätä juurille paluuta kutsutaan humanismiksi. Yksi merkittävimmistä humanistisen oppineisuuden, taiteen ja arkkitehtuurin tukijoista oli Cosimo il Vecchio, Medici -suvun jäsen, joka avokätisillä ja viisailla lahjoituksillaan teki Firenzestä humanismin keskuksen.
Vaikka Firenze menestyikin ulkopoliittisesti, sen sisäpolitiikkaa repivät ristiriidat ja erimielisyydet. Firenzessä 1200-luvulla vastakkain olivat guelfit ja ghibelliinit (paavin ja keisarin kannattajat), sekä rikkaat aristokraattisuvut niin keskenään kuin myös vastakkain nousevan porvariston kanssa. Erimielisyyksien takia valta vaihtui Firenzessä tiuhaan. Firenzeläiset kutsuivat hallintomuotoaan demokratiaksi, mutta todellisuudessa valta oli vain harvojen käsissä. Tämän oligarkian päättäviä jäseniä olivat kaksi konsulia, kaupunginjohtaja, sekä edellä mainittujen ja kiltojen edustajien muodostama kaupunginneuvosto. Teoriassa kuka tahansa pystyi pääsemään johtaviin asemiin Firenzessä, mutta käytännössä poliittinen vaikuttaminen oli mahdollista ainoastaan killan jäsenille, ja koska politiikka oli korruptoitunutta, korkeisiin virkoihin pääsivät vain ne jolla oli rahaa ja suhteita.
Sisäisten ristiriitojen lisäksi Firenze joutui kokemaan 1300-luvulla useita katastrofeja. Ilmastollisista muutoksista johtuvat jatkuvat nälänhädät kiusasivat kaupunkilaisia ja heikensivät kaupunkia vielä suurempaa vitsausta, ruttoa, varten. Rutto piinasi Firenzeä vuosina 1348/49 ja tappoi jopa kaksi kolmasosaa kaupunkilaisista. Lisäksi 1300-luvulla Firenzeä koetteli niin talouskriisi merkittävien pankkien romahtaessa, kaupungin läpi virtaavan Arno-joen tulva, sekä Ciompi eli villatyöläisten kapina. Vaikka nämä katastrofit heikensivätkin Firenzeä ja romahduttivat sen sosiaalisen rakenteen, ne kuitenkin selkiyttivät poliittista tilannetta. Lisäksi vastoinkäymiset saivat ihmiset kyseenalaistamaan katolisen kirkon auktoriteettin, mikä johti yhteiskuntafilosofian syntymiseen, individualistiseen ihmiskuvan muodostumiseen ja huomion siirtymiseen tuonpuoleisesta tämän puoleiseen.
Vauras talous, hyvä poliittinen valta-asema ja kaupungin suuruus tekivät Firenzestä yhden renessanssiajan mahtavimmista kaupungeista, joka kehittyi taiteen, arkkitehtuurin ja tieteen keskukseksi. Tästä syystä Firenzeä voidaan hyvin perustein nimittää renessanssin kehdoksi, joka on säilynyt hyvänä näihin päiviin saakka. On kuitenkin muistettava että Firenzen historia ei ollut pelkkää voittokulkua, vaan se maksoi myös monen ihmisen hengen. Arkkitehtuurinen loistokkuus on vain pintaa arkipäivän todellisuudesta, sillä se näyttää meille vain ylhäisön elämän unohtaen väestön enemmistön ja heidän tarinansa.
Lähteet:
Rolf C.Writz, Taide ja arkkitehtuuri: Firenze, 2005
Esko Heikkonen, Matti Ojakoski, Jaakko Väisänen; Muutosten maailma: 1,2; 2007
Tapio Ahokallio, Matti Tiilikainen; Filosofia Prima Nova, 2007
Esko M. Laine, Jaakko Heinimäki, Ismo Duderberg, Eija Suokko, Riitta Tuovinen; Theo: Betlehemistä Brysseliin, 2003
Niccolo Machiavelli, Valtiollisia mietelmiä, suom. 1998
http://www.aboutflorence.com/history-of-Florence.html
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Anni Lähteenmäki 2a
Firenze -rahaliikenteen ja taiteen keskus
Ilmasto-olojen ansiosta Pohjois-Italian talous oli alkanut kasvaa jo 900- luvulla. Pohjois- Italia olikin Euroopan rikkainta aluetta 1400-luvulla. Ankara taloudellinen kilpailu vaikutti tähän suuresti. Hyvin toimiva kaukokauppa ja hyvin toimiva pankkitoiminta olivat Pohjois-Italian silloiset vaurauden lähteet.
Kaukokauppa kehittyi pikku hiljaa keski-ajalta lähtien talonpoikien kehitettyä uusia viljelymenetelmiä. Ilmaston ja kehittyneempien viljelymenetelmien ansiosta saatiin parempi sato ja ylijäämä myytiin eteenpäin.
Ilmaston lämpenemisen ansiosta pystyttiin siirtymään ympärivuotisiin purjehduksiin ja siten toimittamaan rahteja enemmän. Laivanrakennustaidot kehittyivät koko ajan ja uudet laivat kuljettivat rahteja nopeammin. Myös kuljetettavia massoja pystyttiin lisäämään ja sen vuoksi rahdit halpenivat. Kuljetukset ulottuivat parhaimmillaan Kiinaan saakka. Lähi-idän kaupan vilkastuminen auttoi firenzeläisiä kauppiaita aina 1100-luvulta lähtien.
Vuonna 1097 alkoivat ristiretket, jotka vaikuttivat Pohjois-Italian talouteen suuresti. Kauppiaat alkoivat myydä retkeläisille elintarvikkeita, aseita ja vaatteita. Kaikkea mitä ristiretkeläiset tarvitsivat. Laivurit alkoivat tarjota retkeläisille kuljetuksia esimerkiksi Bysanttiin.
Tekstiilikauppa nosti Firenzen yhdeksi rahaliikenteen keskukseksi 1300-luvulla. Firenzestä tuli nopeasti yksi kristikunnan suurimmista ja upeimmista kaupungeista. Siitä tuli myöskin yksi rikkaimmista. 1300-luvun taisteluiden jälkeen valtaa piti Medicien suku, kunnes heidät häädettiin kaupungista. 1200- ja 1300-luvuilla Firenzessä rakennettiin mahtavia rakennuksia, kuten yksi maailman suurimmista kirkoista, tuomikirkko Santa Maria del Fiore.
Lähteet:
-Kirjallisuus:
Frederic Delouche, Illustrated History of Europe
Rolf C. Wirtz, Taide & Arkkitehtuuri Firenze
- Internet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Firenze
Jenna Vesterlund 1ib
Kaukokauppa kehittyi pikku hiljaa keski-ajalta lähtien talonpoikien kehitettyä uusia viljelymenetelmiä. Ilmaston ja kehittyneempien viljelymenetelmien ansiosta saatiin parempi sato ja ylijäämä myytiin eteenpäin.
Ilmaston lämpenemisen ansiosta pystyttiin siirtymään ympärivuotisiin purjehduksiin ja siten toimittamaan rahteja enemmän. Laivanrakennustaidot kehittyivät koko ajan ja uudet laivat kuljettivat rahteja nopeammin. Myös kuljetettavia massoja pystyttiin lisäämään ja sen vuoksi rahdit halpenivat. Kuljetukset ulottuivat parhaimmillaan Kiinaan saakka. Lähi-idän kaupan vilkastuminen auttoi firenzeläisiä kauppiaita aina 1100-luvulta lähtien.
Vuonna 1097 alkoivat ristiretket, jotka vaikuttivat Pohjois-Italian talouteen suuresti. Kauppiaat alkoivat myydä retkeläisille elintarvikkeita, aseita ja vaatteita. Kaikkea mitä ristiretkeläiset tarvitsivat. Laivurit alkoivat tarjota retkeläisille kuljetuksia esimerkiksi Bysanttiin.
Tekstiilikauppa nosti Firenzen yhdeksi rahaliikenteen keskukseksi 1300-luvulla. Firenzestä tuli nopeasti yksi kristikunnan suurimmista ja upeimmista kaupungeista. Siitä tuli myöskin yksi rikkaimmista. 1300-luvun taisteluiden jälkeen valtaa piti Medicien suku, kunnes heidät häädettiin kaupungista. 1200- ja 1300-luvuilla Firenzessä rakennettiin mahtavia rakennuksia, kuten yksi maailman suurimmista kirkoista, tuomikirkko Santa Maria del Fiore.
Lähteet:
-Kirjallisuus:
Frederic Delouche, Illustrated History of Europe
Rolf C. Wirtz, Taide & Arkkitehtuuri Firenze
- Internet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Firenze
Jenna Vesterlund 1ib
8. helmikuuta 2012
Ciao! Sono Stefano.
Ciao! Sono Stefano.
Anteeksi ensinnäkin päivän myöhästyminen ennakkotehtävässä. Olin deadline päivänä kipeä.
Olen Stefano La Mela ja asun Savitaipaleella. Monipuolisen lukiouran aikana olen kerennyt opiskella Savitaipaleella, Savonlinnassa ja nyt Lappeenrannassa. Tämä johtuen siitä, että nuoruus on mielenkiintoista ja vauhdikasta aikaa. Isäni on Siciliasta kotoisin ja äitini Savosta, joten sekasikiö minusta on tullut. Tykkään urheilusta, tanssimisesta ja matkustamisesta.
Ite kurssille tulin mukaan koska; ystäväni Elias oli 2-vuotta sitten ollut mukana ja hehkutti miten mahtava kurssi kokonaisuudessa on, haluan oppia tuntemaan uusia ihmisiä eripuolilta italiaa, kartuttaa sujuvaa italiankielen kielitaitoani pohjois-italian murteiden ja sanontojen avulla, sekä olen kiinnostunut Firenzen taiteesta. Pienenmpänä olen melkein tuhonnut Firenzessä sijaitsevan mailmankuulun taulun ja haluan kokoe myöskin uudestaan monet museot ja taidegalleriat suomalaisen ja perheen ulkopuolisen opastuksen kautta.
Anteeksi ensinnäkin päivän myöhästyminen ennakkotehtävässä. Olin deadline päivänä kipeä.
Olen Stefano La Mela ja asun Savitaipaleella. Monipuolisen lukiouran aikana olen kerennyt opiskella Savitaipaleella, Savonlinnassa ja nyt Lappeenrannassa. Tämä johtuen siitä, että nuoruus on mielenkiintoista ja vauhdikasta aikaa. Isäni on Siciliasta kotoisin ja äitini Savosta, joten sekasikiö minusta on tullut. Tykkään urheilusta, tanssimisesta ja matkustamisesta.
Ite kurssille tulin mukaan koska; ystäväni Elias oli 2-vuotta sitten ollut mukana ja hehkutti miten mahtava kurssi kokonaisuudessa on, haluan oppia tuntemaan uusia ihmisiä eripuolilta italiaa, kartuttaa sujuvaa italiankielen kielitaitoani pohjois-italian murteiden ja sanontojen avulla, sekä olen kiinnostunut Firenzen taiteesta. Pienenmpänä olen melkein tuhonnut Firenzessä sijaitsevan mailmankuulun taulun ja haluan kokoe myöskin uudestaan monet museot ja taidegalleriat suomalaisen ja perheen ulkopuolisen opastuksen kautta.
1. Viikkotehtävä
1. Viikkotehtävä
Ensimmäisessä viikkotehtävässä opiskelijan tulee tutustua laajasti Pohjois-Italian poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen ja selvittää miksi juuri Firenze nousi erääksi alueen hallitsevista mahdeista.
TAVOITTEENA on:
1. Ymmärtää miten ja miksi Firenzen tasavalta nousi erääksi Pohjois-Italian vahvimmista alueista.
2. Ymmärtää miten renessanssiajan talous toimi pääpiirteissään Pohjois-Italian alueella.
3. Tuntea merkittävimmät poliittiset tekijät 1200-1500-lukujen Pohjois-Italiassa.
4. Ylipäätään ymmärtää mitkä seikat vaikuttivat renessanssin syntyyn (Firenzessä).
Aktivoivana tehtävänä on tutustu Pohjois-Italian poliittiseen tilanteeseen 1200 - 1400-luvulla.
HUOM. Hakiessasi lisätietoa historia 1+2 kurssikirjojen ja Wirtzin lisäksi, tutustu historian yleisteoksiin. Kurssin verkkomateriaalia tulee myös käyttää, miksei myös muita verkkosivuja. Hyödyllisimmät verkkosivut ovat useasti englannin kielisiä. Muista kuitenkin että paras tieto löytyy kirjallisuudesta.
Aloita esseen tekeminen nyt eli HETI.
Yksilötehtävänä on kirjoittaa yhden A-4-sivun pituinen essee kurssiblogiin.
Aihe: Firenzen nousu
Käsittely: Selvitä miten ja miksi Firenzestä tuli renessanssin kehto?
Mitkä kansainväliset, sotilaalliset, taloudelliset, poliittiset tai muut seikat selittävät muutosta?
Miksi Pohjois-Italia oli poliittisesti pirstoutunut?
Muista että hyvällä esseellä on hyvä otsikko, hyvä sisältö ja hyvä rakenne.
Muista myös merkitä käyttämäsi lähteet (tekijä, teos, julkaisuvuosi) esseesi perään.
Essee tulee olla julkaistuna blogissa sunnuntaihin 12.2.2012 24.00 mennessä.
Ensimmäisessä viikkotehtävässä opiskelijan tulee tutustua laajasti Pohjois-Italian poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen ja selvittää miksi juuri Firenze nousi erääksi alueen hallitsevista mahdeista.
TAVOITTEENA on:
1. Ymmärtää miten ja miksi Firenzen tasavalta nousi erääksi Pohjois-Italian vahvimmista alueista.
2. Ymmärtää miten renessanssiajan talous toimi pääpiirteissään Pohjois-Italian alueella.
3. Tuntea merkittävimmät poliittiset tekijät 1200-1500-lukujen Pohjois-Italiassa.
4. Ylipäätään ymmärtää mitkä seikat vaikuttivat renessanssin syntyyn (Firenzessä).
Aktivoivana tehtävänä on tutustu Pohjois-Italian poliittiseen tilanteeseen 1200 - 1400-luvulla.
HUOM. Hakiessasi lisätietoa historia 1+2 kurssikirjojen ja Wirtzin lisäksi, tutustu historian yleisteoksiin. Kurssin verkkomateriaalia tulee myös käyttää, miksei myös muita verkkosivuja. Hyödyllisimmät verkkosivut ovat useasti englannin kielisiä. Muista kuitenkin että paras tieto löytyy kirjallisuudesta.
Aloita esseen tekeminen nyt eli HETI.
Yksilötehtävänä on kirjoittaa yhden A-4-sivun pituinen essee kurssiblogiin.
Aihe: Firenzen nousu
Käsittely: Selvitä miten ja miksi Firenzestä tuli renessanssin kehto?
Mitkä kansainväliset, sotilaalliset, taloudelliset, poliittiset tai muut seikat selittävät muutosta?
Miksi Pohjois-Italia oli poliittisesti pirstoutunut?
Muista että hyvällä esseellä on hyvä otsikko, hyvä sisältö ja hyvä rakenne.
Muista myös merkitä käyttämäsi lähteet (tekijä, teos, julkaisuvuosi) esseesi perään.
Essee tulee olla julkaistuna blogissa sunnuntaihin 12.2.2012 24.00 mennessä.
Ennakkotehtävä
Moi,
Ennakkotehtävä on nyt tehty (vain yksi opiskelija nukkuu...vielä...)ja on hienoa että kurssilla on monia jotka ovat kertomansa mukaan aidosti kiinnostuneita juuri niistä asioista joita Firenze-projekti pitää tärkeinä. Lähtökohdat ovat siis hyvät kulttuurihistorian, kielten ja kansainvälisyyden oppimiseksi ja syventämiseksi.
Opettajankin odotukset ovat korkealla ja motivaatio nousee ennestään!
PS. Ne jotka eivät ole vielä muokanneet profiiliaan ohjeiden mukaisesti hoitakaapa homma kuntoon. Pyytäisin vielä lisäämään kuvan jos suinkin mahdollista,koska en muista vieläkään kuka on kuka kaikkien kohdalla.
Ennakkotehtävä on nyt tehty (vain yksi opiskelija nukkuu...vielä...)ja on hienoa että kurssilla on monia jotka ovat kertomansa mukaan aidosti kiinnostuneita juuri niistä asioista joita Firenze-projekti pitää tärkeinä. Lähtökohdat ovat siis hyvät kulttuurihistorian, kielten ja kansainvälisyyden oppimiseksi ja syventämiseksi.
Opettajankin odotukset ovat korkealla ja motivaatio nousee ennestään!
PS. Ne jotka eivät ole vielä muokanneet profiiliaan ohjeiden mukaisesti hoitakaapa homma kuntoon. Pyytäisin vielä lisäämään kuvan jos suinkin mahdollista,koska en muista vieläkään kuka on kuka kaikkien kohdalla.
Mooi!
Aluksi syvimmät pahoittelut siitä, että päivän myöhässä tämä esittely! Elikkä olen Maiju Hirvikallio ja ikää 18 sekä opiskelen Lappeenrannan Lyseon lukiossa luokalla 2E. Asun pienenpienessä koirankopissa Huhtiniemessä, joten siitä johtuen italiaanojen majoittaminen ei minun osaltani onnistu, jos joku sitä pohti.
Kurssille halusin siksi, että alakoulusta lähtien olen ollut kiinnostunut taidehistoriasta ja Ateenassa kävin itseäni sivistämässä 13-vuotiaana tätini opastuksella. Olen myös kiinnostunut renesanssin ajan arkkitehtuurista. Itselläni kuvataidekoulua nyt 8 vuotta takana, joten myös sen ohella haluan syventyä edelleen yhä enemmin Euroopan taiteen kehtoon, Firenzeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
