Maatalous

Firenzen nousu talousmahdiksi ei olisi ollut mahdollista ilman tuotannon radikaalia kasvua. Maatalouden kehittyminen mahdollisti ylijäämän myymisen eteenpäin ja sen myötä kaupan elpymisen ja taloudellisen kehityksen. Uudet viljelytekniikat sekä ilmasto-olojen muuttuminen suotuisammiksi olivat siis hyvin olennaisia tekijöitä paljon puhutun talouskasvun takana.

Humanismin merkitys renessanssin synnyssä

Kuten monet muut ovat jo aikaisemmin maininneetkin, myös minun mielestäni humanismi oli yksi suurista avaintekijöistä renessanssin syntyä ajatellen. Renessanssin aikakautta edeltävänä keskiaikana ihannoitiin hurskautta, nöyryyttä, kirkon auktoriteettien kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä. Kuitenkin katolisen kirkon menetettyään asemaa oikean opin auktoriteettina alkoivat uudet tuulet puhaltaa ihmisten ajatusmaailmoissa ja humanismi alkoi syntyä. Ihmistä ei enää pidettykään Jumalan aikaansaannoksena, vaan hänellä oli myös oma tahto, jota tuli noudattaa. Huomiota kohdistettiinkin keskiajan ajatusmaailmasta poiketen maanpäälliseen elämään, kuten pukeutumiseen ja ruokakulttuuriin.

Humanistisen ajattelutavan keskeisiä arvoja olivat ihmisyys ja ihmisarvon merkitys hyvää elämää tavoiteltaessa. Lisäksi monipuolista ja laajaa sivistystä ihailtiin ja ihanteellisen ihmisen tuli kyetä ilmaisemaan itseään puheen ja taiteen keinoin. Samantapainen ihmiskäsitys oli vallinnut jo antiikin aikakautena, joten antiikin kulttuurin ihmiskäsitystä alettiinkin elvyttää. Keskiajalla unohduksissa olleita antiikin kirjailijoita ja filosofeja löydettiin uudestaan ja ylimystö käännättikin heidän kreikankielisiä tekstejään, edisti kreikan kielen opiskelua ja teki tunnetuksi antiikin taidetta ja sivistystä. Mielestäni siis humanismi oli yksi suurimmista renessanssin syntymisen tekijöistä, koska renessanssihan tarkoittaa antiikin kultuurin elpymistä ja uudelleen syntymistä, joten ilman humanismin aiheuttamaa kiinnostusta antiikkia kohtaan ihmiset tuskin olisivat alkaneet arvostaa kulttuuria niin paljon ja ihailla antiikin arvoja, kirjallisuutta ja kuvataiteita. Humanismi on siis todennäköisesti sysännyt renessanssin alulleen ja luonut pohjan renessanssin tärkeimmille arvoille.

Mahtisuvut

Renessanssin kehittymistä ja leviämistä vauhditti todellakin eri Pohjois-Italian mahtisuvut, kuten Firenzessä Medicit ja Milanossa Sforzat. Näiden eri mahtisukujen kilpailu keskenään nopeutti renessanssin leviämistä, varsinkin taiteissa. Eri suvut tukivat eri taiteilijoita ja taiteilijat maalasivat, veistivät sekä rakensivat suvuille eri taideteoksia, millä he pystyivät kilpailemaan varallisuudestaan toisten sukujen kanssa.

Eri suvuilla oli omat toiminalansa, kuten Sforzat olivat palkka-armeijoiden komentajia ja Medicit olivat pankkiireja. Suvut vaurastuivat menestyttyään omilla aloillaan ja näin ollen nousivat merkittäviksi suvuiksi. Kilpailu syntyi, kun suvut halusivat osoittaa muulle kansalle suuruutensa, tärkeytensä sekä varallisuutensa.

Gran Contessa ja kreivikunta

Gran Contessa eli rajakreivitär Matilda oli Firenzen kaupungin keskuudessa arvostettu ja suosittu. Hän tuki kaupunkia ja sen itsehallintoa ja loi vuonna 1115 edellytykset poliittiselle itsenäisyydelle.  Hänen aikakaudellaan Firenze luopui Saksan keisarista ja alistui paavin valtaan. Tämä johti kaupungin yhteinäistämiseen ja paavin avulla kaupunki kesti jopa keisarillisten joukkojen piirityksen.

Kreivikunta nosti alunperinkin kaupungin väkilukua ja Matildaa aiemmin hallinnossa ollut rajakreivi Hugo aloitti kulttuurin kukoistuskauden ja tästä meille on jäänyt käteen mm.  Firenzen kastekirkko.

Kreivikunnan synty on ollut yksi ensimmäisistä merkittävistä syistä kun tarkastellaan kaupungin kasvua.

Renascentes bonae litterae -hyvän hengen viljelyn uudelleensyntyminen

"Huomaamme, kuinka suuri arvo annetaan vanhalle ajalle, kuinka vanhan ajan kuvapatsaiden kappaleistakin, lukemattomia muita esimerkkejä mainitsematta, maksetaan korkeita hintoja, jotta saisi ne omistaa, koristaa niillä talonsa, antaa taiteilijoiden pitää niitä malleina, joita koetetaan parhaan mukaan jäljitellä muissa teoksissa."

Näin renessanssin aikalainen ja yhteiskunnan teräväsanainen tarkkailija Niccolo Machiavelli teoksessaan Valtiollisia mietelmiä. Lainauksesta tulee esiin renessanssin tärkein piirre: antiikin ihannointi. Antiikki oli läsnä kaikkialla Italiassa, myös Firenzessä, se oli osa arkipäivää keski-ajalllakin, sillä monet antiikin ajan rakennukset oli muutettu toiseen käyttötarkoitukseen, kuten entiset temppelit kirkoiksi ja teatterit palatseiksi. Myös antiikin ajan rakennusten raunioita oli kaikkialla. Taiteilijoilla ei siis ainakaan ollut pulaa antiikin esikuvista.

Turkkilaisten vallattua Konstantinopolin vuonna 1453 Italiaan tuli paljon kreikkalaisia oppineita antiikin aikaisine kirjoituksineen, joista suurin osa on säilynyt Biblioteca Vaticanon ja Biblioteca Laurenzianan kaltaisissa suurissa kirjastoissa. Bysantti oli säilyttänyt ja vaalinut antiikin perinnettä, toki muokaten sitä omiin tarpeisiinsa. Kun siis nämä kreikkalaiset oppineet saapuivat Italiaan oppeineen, he ikään kuin havahtduttivat italialaiset näkemään ympärillään olevan antiikin taiteen paljouden ja kauneuden, sekä herättelivät antiikin aikaista tieteen ilmapiiriä. Taiteessa ja arkkitehtuurissa alettiin taas ihannoida säännöllisyyttä, tasapainoisuutta ja sopusuhtaisuutta, sekä muita antiikista omaksuttuja piirteitä kuten geometrisyyttä, koristepäätyjä ja pilareita.

Antiikin perinnöllä on siis ollut merkittävä osa siinä millaiseksi renessanssi muodostui ja tuon perinnön säilyttäjän ja esiin tuojan Bysanttin vaikutusta Italian renessanssiin on alettu viime vuosikymmeninä korostaa.

Lähteet:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/697/hakkarai.html
http://www.tieteessatapahtuu.fi/034/lilius.pdf
Niccolo Machiavelli, Valtiollisia mietelmiä
Joku historian yleisteos, jonka nimeä en ennättänyt ottaa muistiin kiiruhtaessani bussiin

Antiikin perintö ja Bysantti

Bysantin vaikutus eurooppalaiseen kulttuuriin on ollut kiistaton. Se toimi innovaatiokeskuksena ja antiikin perinnön säilyttäjänä sekä välittäjänä 1400-luvun renessanssille. Kulttuuriarvot, jotka löydettiin renessanssissa, olivat olleet tunnettuja Bysantissa koko ajan.

Firenzessä heräsi 1300-luvun lopulla uudenlainen kiinnostus antiikkiin. Humanistien asenne erosi keskiajan antiikin harrastuksesta siinä, että he omaksuivat antiikin ihanteet ja halusivat jäljitellä niitä. Ihmiset löysivät vastakaikua ajattelulleen antiikista ja kosketus antiikkiin loikin vankan pohjan sen uudelleensyntymiselle.

Antiikista periytyi sekä ihmisen muokkaamaa fyysistä ympäristöä, kuten tiet ja rakennuskanta, että monenmoista kulttuuria arkipäivän askareista aatteisiin ja uskomuksiin. Muun muassa muinaisen Kreikan ja Rooman rakennuksista otettiin mallia pylväisiin, kaariin ja kupoleihin.

Kilpailu nosti kaupungin talouden

1300-luvun nousukausi toi mukanaan vastoinkäymisiä.  Firenzen kehitystä hidastivat jatkuva nälänhätä ja vuoden 1333 tulva, joka aiheutti suurta hävitystä. Suurin este kaupingin kehitykselle oli rutto, joka levisi kaupungin alueelle 1300-luvun puolivälissä ja surmasi lähes 66 % prosenttia kaupungin silloisesta väestöstä. Luonnonkatastrofien lisäksi kaupunkia koettelivat armeijan kärsimät tappiot, vuoden 1346 talouskriisi ja myöhemmät sisäpoliittiset kiistat ja sosiaaliset levottomuudet, jotka huipentuivat v. 1348 villatyöläisten kapinaan.

Myöhemmin 1300-luvulla muodostettu Albizzi-suvun johtama hallitus kilpaili Medici-suvun kanssa kaupungin poliittisesta herruudesta. Kilpailun vaikutus näkyy loistavien monumenttien, taiteen ja arkkitehtuurin yksilöissä, joita me voimme ihailla vielä tänäkin päivänä. Kilpailu nosti kaupungin taloutta ja Medici-suku vakiinnuttikin poliittisen ja taloudellisen asemansa toimimalla edustavassa asemassa paavin virallisina pankkiireina, joka johti vaikuttavan dynastian luomiseen, jonka jälki näkyy historiassamme jopa kolmen vuosisadan ajan.

Toimiva talous kannattelee valtiota ja tässä tapauksessa voimme liittää kilpailun ja talouden yhteen, sillä juuri kilpailu nosti Medici-suvun johtavaksi aatelis-suvuksi muiden joukosta.