Firenzen nousu mahtavaksi kaupungiksi kesiajalla oli ennen kaikkea tuottoisan kansainvälisen kaupan sekä pankkitoiminnan ansiota. Tästä vastasivat hyvin tehokkaalla tavalla eri toimialojen killat sekä niissä vaikuttavat mahtisuvut, kuten Acciaiuolit, Bardit, Frescobaldit ja Peruzzit. Ilmasto-olojen kohentuminen, viljelymenetelmien kehittyminen(kolmivuoroviljely, pyöröaura ja tuottoisammat viljelylajikkeet) sekä Euroopan ja Välimeren alueen olojen vakiintuminen edesauttoivat talouden kasvua Pohjois-Italian alueella jo 900-luvulta lähtien. Myös laivanrakennuksen saralla otettiin edistysaskelia. Tämä nopeutti kuljetuksia, kasvatti kuljetusten kokoa, laski rahtien hintoja sekä auttoi luomaan yhteyksiä yhä kaukaisempiin kauppapaikkoihin. Ratkaisevaa voimakkaan vaurastumisen kannalta oli ristiretkien alkaminen 1097, jonka myötä suuret väkimäärät alkoivat liikkua mm. Firenzen ja sen lähialueiden halki. Kysynnän radikaali kasvu siis nosti tiettyjä alueita taloudelliseen etulyöntiasemaan, jota Pohjois-Italian kauppiaat alkoivat käyttää vahvasti hyväkseen. Tärkeimmäksi kauppatavaraksi muodostuivat tekstiilit ja samalla myös kangaskauppiaiden ja kangastehtailijoiden kiltojen poliittinen valta kasvoi. Toinen keskeinen osa vaurastumista, oli pankkitoiminta, joka juonsi juurensa pyrkimykseen jakaa kaukokaupan riskejä yhteisrahoituksen avulla. Rahan lainaaminen oli tuohon aikaan hyvin riskialtista, joten korot saattoivat nousta jopa 200%:iin. Firenzen taloudellinen kasvu huipentui 1200 – ja 1300-luvuille, jolloin kaupungissa toteutettiin valtavia rakennushankkeita, joiden myötä Firenzen maailmankuulu arkkitehtuuri sai sysäyksen eteenpäin. Vuonna 1252 liikkeelle laskettu Firenzen kultafloriini saavutti pian aikansa vahvimman valuutan aseman ja firenzeläiset pankkiirit kykenivät laajentamaan toimintaansa ympäri Eurooppaa. Firenze kaupantekoelimineen muodosti tärkeän osan Pohjois-Italian taloudellisen toiminnan monitasoista verkostoa, jossa vaikuttivat yksittäiset kauppiaat, kauppahuoneet, kaupungit, kaupunkivaltiot, herttuat, ruhtinassuvut sekä kokonaiset tasavallat. Vaikka vauras Pohjois-Italia tunnettiinkin tiiviistä taloudellisesta yhteistyöstään, oli se toisaalta poliittisesta näkökulmasta katsottuna itsenäisten kaupunkivaltioiden tilkkutäkki. Firenze onnistui tavoittamaan Pohjois-Italian herruuden tehokkaan talouspolitiikan lisäksi myös alistamalla ympäröivät feodaaliruhtinaat sodan avulla. Firenzen nousu keskeiseksi talouden ja kulttuurin kehdoksi ei ollut kuitenkaan pelkkää voittokulkua. Kaupungin sotilaallinen valta-asema koki kolhuja 1315 ja 1325 kärsittyjen tappioiden myötä. Myös pankkien vararikkojen aiheuttama talouskriisi ja kaupungin väestöstä kaksi kolmasosaa vienyt rutto olivat suuria vastoinkäymisiä Firenzen tiellä kohti suuruutta. Viimeisetkin epäilykset kaupungin valta-asemasta hälvenivät 1300-luvun lopulta alkaneella Medicien mahtisuvun valtakaudella, aikana, jolloin renessanssi sai alkunsa.
Lähteet: http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.firenze.fi/historia.html
http://www2.hn.psu.edu/faculty/jmanis/machiavelli/Machiavelli- History-Florence.pdf
13. helmikuuta 2012
Kuusi esseetä puuttuu!!!
Moi.
Kaksitoista esseetä on palautettu ajallaan. Kiitos. Ajallaa palauttaneet voivat siistyä II viikkotehtävään. Ks. Ohjeet.
Kuusi esseetä on myöhässä. Hoitakaapa asia kuntoon. Toisen viikkotehtävän tekeminen vaikeutuu, jos aikatauluja ei noudateta. Tehtävien palauttaminen ajallaan pitäisi muutenkin olla itsestäänselvyys.
AS
Kaksitoista esseetä on palautettu ajallaan. Kiitos. Ajallaa palauttaneet voivat siistyä II viikkotehtävään. Ks. Ohjeet.
Kuusi esseetä on myöhässä. Hoitakaapa asia kuntoon. Toisen viikkotehtävän tekeminen vaikeutuu, jos aikatauluja ei noudateta. Tehtävien palauttaminen ajallaan pitäisi muutenkin olla itsestäänselvyys.
AS
Firenze - renessanssin kehto
Renessanssin aikakausi vaikutti voimakkaimmin Pohjois-Italiassa ja etenkin Firenzessä, joka on maailmanlaajuisesti erittäin tunnettu kaupunki sen historiallisesti merkittävien taideteosten ja arkkitehtuuriltaan vaikuttavien rakennusten vuoksi. Firenzen kukoistus olikin huipussaan renessanssin aikakaudella 1400-luvulla, ja sitä nimitetäänkin usein renessanssin kehdoksi.
Pohjois-Italia alkoi vaurastua jo 900-luvulla ilmasto-olojen paranemisen myötä. Sadot olivat uusien viljelyjärjestelmien myötä runsaita ja ylijäämää myytiin muualle Eurooppaan, mikä kartutti Pohjois-Italian taloutta. Myös laivanrakennustekniikka parantui ja kuljetuksia voitiin tehdä kauemmas ja entistä nopeammin. Parhaimmillaan porvareiden vaihdannan verkostot ulottuivat jopa Skandinaviaan saakka.
Pohjois-Italian kaupungit vaurastuivat vielä entisestään vuonna 1097 alkaneiden ristiretkien vuoksi ja niistä tuli kaukokaupan keskuksia. Ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita ja lisäksi laivurit tarjosivat kyytejä eri kohteisiin. 1100-luvulta alkaen suurin vauraus tuli kuitenkin tekstiilien valmistuksesta, jalostuksesta ja myynnistä. Firenze nousikin yhdeksi Euroopan rahaliikenteen keskukseksi tekstiilikaupan ja siitä saatujen voittojen ansiosta.
Renessanssin voidaan sanoa edistyneen myös osittain 1300-luvun onnettomuuksien vuoksi. Osmanien laajentuminen Bysantissa aiheutti pakolaisvirtoja idästä, joiden mukana rantautui klassinen kreikkalainen sivistys. Lisäksi musta surma tuhosi kolmanneksen Euroopan väestöstä, jolloin uudesta pienemmästä populaatiosta tuli pian aiempaa vauraampi. Näin ollen väestöllä oli enemmän omaisuutta ylellisyystuotteisiin, mutta vähemmin niiden tuottajia, mikä paransi alempien luokkien asemaa.
Myös renessanssin alkuvaiheessa käydyt sodat edistivät Firenzen asemaa. Kaupunkivaltiot kävivät lähes jatkuvaa sotaa ympäri Eurooppaa tuoduilla palkkasotilailla ja voimakkaammat kaupunkivaltiot alistivat heikompiaan ja liittivät ne itseensä. Monien sotien avulla Firenze sai paljon uusia asukkaita ja kaupunkia pystyttiin näin ollen myös kunnostamaan ja uudistamaan paremmin.
1430-luvulla Euroopan suurimman pankin omistaneesta Medici-suvusta tuli Firenzen valtiassuku, jonka ensimmäinen johtaja oli Cosimo de' Medici. Muodollisesti Firenze kuitenkin säilyi yhä tasavaltana, vaikka valta oli tiukasti Mediceillä ja heidän liittolaisillaan. Cosimo de’Medici teki Firenzestä kuitenkin humanistisen oppineisuuden keskuksen ja tuki suurilla lahjoituksilla rakennusten ja taideteosten valmistamista. Tätä perinnettä jatkoivat myös Medicin suvun seuraavat päämiehet. Pohjois-Italian politiikkaa voitiin kuitenkin osittain pitää pirstoutuneena, koska taistelu kaupunkien vallasta ja kilpailu toisten kaupunkivaltioiden kanssa oli kovaa, eivätkä suvut suostuneet tekemään yhteistyötä toistensa kanssa.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia#Medicien_Firenze
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri Firenze
Pohjois-Italia alkoi vaurastua jo 900-luvulla ilmasto-olojen paranemisen myötä. Sadot olivat uusien viljelyjärjestelmien myötä runsaita ja ylijäämää myytiin muualle Eurooppaan, mikä kartutti Pohjois-Italian taloutta. Myös laivanrakennustekniikka parantui ja kuljetuksia voitiin tehdä kauemmas ja entistä nopeammin. Parhaimmillaan porvareiden vaihdannan verkostot ulottuivat jopa Skandinaviaan saakka.
Pohjois-Italian kaupungit vaurastuivat vielä entisestään vuonna 1097 alkaneiden ristiretkien vuoksi ja niistä tuli kaukokaupan keskuksia. Ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita ja lisäksi laivurit tarjosivat kyytejä eri kohteisiin. 1100-luvulta alkaen suurin vauraus tuli kuitenkin tekstiilien valmistuksesta, jalostuksesta ja myynnistä. Firenze nousikin yhdeksi Euroopan rahaliikenteen keskukseksi tekstiilikaupan ja siitä saatujen voittojen ansiosta.
Renessanssin voidaan sanoa edistyneen myös osittain 1300-luvun onnettomuuksien vuoksi. Osmanien laajentuminen Bysantissa aiheutti pakolaisvirtoja idästä, joiden mukana rantautui klassinen kreikkalainen sivistys. Lisäksi musta surma tuhosi kolmanneksen Euroopan väestöstä, jolloin uudesta pienemmästä populaatiosta tuli pian aiempaa vauraampi. Näin ollen väestöllä oli enemmän omaisuutta ylellisyystuotteisiin, mutta vähemmin niiden tuottajia, mikä paransi alempien luokkien asemaa.
Myös renessanssin alkuvaiheessa käydyt sodat edistivät Firenzen asemaa. Kaupunkivaltiot kävivät lähes jatkuvaa sotaa ympäri Eurooppaa tuoduilla palkkasotilailla ja voimakkaammat kaupunkivaltiot alistivat heikompiaan ja liittivät ne itseensä. Monien sotien avulla Firenze sai paljon uusia asukkaita ja kaupunkia pystyttiin näin ollen myös kunnostamaan ja uudistamaan paremmin.
1430-luvulla Euroopan suurimman pankin omistaneesta Medici-suvusta tuli Firenzen valtiassuku, jonka ensimmäinen johtaja oli Cosimo de' Medici. Muodollisesti Firenze kuitenkin säilyi yhä tasavaltana, vaikka valta oli tiukasti Mediceillä ja heidän liittolaisillaan. Cosimo de’Medici teki Firenzestä kuitenkin humanistisen oppineisuuden keskuksen ja tuki suurilla lahjoituksilla rakennusten ja taideteosten valmistamista. Tätä perinnettä jatkoivat myös Medicin suvun seuraavat päämiehet. Pohjois-Italian politiikkaa voitiin kuitenkin osittain pitää pirstoutuneena, koska taistelu kaupunkien vallasta ja kilpailu toisten kaupunkivaltioiden kanssa oli kovaa, eivätkä suvut suostuneet tekemään yhteistyötä toistensa kanssa.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia#Medicien_Firenze
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri Firenze
Firenzen nousu
Olojen vakiintuminen, ilmaston lämpeneminen sekä uusien viljelymenetelmien ja -välineiden käyttöönotto aloittivat Euroopan maatalouden nousun 800-luvulla. Nämä syyt johtivat myös Pohjois-Italian talouden kasvuun 900-luvulla.
Toinen, keskeisempi syy Pohjois-Italian vaurastumiseen oli vuonna 1097 käynnistyneet ja 1100-luvulla jatkuneet ristiretket. Pohjois-Italian alueella kulkeneille ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita. Ristiretkien ansiosta muodostuivat myös pysyvät kauppasuhteet Levanttiin, josta tuotiin ylellisyystuotteita Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden satamiin joista ne sitten myytiin eteenpäin muualle Eurooppaan. Kaukokaupan rikastuttamat porvarit vapautuivat sekä katolisten pappien että feodaaliherrojen vallasta.
Firenzen kohdalla merkittäviä tekijöitä vaurastumisen kannalta olivat kankaiden tuotanto sekä pankkihuoneiden syntyminen. Kasvanut kaupankäynti vaati uudenlaisia pelisääntöjä, joista aluksi huolehtivat rahanvaihtajat joiden toiminta laajeni varsinaiseksi pankkitoiminnaksi. Suurimpien kaupunkien rahat kelpasivat kaikkialla Euroopassa ja Firenzen floriini oli yksi ensimmäisistä tällaisista rahoista.
Kaupunkien johtoon nousivat vauraat mahtisuvut, Firenzessä de Medicit. Keskenään kilpailevat porvarissuvut palkkasivat taiteilijoita suunnittelemaan palatseja sekä maalaamaan muotokuvia. Kilpailu antoi tiedemiehille ja taiteilijoille täysin uudenlaisia vapauksia ja mahdollisuuksia sekä teki tiedosta ja taidosta sekä kauppatavaran että sijoituskohteen.
Lähteet:
Toinen, keskeisempi syy Pohjois-Italian vaurastumiseen oli vuonna 1097 käynnistyneet ja 1100-luvulla jatkuneet ristiretket. Pohjois-Italian alueella kulkeneille ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita. Ristiretkien ansiosta muodostuivat myös pysyvät kauppasuhteet Levanttiin, josta tuotiin ylellisyystuotteita Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden satamiin joista ne sitten myytiin eteenpäin muualle Eurooppaan. Kaukokaupan rikastuttamat porvarit vapautuivat sekä katolisten pappien että feodaaliherrojen vallasta.
Firenzen kohdalla merkittäviä tekijöitä vaurastumisen kannalta olivat kankaiden tuotanto sekä pankkihuoneiden syntyminen. Kasvanut kaupankäynti vaati uudenlaisia pelisääntöjä, joista aluksi huolehtivat rahanvaihtajat joiden toiminta laajeni varsinaiseksi pankkitoiminnaksi. Suurimpien kaupunkien rahat kelpasivat kaikkialla Euroopassa ja Firenzen floriini oli yksi ensimmäisistä tällaisista rahoista.
Kaupunkien johtoon nousivat vauraat mahtisuvut, Firenzessä de Medicit. Keskenään kilpailevat porvarissuvut palkkasivat taiteilijoita suunnittelemaan palatseja sekä maalaamaan muotokuvia. Kilpailu antoi tiedemiehille ja taiteilijoille täysin uudenlaisia vapauksia ja mahdollisuuksia sekä teki tiedosta ja taidosta sekä kauppatavaran että sijoituskohteen.
Lähteet:
Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007)
Kohi, Palo, Päivärinta, Suonio, Vihervä: Forum: Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
http://koulut.etela-karjala.fi/lpr_lyseo/firenze/firenze_pohjitalian_johtoon.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia#Renessanssi
12. helmikuuta 2012
Firenzen nousu renessanssin kehdoksi
Firenzeä voidaan tänäpäivänä pitää renesanssin kehtona, sillä se oli yksi renesanssiajan hallitsijakaupungeista Euroopassa ja vaikutti renessanssin aikaan monilla tavoilla.
Renessanssin asettuminen Firenzeen oli alkuvaiheessa jatkuvaa lähikaupunkien välistä sotaa, jossa käytettiin pääosin Euroopasta tuotuja palkkasotilaita. Kaupungit määrittelivät omia voimasuhteitaan ja paavi kamppaili samalla keisarin kanssa vallasta. Sotien tuloksena Firenze kukisti Pisan kaupungin valtaansa ja sai lisää merkittävää valtaa ja arvostusta. Monien sotien tuloksena Firenzeen tuli paljon uusia asukkaita, joka puolestaan pystyi mahdollistamaan kaupungin kunnostamisen ja uudistamisen ; kyseisiä sotia voidaankin pitää oleellisena syynä renessanssin syntyyn juuri Firenzessä. Myös feodalismin eli lääninherruuden hajoaminen mahdollisti omalta osaltaan renessanssin syntymisen.
Kun ilmasto Pohjois-Italiassa vihdoin lämpeni mahdollisti se viljelyn ja sitä kautta ihmisten paremman toimeentulon maassaan. Kun oli jotain mitä myydä rikastuivat kaupantekijät ja rikastuminen puolestaan johti ihmisten luokitteluun. Talonpojat pitivät huolta, että kansalaiset saavat tarpeeksi ruokaa ja porvarit puolestaan saattoivat pitää huolta, että talonpojat tekivät tehtävänsä ja hyötyivätkin siitä saamalla saaden tuottoa myydyistä resursseista. Myös väkiluvun kasvu mahdollisti monien pankkiirien ja taiteilijoiden ammatin ympäri Firenzeä ja koko Italiaa.
N. 1100 luvulla taloudessa tapahtui kuitenkin suuri positiivinen muutos – ristiretket alkoivat. Porvaristo tajusi Välimeren hyödyllisenä kaupankäynnin alueena ja ristiretkeilijät mahdollistivat ulkomaisen kaupankäynnin. Porvarit kaupustelivat ristiretkeilijöille tuotteita, joita he veivät loppujenlopuksi omiin maihinsa. Kun laivasto kehittyi tarkoitti se, että päästiin kulkemaan pidempiäkin merimatkoja ympäri Eurooppaa eli laajentamaan Firenzen omia markkina-alueita. Erilaiset käsityöt kuten veistokset ja tekstiilit näyttelivät Firenzen ”materiaalista mahtavuutta”. Tarpeeksi tuottojaan tehdessä Firenzestä kehittyi yksi Euroopan merkittävimmistä kaupungeista.
Roberto Sabatino Lopezin mukaan yksi suurimmista renessanssiin vaikuttavimmista tekijöistä oli Peruzzin ja Bardin pankin romahtaminen, joka olisi voinut mahdollistaa Medicien nousemisen Firenzessä.
Ihmisten pelko mustasta surmasta eli rutosta villitsi kansaa, eikä kirkon kykenemättömyys auttaa ihmisiä helpottanut tilannetta, joka puolestaan laski kirkon vaikutusvaltaa ihmisten silmissä. Loppujen lopuksi rutto tappoi monia ihmisiä Firenzessä kuin ympäri Italiaakin.
Pohjois-Italia ei ollut poliittisesti täysin yhtenäinen vaan se koostui monista itsenäisistä ja keskenään kilpailevista valtioista.
http://www.aboutflorence.com/history-of-Florence.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Florentine_Renaissance
http://www.koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Renessanssin asettuminen Firenzeen oli alkuvaiheessa jatkuvaa lähikaupunkien välistä sotaa, jossa käytettiin pääosin Euroopasta tuotuja palkkasotilaita. Kaupungit määrittelivät omia voimasuhteitaan ja paavi kamppaili samalla keisarin kanssa vallasta. Sotien tuloksena Firenze kukisti Pisan kaupungin valtaansa ja sai lisää merkittävää valtaa ja arvostusta. Monien sotien tuloksena Firenzeen tuli paljon uusia asukkaita, joka puolestaan pystyi mahdollistamaan kaupungin kunnostamisen ja uudistamisen ; kyseisiä sotia voidaankin pitää oleellisena syynä renessanssin syntyyn juuri Firenzessä. Myös feodalismin eli lääninherruuden hajoaminen mahdollisti omalta osaltaan renessanssin syntymisen.
Kun ilmasto Pohjois-Italiassa vihdoin lämpeni mahdollisti se viljelyn ja sitä kautta ihmisten paremman toimeentulon maassaan. Kun oli jotain mitä myydä rikastuivat kaupantekijät ja rikastuminen puolestaan johti ihmisten luokitteluun. Talonpojat pitivät huolta, että kansalaiset saavat tarpeeksi ruokaa ja porvarit puolestaan saattoivat pitää huolta, että talonpojat tekivät tehtävänsä ja hyötyivätkin siitä saamalla saaden tuottoa myydyistä resursseista. Myös väkiluvun kasvu mahdollisti monien pankkiirien ja taiteilijoiden ammatin ympäri Firenzeä ja koko Italiaa.
N. 1100 luvulla taloudessa tapahtui kuitenkin suuri positiivinen muutos – ristiretket alkoivat. Porvaristo tajusi Välimeren hyödyllisenä kaupankäynnin alueena ja ristiretkeilijät mahdollistivat ulkomaisen kaupankäynnin. Porvarit kaupustelivat ristiretkeilijöille tuotteita, joita he veivät loppujenlopuksi omiin maihinsa. Kun laivasto kehittyi tarkoitti se, että päästiin kulkemaan pidempiäkin merimatkoja ympäri Eurooppaa eli laajentamaan Firenzen omia markkina-alueita. Erilaiset käsityöt kuten veistokset ja tekstiilit näyttelivät Firenzen ”materiaalista mahtavuutta”. Tarpeeksi tuottojaan tehdessä Firenzestä kehittyi yksi Euroopan merkittävimmistä kaupungeista.
Roberto Sabatino Lopezin mukaan yksi suurimmista renessanssiin vaikuttavimmista tekijöistä oli Peruzzin ja Bardin pankin romahtaminen, joka olisi voinut mahdollistaa Medicien nousemisen Firenzessä.
Ihmisten pelko mustasta surmasta eli rutosta villitsi kansaa, eikä kirkon kykenemättömyys auttaa ihmisiä helpottanut tilannetta, joka puolestaan laski kirkon vaikutusvaltaa ihmisten silmissä. Loppujen lopuksi rutto tappoi monia ihmisiä Firenzessä kuin ympäri Italiaakin.
Pohjois-Italia ei ollut poliittisesti täysin yhtenäinen vaan se koostui monista itsenäisistä ja keskenään kilpailevista valtioista.
http://www.aboutflorence.com/history-of-Florence.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Florentine_Renaissance
http://www.koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Firenze - renessanssin kehto
Pohjois–Italiaa ja erityisesti Firenzeä pidetään renessanssin kehtona. Renessanssin syntymistä Pohjois–Italiassa vauhdittivat Pohjois–Italian talouden kasvu, ristiretket ja feodalismin mureneminen ja sen johdosta kaupunkivaltioiden syntyminen.
Pohjois–Italian talous lähti kasvamaan jo 900 – luvulla suotuisan ilmaston ja kehittyneiden viljelysmenetelmien takia. Vuonna 1097 alkaneet ristiretket vaurastuttivat vielä edelleen Pohjois–Italian kaupunkeja ja niistä tulikin kaukokaupan keskuksia. Tekstiiliteollisuuden ja pankkitoiminnan kehittyminen myös vaurastutti Italiaa, sillä se oli uusi kaupankäynnin muoto sekä vaurastumisen mahdollisuus.
Pohjois–Italiassa eri kaupunkivaltioissa valtaa pitivät eri hallitsija suvut, kuten Firenzessä Medicit ja Milanossa Sforzat. Taistelu kaupunkien vallasta ja kilpailu toisten kaupunkivaltioiden kanssa oli kovaa, eivätkä suvut tehneet yhteistyötä toistensa kanssa, jonka takia politiikka oli pirstoutunutta Pohjois–Italiassa. Kaupunkivaltiot olivat tyrannioita, joissa päätösvalta perustui mielivaltaan ja laittomuuteen. Firenzen mahti perustui pankkilaitokseen, joka teki siitä Sienan ohella koko maailman finanssikeskuksen. Jopa kirkko joutui vaikeina aikoina turvautumaan lainoihin pankeista, mikä antoi pankkiireille, kuten Mediceille, poliittista vaikutusvaltaa.
Miksi juuri Firenzestä tuli renessanssin kehto, selittää kaupungin vaurastuminen ja kasvu. Firenze olikin 1300 – luvulla yksi Euroopan suurimmista, rikkaimmista ja kauneimmista kaupungeista. Pankkitoiminnan ohella Firenze vaurastui myös tekstiiliteollisuuden avulla. Firenzeä suojattiin puolustusmuurilla, joka rakennettiin 1170 – ja 1180 – luvuilla, ja laajennettiin valloitussodilla. Firenze koki myös kovia 1300 – luvulla Mustan surman saavuttua kaupunkiin, sotilaallisten tappioiden sekä talouskriisin myötä.
Lähteet :
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=43978&contentlan=1&culture=fi-FI
http://koulut.etela-karjala.fi/lpr_lyseo/firenze/firenze_pohjitalian_johtoon.htm
Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007) WSOYFirenzen nousu
Renessanssi lähti liikkeelle Pohjois-Italiasta, jonka jälkeen se levisi muualle Eurooppaan. Firenze oli yksi keskeisimmistä kaupungeista renessanssin aikaan. Se oli sekä poliittisesti että taloudellisesti vahva. Ilmaston muuttuessa ja maatalouden parantuessa talous kasvoi 900-luvulla. Keskiaikaiset viljelymenetelmät tuottivat parempaa satoa.
Ristiretket alkoivat vuonna 1097 ja vaikuttivat merkittävästi Pohjois-Italian taloudelliseen kehitykseen. Kauppiaat myivät ristiretkeläisille mm. aseita, vaatteita, elintarvikkeita sekä käyttöesineitä. Laivurit taas tarjosivat retkeläisille kuljetuksia. Laivanrakennus oli kehittynyt niin että kuljetukset olivat nopeampia ja mahdollisia yhä kauempana sijaitseviin kauppapaikkoihin. Ristiretkien myötä Pohjois-Italian kaupungeista alkoi muodostua keskuksia kaukokaupalle. Kaukokaupan vilkastumisen jälkeen alkoi Firenzen nousu renessanssin keskeisimmäksi kaupungiksi 1100-luvulla. Tekstiilikaupan avulla Firenze nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä rahaliikenteen keskuksista ja suurimmista kaupungeista.
1300-luvulla Firenze oli kovilla. Musta surma tappoi ihmisiä, kaksi suurta pankkia kaatui ja Osmanien valtakunnan muodostuminen häiritsi kaupankäyntiä. Kuitenkin mustan surman jälkeen väestö vaurastui ja sen mukana myös Firenze. Vastoinkäymisten jälkeen Medicien suku nousi valtaan. Medicien avulla upea kultturinen ilmapiiri syntyi, joka on säilynyt tähänkin päivään asti. Firenzestä tuli yksi suurimmista, upeimmista ja rikkaimmista kaupungeista.
lähteet:
http://www.firenze.fi/historia.html
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Rolf C. Wirtz, taide & arkkitehtuuri Firenze
Ristiretket alkoivat vuonna 1097 ja vaikuttivat merkittävästi Pohjois-Italian taloudelliseen kehitykseen. Kauppiaat myivät ristiretkeläisille mm. aseita, vaatteita, elintarvikkeita sekä käyttöesineitä. Laivurit taas tarjosivat retkeläisille kuljetuksia. Laivanrakennus oli kehittynyt niin että kuljetukset olivat nopeampia ja mahdollisia yhä kauempana sijaitseviin kauppapaikkoihin. Ristiretkien myötä Pohjois-Italian kaupungeista alkoi muodostua keskuksia kaukokaupalle. Kaukokaupan vilkastumisen jälkeen alkoi Firenzen nousu renessanssin keskeisimmäksi kaupungiksi 1100-luvulla. Tekstiilikaupan avulla Firenze nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä rahaliikenteen keskuksista ja suurimmista kaupungeista.
1300-luvulla Firenze oli kovilla. Musta surma tappoi ihmisiä, kaksi suurta pankkia kaatui ja Osmanien valtakunnan muodostuminen häiritsi kaupankäyntiä. Kuitenkin mustan surman jälkeen väestö vaurastui ja sen mukana myös Firenze. Vastoinkäymisten jälkeen Medicien suku nousi valtaan. Medicien avulla upea kultturinen ilmapiiri syntyi, joka on säilynyt tähänkin päivään asti. Firenzestä tuli yksi suurimmista, upeimmista ja rikkaimmista kaupungeista.
lähteet:
http://www.firenze.fi/historia.html
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
Rolf C. Wirtz, taide & arkkitehtuuri Firenze
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
