Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia

Medici -nimi tulee italian kielestä sanasta medico, joka tarkoittaa lääkäriä. Medicien mahtisuku hallitsi Firenzeä lähes 300 vuoden ajan. Pakki- ja raha-asioihin erikoistuneen suvun bisnekset ylettyivät laajalti koko Eurooppaan. Sukuun kuuluu monia tunnettuja henkilöitä. Medicit lainasivat rahaa ympäri eurooppaa kauppiaille, laivaajille,herttuoille, kreiveille, kuninkaille ja jopa paaveille.

Mugellon laaksosta peräisin olevat Medicit olivat lääkäreiden ammattikunnan jäseniä. Kaupankäytiin suuntautuva suku nousi 1300-luvun lopulla merkittävään asemaan. Giovanni di Averado Bicci ryhtyi pankkiiriksi ja nousi Firenzen rikkaimaksi mieheksi. Bicci jätti Medici suvulle hyvät arvot ja käytänteet, joiden ansiosta nousu koko suvulle oli mahdollista.

Giovanni de Medicin on toinen merkittävä henkilö. Vuonna 1402 hän nousi villakauppiaiden killan konsultiksi ja 1421 kaupunginjohtajaksi. Hänen valtakaudesta alkoi myös todellinen Medicien nousu. Bicci laajensi alueitaan ja perusti pankkeja moniin suuriin kaupunkeihin. 1413 hänestä tuli paavin pääpankkiiri.

Rahalla valtaa ja mahdollisuuksia. Bicci päätti rakentaa lastenkodin josta alkoi varhaisrenesanssin arkkitehtuurissa uusi aikakausi. Hän myös rahoitti sen ajan merkittävimpiä taitelijoita, kuten Donatelloa. Taiteen merkittävimpänä mesenaattina hänellä oli valtaa vaikuttaa merkittvästi kuka nousi renesanssi taiteen merkkimieheksi ja historian kirjojen muistiin.

1400-luvun loppupuolella Medici suku joutui muiden sukujen kataudesta ja vallan tahdosta hankaluuksiin. 1492 Piero taivuttua laajoihin alueluovutuksiin Ranskaa vastaan käydun sodan jälkeen Medicit joutuivat maanpakoon.

Medicien mahti

Medici-suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista Mugellon laaksosta ja he olivat lääkäri ammattikunnan täysvaltaisia jäseniä. Vaikka medici polveutuukin sanasta lääkäri ei olla täysin varmoja oliko kukaan suvusta ennen toiminut lääkärinä.

1400-luvulla suku perusti “Medici pankin”, joka oli Euroopan suurin ja kasvatti samalla Medicien vaikutusvaltaista asemaa kansalaisten silmissä. Suku tunnettiin myös seurapiireissä hyväntekijöinä ja taiteiden rahoittajina lahjoittaen taitelijoille avustuksia. Monien sukupolvien ajan Medicit kartuttivat niin omaisuuttaan kuin arvovaltaakin. Ammatit vaihtelivat kauppiaista-pankkiireiksi eli Medicit tekivät töitä kansan parissa ja saivatkin sitä kautta niin kannattajia kuin vihamiehiä. Kun Medicit saivat Firenzen talouden kukoistamaan tuli heistä kansan silmissä hallitsijoita ja luottohenkilöitä.

Giovanni Bicci oli yksi Medici suvun merkittävimmistä henkilöistä, sillä hän perusti Medici pankin Firenzeen ja sitäkautta vaikutti Medicien taloudelliseen voimaan Firenzessä. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi ja samalla hän toimi paavin henkilökohtaisena pankkiirina saaden häneltä tunnustusta pankkitoimista, jonka johdosta pankkiverkosta alkoi laajenemaan. Giovanni Biccin uskotaankin näyttäneen tien jälkipolvilleen tullakseen yhdeksi Euroopan rikkaimmaksi hallitsijasuvuksi tehden tärkeän harppauksen kohti myöhäisempää kulttuuria ja poliittista korkea-arvoisuutta.

Yhtenä Giovanni Biccin merkittävimpänä tekoina nähdään myös Piccarda Buerin naiminen kenen suku oli vanha ja arvostettu.

Cosimo Il Vecchiota kutsuttiin nimellä pater patriae=isänmaan isä, hänen johdettuaan Firenzen kaupunkia. Hän ohjasi kaupunkia poliittisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti.
Cosimo ei halunnut luoda itselleen ankaran hallitsijan kuvaa vaan hän pyrki toimimaan “kansalaisten keskellä”.
Cosimo oli erityisen kiinnostunut tieteestä, taiteesta ja eritoten humanismista ja hän rakennuttikin Firenzestä humanistisen keskuksen.

Mielestäni Giovanni Bicci oli merkittävin Medici suvussa, sillä hän tuki eri taiteilijoita ja mahdollisti heidän nousemisen, hän toimi myös merkittävänä liikemiehenä perustaen medici pankin, josta suku onkin erityisen kuuluisa. Myös monet jälkeläiset voivatkin pitää Bicciä merkittävämpänä henkilönä sillä hän ikäänkuin palautti suvun taas eloon palatessaan takaisin Firenzeen ja perustaessaan pankin.

Lorenzo Il Magnifigo=loistava, nimi on peräisin Lorenzon ulkoisesta olemuksesta, joka välittyi kansalle. Lorenzo oli erittäin mieltynyt kaikkeen kauniiseen ja hienostuneisiin asioihin ja hän myös tykkäsi viettää vapaa-aikaansa juhlimalla muiden kanssa.

Firenzeä hallitsi aina suku, joka oli vaikutusvaltainen ja jonka kansa näki itselleen parhaana hallitsijana. Tuolloin Medicit olivat vaikutusvaltaisin suku ja se hallitsikin kansaa pääosin liiketoiminallaan. Medicien suku ei kuitenkaan ollut pintapuolisesti vaikuttaja vaan he pyrkivät vaikuttamaan muiden edustajien kautta mm.rahan avulla.

Medicit vaikuttivat renessanssin syntyyn taloudellisesti kuin taiteenkin kannalta. He perustivat pankin, joka nosti heidät kuuluisuuteen ja samalla paransi taloutta ja mahdollisti Firenzen nousun kaupan keskukseksi. Rikkauksien kertyessä he alkoivat lahjoittaa taiteilijoille rahaa, joka mahdollisti monien taiteilijoiden työt.

Medicit

Mugellon laaksosta lähtöisin olevat Medicit olivat alunperin villakauppiaita. Nimi Medici kuitenkin viittaa lääkäreihin, ja lääkäreiden ammattikuntaan tiedetäänkin kuuluneen Medicejä. 

Medicien vauraus ja valta-asema Firenzessä perustui menestyvään pankkiin, jonka Giovanni Bicci perusti. Giovanni aloitti uransa sukulaisensa pankissa, jossa oppi pian pankkimaailman salat. Hänestä tuli niin pätevä, että sai jopa hoitaakseen pankin Roomassa toimivan haarakonttorin. Kartutettuaan tietojaan ja taitojaan Giovanni lopulta rohkeni muuttaa takaisin Firenzeen ja perustaa oman pankin. Paavinistuimesta käytiin kiistaa 1400-luvun alkupuolella, ja Giovanni sattui tukemaan kiistan sittemmin voittanutta osapuolta. Ratkaisu osoittautui tuottoisaksi paavin valitessa Medicien pankin uuden Rooman konttorin pankikseen. Medicien valta saikin nostetta Giovannin ja paavin lämpimistä väleistä.

Giovannin kuoltua vuonna 1429 yrityksen johtoon nousi hänen poikansa Cosimo joka nosti Medicien pankin Euroopan voittoisimmaksi yritykseksi. Cosimo kävi pankkitoiminnan ohessa myös kauppaa mikä oli yksi syy menestykseen. Isänsä tapaan Cosimo pyrki välttelemään julkisuutta eikä välittänyt myöskään politiikasta, vaikka joutuikin tietysti mahtavan sukunsa vuoksi osallistumaan myös kaupungin hallintoon. Taiteesta hän sen sijaan oli kiinnostunut ja hänellä oli laaja koulutus. Hän hankki perustamaansa Firenzen akatemiaan oppineita opettajiksi sekä palkkasi tuon ajan taitavimpia taiteilijoita ja arkkitehtejä koristamaan kaupunkia. Cosimo sai häntä arvostavilta kansalaisilta kunnianimen pater patriae edellä mainittujen seikkojen johdosta.

Cosimon voidaan siis katsoa olleen kenties renessanssin synnyn kannalta merkittävin Medici-hallitsija. Siinä missä Giovanni oli keskittynyt pääasiassa suvun varojen kartuttamiseen, Cosimo oli tukenut myös taiteita ja arkkitehtuuria jotka ovat oleellinen osa renessanssia. Cosimon poika Lorenzo käytti suvun rahoja surutta taiteen tukemiseen, mutta nimenomaan Cosimo oli se, joka aloitti kulttuurin rikastamisen. 

Lisänimen "il Magnifico" saanut Lorenzo myös pukeutui huomiota herättävästi esitellen varallisuuttaan eikä hänessä ollut jälkeäkään isälleen ja isoisälleen tunnusomaisesta hillitystä vaatimattomuudesta. Lorenzon piiriin kuuluivat monet merkittävät taiteilijat, kuten Michelangelo, Leonardo da Vinci sekä Sandro Botticelli. Niccoló Machiavelli kuvaili häntä "suurimmaksi koskaan eläneeksi kirjallisuuden ja taiteen suojelijaksi". Liikeasiat hän kuitenkin jätti suurelta osin neuvonantajien ja sivuliikkeiden johtajien hoidettavaksi.

Korruptoituneen hallintojärjestelmän vuoksi Medicit saavuttivat varallisuutensa ansiosta huomattavasti valtaa Firenzessä. He kuitenkin pyrkivät pysyttelemään kulisseissa ja toimivat lähinnä taustavaikuttajina.

Medicit olivat merkittävä tekijä renessanssin taiteen ja arkkitehtuurin synnyn ja kehittymisen kannalta. Ilman Medicejä renessanssi tuskin olisi saavuttanut sitä loistokkuutta jota nyt vielä vuosisatojen kuluttuakin ihailemme.

Lähteet: 

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/ 

http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf 

Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja Arkkitehtuuri, 2005

Mahtavat Medicit

Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku, jonka vauraus ja valta-asema perustui menestyvään pankkitoimintaan. Alun perin Medicit olivat vaatimattomia villakauppiaita vaatimattomista oloista. Kuitenkin nimi Medici viittaa lääkäreihin (il medico = lääkäri) ja Medicien kerrotaankin olleen lääkäreiden ammattikuntien jäseniä.

Giovanni Bicci oli merkittävä henkilö suvun nousua ajatellen, sillä hän perusti vuonna 1937 Medicien pankin. Hänen myötään myös pankille kehittyi laaja toimintaverkosto. Sen varaan perhe loi valtavan omaisuutensa.

Cosimo oli Giovannin poika, ja hänen kuoltuaan Cosimo nousi yrityksen johtoon. Häntä voidaan pitää pankin kehittäjänä, sillä hänen ansiostaan Medicien pankki kasvoi Euroopan suurimmaksi. Cosimo ei viihtynyt kovinkaan paljon julkisuudessa, joten hän ei pitänyt itsestään kovinkaan suurta numeroa. Hän ei ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta, mutta koska hän kuului mahtisukuun, oli mahdotonta olla osallistumasta politiikkaan. Politiikan sijaan Cosimo oli enemmän kiinnostunut taiteista. Hän oli hyvin oppinut ja puhui monia kieliä. Cosimo oli myös hyvin kiinnostunut muinaisten kreikkalaisten tiedoista ja taidoista. Hänen ansiostaan Firenzen yliopistoihin tuli opettamaan hyvin oppineita opettajia ja hän myös palkkasi taiteilijoita ja arkkitehteja koristamaan Firenzeä. Nimitys pater patriarae (Isänmaan isä) on Cosimolle oikeutettu, sillä hänen ansiostaan Firenzestä tuli humanistisen oppineisuuden keskus.

Minusta kaikkein ratkaisevin hallitsija renessanssin synnyn kannalta oli Cosimon pojanpoika Lorenzo de’ Medici. Lorenzo oli suuri taiteen tukija, joka käytti suuria summia taiteen tukemiseen. Niccoló Machiavelli kuvaili Lorenzoa “suurimmaksi koskaan eläneeksi kirjallisuuden ja taiteen suojelijaksi” mikä olikin totta. Lorenzo ei ollut ollenkaan vaatimaton, kuten Giovanni tai Cosimo, ja hän pukeutuikin hyvin huomiota herättävästi ja piti julkikuvaansa yllä. Silti kansa piti Lorenzoa kansanmiehenä, joka oli pinnistellyt ylös köyhyydestä, vaikka todellisuudessa hän oli ensimmäinen Medici joka oli kasvatettu kuin kuningas ja joka sai kaiken valmiiksi annettuna. Lorenzo sai hänelle sopivan lisänimen il magnifico eli suurenmoinen. Tämä nimi sopi hänelle hyvin, sillä se kuvasti hyvin hänen luonnettaan ja sitä kuinka suuri merkitys hänellä oli taiteen saralla.

Firenzen hallintojärjestelmä oli korruptoitunut. Tämän vuoksi rahalla sai paljonkin vaikutusvaltaa, mikä antoi taas mahdollisuuden suvuille vaikuttaa asioihin kulisseista. Varakkaana sukuna, Mediceillä oli siis mahdollisuus vaikuttaa suuresti Firenzen asioihin.

Minusta Medici-suvun merkitys on suuri miettien renessanssin syntyä sekä kehitystä, sillä Medicit tukivat suuresti taiteita ja tieteitä. He tekivät suuria lahjoituksia eri tarkoituksiin ja palkkasivat ihmisiä rakentamaan sekä tekemään eri rakennuksia sekä taideteoksia. Heidän pankkitoimintansa myös vaurastutti Firenzeä ja teki siitä kauppa- ja rahatalouden keskuksen. Ilman Medicejä ei minusta renessanssi olisi ollut läheskään niin loistelias mitä se oli sekä monet rakennukset ja taideteokset olisivat saattaneet jäädä syntymättä.

Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://historianet.fi/files/bonnier-his/pdf/SFHIS_0687.pdf

Wirtz, Rolf, C. Firenze, Taide ja arkkitehtuuri, 2005.

Medicien mahtisuku

1. Medicit, joiden nimi juontuu italian kielen lääkäriä tarkoittavasta medico-sanasta, olivat kotoisin Mugellon laaksosta, joka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Firenzen keskustasta. Medicit kuuluivat alun perin lääkäreiden ammattikuntaan, kunnes siirtyivät kaupan alalle 1300-luvun lopussa. Suku perusti tuolloin Medici-pankin, josta tuli Euroopan suurin pankki seuraavalla vuosisadalla.

Medicin suku oli yhteyksissä moniin muihin Firenzen eliittisukuihin mm. järjestettyjen avioliittojen ja yhteistyökumppanuuksien kautta, mikä takasi heille hyvän aseman kaupungin sosiaalisessa verkossa. Tätä pidetään yhtenä suurimmista syistä Medicien valtaannousuun. Suhteet auttoivat sukua kauppojen hieromisessa, asiakkaiden löytämisessä ja yhteistyökumppanien metsästämisessä suunnattomasti.

2. Giovanni di Averardo Bicci ryhtyi pankkiiriksi 1300-luvun lopulla asettaen perustan Medici-pankille, joka oli avain suvun aseman nousuun. Biccistä tuli lopulta yksi Firenzen varakkaimmista miehistä. Biccillä ei ollut koskaan juuri minkäänlaista poliittista valtaa, mutta hän hankki suvulle paljon yleistä suosiota tukemalla juuri esiteltyä uutta verojärjestelmää: progressiivista verotusta.

Bicci siirsi siirsi Roomassa sijainneen pankin Firenzeen vuonna 1408 avaten samalla haarakonttorit Venetsiaan, Genovaan ja Napoliin. Myös Roomaan ja Geneveen perustettiin uudet konttorit, ja Medici-pankin edustajat asetettiin Bruggeen ja Lontooseen. Bicci ennusti paaviuden paluuta Roomaan, mikä osoittautui myöhemmin todeksi. Tämä sai seuraavat valtaan nousseet paavit arvostamaan Biccin tukea, ja osoittaakseen kiitostaan he alkoivat käyttää Medicin suvun pankin palveluja. Biccistä tuli paavin pääpankkiiri vuonna 1413

Pankkitoiminnan ja yleisen juonittelun lisäksi Bicci kunnostautui taiteen mesenaattina. Bicci käytti lastenkotia rakennuttaessaan arkkitehtinään Filippo Brunellechia, josta tuli myöhemmin Medicin suvun hoviarkkitehti. Bicci myös rahoitti ajan merkittävimpia taiteilijoita, kuten Donatelloa, Giottoa ja Ghibertia, mikä lisäsi suuresti hänen vaikutusvaltaansa taiteen merkittävimpänä tukijana.

Siirtyessään sivummalle, luovuttaen areenan suvun nuoremmille jäsenille, Bicci jätti perinnökseen mahtavan pankkijärjestelmän, hyvän aseman kaupungin seurapiireissä sekä perinteen toimia hyväntekijänä ja taiteiden tukijana. Hän myös antoi oman panoksensa suvun jatkumiseen varakkaana naimalla Piccarda Buerin, joka tuli rikkaasta ja kunnioitetusta suvusta.

3. Cosimo Il Vecchio sai kunnianimen pater patriae, koska Firenzen kansalaiset kunnioittivat häntä "isänmaan isänä" aina hänen kuolemaansa saakka. Cosimo Il Vecchio oli kylmän vallankäytön ja lempeyden yhdistänyt esikuva, joka säilytti kansan kunnioituksen myös silloin, kun Firenze oli muuttunut käytännössä diktatuuriksi.

Mielestäni Cosimo Il Vecchion lisänimi vaikuttaa hyvin ansaitulta. Hän nousi Firenzen hallituksen merkittäväksi jäseneksi ja oli taidokas diplomaatti. Hänellä oli erityisen tarkkaa taloudellista kaukonäköä, joka auttoi häntä lisäämään Medici-suvun rikkauksia ja vaikutusvaltaa.

Cosimo Il Vecchion suurena kiinnostuksen kohteena oli kulttuuri- ja sivistyselämä. Hän käytti arkkitehtuurin ja taiteiden tukemista manipulointikeinona, vaikka se olikin samalla lähellä hänen sydäntään. Cosimo kunnostautui myös kirjallisuuden saralla hankkimalla useita harvinaisia käsikirjoituksia, joista tuli renessanssiajan Firenzen kirjastolaitoksen kulmakivi. Hän perusti Firenzen Akatemian, johon hän kutsui työskentelemään tuon ajan kuuluisimpia tiedemiehiä ja taiteilijoita. Cosimo lahjoitti huikeita rahasummia San Marcon luostarin uudistamiseen. Hän rahoitti muitakin suuria rakennushankkeita, ja suurista kuvanveistäjistä  Paolo Uccello, Filippo Lippi ja Donatello olivat hänen suojeluksessaan. Runsas panostus taiteisiin ja rakennushankkeisiin nosti Medicien arvostusta ja lisäsi heidän mainettaan.

Cosimo Il Vecchio käytti välillä myös hieman kyseenalaisia keinoja, kuten kylmää manipulointia ja vallankäyttöä, vallantavoittelussaan. Hän vaikutti kuitenkin haluavan aidosti edistää sukunsa ja kaupungin hyvinvointia, eikä ihmisten suuri kunnioitus häntä kohtaan voinut olla täysin tuulesta temmattua. Ylevä lisänimi pater patriae on siis mielestäni ansaittu.

4. Mielestäni Giovanni di Averardo Bicci oli renessanssin synnyn kannalta tärkein Medici-suvun mahtavista hallitsijoista. Hän loi pohjan suvun massiiviselle pankkitoiminnalle ja monille niille piirteille, joista Medicit myöhemmin tunnettiin. Bicci solmi suhteita niin kaupungin kuin koko maan johtoon ja levitti suvun pankkitoimintaa ympäri Eurooppaa.

Bicci vaikutti asioihin nimenomaan renessanssin alkuaikoina. Hän loi perustan suvun arvoille, Medici-pankin toiminnalle ja taiteen tukemiselle. Muut hallitsijat tekivät suuria tekoja, tukivat mahtavia taiteilijoita ja parantelivat suvun asemaa sosiaalisissa ympyröissä sekä pankkimaailmassa. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Biccin jalanjäljissä, ja nimenomaan tämä suurenmoinen mies näytti kaikille muille suuntaa.

5. Lorenzo sai lisänimen "Il Magnifico", sillä hän toimi renessanssiajan mahtavimpana mesenaattina. Hän oli suuri taiteen ystävä ja omisti ison osan elämästään taiteiden tutkimiselle sekä kielten ja filosofian tukemiselle.

Lorenzo rakasti ylenpalttista kauneutta ja loisteliasta elämää. Hänen aikanaan toteutettiin suuria rakennushankkeita, ja sekä taide että tiede saivat rutkasti tukea. Tuolloin myös järjestettiin lukuisia juhlallisuuksia, joita varten sävellettiin lauluja, kirjoitettiin runoja ja maalattiin tauluja. Lorenzon valtakausi tunnetaankin Medici-suvun historian kulta-aikana.


6. Firenzen hallintojärjestelmä oli melko sekava. Vaikka kaupungin hallitustyyliä kutsuttiin demokratiaksi, muuttui se jatkuvasti diktatuurimaisempaan suuntaan. Parhaiten Firenzeä kuvailisi sana "harvainvalta", sillä muutamat mahtisuvut hallitsivat kaupunkia sotien keskenään jatkuvasti. Tavallisella kansalla ei ollut juuri jalansijaa päätöksenteossa.


Tällainen hallintojärjestelmä oli edullinen Mediceille. Kansa ei ollut koskaan kokenut parempaa vaikutusasemaa, joten se ei osannut myöskään kaivata sellaista. Medicin suku pelasi korttinsa viisaasti kannattamalla tiettyjä kansan etuja edistäviä tekijöitä, kuten progressiivista verotusta, ja tukemalla aktiivisesti rakennusprojekteja ja taiteita. Ihmiset pysyivät tyytyväisinä, ja mahtisuku jatkoi hallintaansa. 


Medicien mahtavan ulkokuoren takana saattoi riehua korruptiota ja riitelyä, mutta suvun asema säilyi sen edustajien taitavien liikkeiden myötä pitkään. Suunnattomat rahavarat, kiinnostus taiteisiin ja taitavat manipulointikeinot olivat toimiva yhdistelmä, jota sekava hallitusjärjestelmä vain ruokki.


7. Medici-suvun merkitys renessanssin synnyssä ja kukoistuksessa oli merkittävä. Suvun jäsenet loivat perustuksen pankkijärjestelmälle, joka toi rikkauta koko kaupungille ja edisti sen nousua talousmaailman huipulle.


Erityisen suuresti Medicit vaikuttivat renessanssin taideaspektiin. He tukivat aikakauden suurimpia taiteilijoita ja tarjosivat heille töitä, mikä edisti taiteen kehitystä. Sama koski tieteitä ja filosofiaa, joita monet mahtisuvun jäsenet tukivat. Taiteilijat ja tutkijat saivat avokätisiä lahjoituksia, joiden avulla he pystyivät kukin kehittämään näitä aloja.


Ilman Medicien valtavia rahakekoja monet Firenzen taiteellisesti arvokkaista rakennuksista ja teoksista eivät olisi välttämättä koskaan syntyneetkään. Saamme siis kiittää heitä useista kohteista, joita pääsemme ensi kuussa töllistelemään.


Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/372380/Medici-Family 

Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005

Mahtavat Medicit

Medicit olivat lähtöisin Mugellon laaksosta ja he kuuluivat lääkäreiden ammattikuntaan. Suku saavutti varallisuutta pankkitoiminnalla ja kaupankäynnillä. Giovanni di Averardo Biccin ryhdyttyä pankkiiriksi, suku nousi merkittävään asemaan. Suku oli aiemminkin ollut merkittävä Firenzessä. Sylvestro de’Medici oli hallinut Firenzeä, mutta hänen brutaali hallintojärjestelmänsä koitui hänen kohtalokseen ja hänet karkotettiin 1382. Giovanni di Bicci palautti suvun maineen. Hänet valittiin kaupunginjohtajaksi 1421 ja hän toimi myös paavin pääpankkiirina. Biccin myötä Medicin laaja pankkiverkosto sai alkunsa.

Medicit saavuttivat myös poliittisesti tärkeän aseman sekä alkoivat tukea taiteita Biccin ansiosta. Hän rakennutti lastenkodin, jonka arkkitehtina toimi Brunelleschi. Brunelleschista tulikin Medicien hoviarkkitehti.

Toinen Biccin pojista, Cosimo il Vecchio nousi suvun päämiehen asemaan isänsä jälkeen. Kaupunkilaiset kunnioittivat häntä suuresti ja antoivat hänelle arvonimen Pater patriae (Isänmaan isä). Cosimo tuki arkkitehtuuria ja taiteita ja häntä kiinnosti sivistys ja kulttuurielämä. Hän teki Firenzestä humanistisen oppineisuuden keskuksen.

Cosimon pojanpojasta, Lorenzosta tuli Medici-suvun johtaja jo 20-vuotiaana. Hän oli poliitikko, vallan ja kulttuurin mies. Lorenzo sai arvonimensä il Magnifico (Loistava) tuettuaan taiteita ja tieteitä vielä mahtavammin kuin edeltäjänsä. Hän rakasti koreilevaa elämää. Lorenzo avasi ovensa myös monille nuoremmille taiteilijoille (Leonardo, Michelangelo, Botticelli,…).

Giovanni oli ehkä kuitenkin merkittävin Medici-hallitsijoista. Hän toi sukunsa uudelleen maailmankartalle ja aloitti taiteiden tukemisen. Giovanni myös taitavana liikemiehenä ja pankkiirina sai suvun pankkitoiminnan kukoistamaan.

Medicien suku oli merkittävimpiä renessanssin synnyn kannalta. Ilman heidän avokätisiä lahjoituksiaan emme saisi tänä päivänä ihailla Firenzessä renessanssin ajan taideteoksia ja arkkitehtuuria. Jos Medicit eivät siis olisi rakastaneet kulttuuria, renessanssi ei näkyisi niin vahvasti tänä päivänä Firenzessä.

Lähteet:

Wirtz, Rolf C., Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/medicien_mahti.htm

http://www.yourwaytoflorence.com/db/medici/medici1.htm

http://www.yourwaytoflorence.com/db/medici/medici2.htm

http://galileo.rice.edu/gal/medici.html

Medici-suku

  Renessanssin ajan Firenzen mahtisuvuista tunnetuin,  Medici-suku, oli merkittävä tekijä  kun tarkastellaan Firenzen historiaa ja kaupungin nousua yhteksi mahtavimmista kaupungeista renessanssin ajanjaksona. Suvun jäsenet johtivat kaupungin poliittisia asemia  ja rahoittivat arkkitehtuuria sekä taidetta osoittaakseen mahtavuutensa. Kaupungin loisto riippui pitkälti suvun merkittävimmistä jäsenistä ja heidän teoistaan.

Medici-suvun juuret juontavat  1300-luvun alkupuolelle, jolloin Salvestor de' Medici nimitettiin diktaattoriksi. Hänet kuitenkin karkoitettiin myöhemmin Toscanan alueelta tuntemattomasta syystä. Näin olleenkin tutkiat sen sijaan pitävät Giovanni Biccia ja Cosimo Il Vecchiota  Medici dynastian perustajina. Giovanni palautti suvun mahdin ennalleen ja hänen poikansa Cosimosta tuli  kaupungin johtava poliittinen tekijä. Heidän jälkeensä on suvussa ollut mm. kolme paavia, kaksi ranskan kuningatarta sekä useita suurherttoita.

Lorenzo "Il Magniofico" sai kuvaavan lempinimensä  olessaan Firenzen kaupungin merkittävin hallitsija ja renessanssin ajan suurin taiteiden tukija. Ei liene olevan ihme, että hänen aikanaan toteutettiinkin suuria rakennushankkeita ja, että taide ja tiede saivat avokäteistä tukea. Hänen valta-asemansa vahvistui  murhaiskun v. 1478 jälkeen, josta  Lorenzo itse selvisi elävänä, mutta, josta hänen nuorempi veljensä Giuliano Medici sai surmansa. Salaliittolaiset hirtettiin myöhemmin. Suvun historian mustana kohtana voidaan pitää vuoden 1419 maanpaon aikaa, jolloin dominikaanimunkki nousi Firenzen kaupungin valtaan. Hänen johtokautensa kaatui kumminkin hyökkäykseen katolista kirkkoa vastaan, jonka vuoksi hänet vangittiin ja poltettiin v.  1498.

Seuraava merkittävä tapahtuma suvun historissa oli Cosimo I:n valinta kaupungin herttuaksi v. 1519. Hänen ensimmäisiä päätöksiä oli lakkauttaa kaupunginneuvosto ja tehdä Firenzen kaupungista kuningaskunta, jota johti kuninkaallinen Medici-dynastia. Hänen ansiostaan Medici-suku hallitsi Toscanan-aluetta vielä parin sadan vuoden ajan.

Hallitsia-suvun loppu:
 Gian Gastone de Medici oli monella tapaa esi-isistään poikkeava suvun jäsen. Kun hänestä tuli suurherttua vuonna 1723, hän kumosi useita perivanhoillisen isänsä laatimia lakeja. Toscanassa kansa olisi halunnut jatkaa Medici-suvun hallintokautta ja suurherttuaa painostettiin, mutta avioliittoa hän ei solminut eikä oikukkaan luonteensa vuoksi halinnut perillistä. Lieneekö ihme kun sanotaan, että suurherttuan kuolema 1737 merkitsi Medici-suvun sammumista, jonka seurauksena Firenze ja Toscana siirtyivät itävaltalaisten haltuun. Tähän voidaan myös ajoittaa kaupungin loiston loppuminen. Medicit ja kaupungin kehitys kulkivat siis käsi kädessä.