Sivut

Powered By Blogger

12. helmikuuta 2012

Vauras Firenze

Rooman valtakunnan hajottua Firenze joutui eri heimojen piirittämäksi ja tuhoamaksi. Eri hallitsijoiden alaisuudessa Firenzestä yritettiin rakentaa suurempaa kaupunkia. Rajakreivitär Matilda oli tukenut kaupungin itsehallintoa ja hänen jälkeensä kaupunki saavuttikin poliittisen vapautensa. Firenzeläiset alkoivat laajentaa poliittista ja alueellista valtaansa sotilaallisilla ryöstöretkillä.

Kaupungissa oli myös sisäisiä erimielisyyksiä. Erityisesti paavin ja keisarin kannattajien väliset ristiriitaisuudet varjostivat kaupungin elämää. Riitojen varjostuksesta huolimatta Firenze oli saavuttamassa taloudellisen kukoistuksensa huippua 1200-luvulla.

Tärkeimpiä poliittisia elimiä hallitsivat kangaskauppiaiden kilta sekä kangastehtailijoiden kilta. Kauppiaiden ja käsityöläisten vaikutusvalta kasvoi uudistetun kiltajärjestelmän ansiosta. Vauraus tuli tekstiilien myynnin, valmistuksen ja jalostuksen ansiosta. Kankaiden tuotannosta tulikin kaupungin tärkein taloudenala pankkitoiminnan ohella. Ensimmäisen oman kultarahansa, kultafloriinin kaupunki laski liikkeelle 1252. Kultafloriinista tuli nopeasti Euroopan halutuin sekä vakain valuutta.

Varakkaat suvut olivat taistelleet toisiaan vastaan ja sen takia kaupungissa oli sukulinnoja torneineen. Kun kaupunkiin alettiin rakentaa suuria kirkkoja ja hallintorakennuksia sekä uutta kaupungin muuria, aristokraattisukujen torneja alettiin purkaa kaupunkikuvasta. Suuret rakennushankkeet viittasivat kasvavaan kaupunkiin. Firenzen asukasluku oli kasvanut merkittävästi, ja sitä pidettiin sen johdosta läntisen maailman suurimpana kaupunkina. Kaupunki oli myös kristikunnan rikkaimpia. Itse paavi Bonifacius VIII esitti, että neljän alkuaineen, veden, maan, ilman ja tulen rinnalle pitäisi lisätä viidenneksi Firenze.

Firenze kohtasi myös vaikeuksia: rutto (1348–1349), armeijan tappiot (Pisa 1315 ja Lucca 1325), talouskriisi (1346) ja levottomuuksien huipentuma, villatyöläisten kapina (1348).

Medicien päästyä valtaan kaupungissa alettiin jälleen satsata taiteisiin ja arkkitehtuuriin. Medicit tukivat taiteita avokätisesti. Palatseja rakennettiin ja taiteita ja tieteitä arvostettiin. Renessanssi alkoi kukoistaa.


Lähteet:

Kohi Antti; Palo Hannele; Päivärinta Kimmo; Vihervä Vesa, Forum: Eurooppalainen ihminen, 2005

Writz Rolf C., Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssi

http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/toscana/firenze-historiaa-ja-renesanssitaidetta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Firenze

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

1&2. Essee noudattaa tehtävänantoa hyvin. Siitä saa selville monipuolisesti eri syitä Firenzen nousuun renessanssin kehdoksi.

3. Essee käsittelee eri syitä monipuolisesti, mutta joissakin kohdissa eli ehkä keskitytty liikaa pieniin yksityiskohtiin. Esimerkiksi ristiretkistä ja niiden vaikutuksesta Firenzeen olisi voinut kertoa enemmän.

4. Essee ei suoranaisesti anna vastausta kysymykseen, mutta kertoo siitä kuitenkin tarpeeksi.

5. Kirjoitusasu on selvää ja helppolukuista. Kappalejako on selkeä ja helpottaa lukemista.