Monet renessanssit

Italian renessanssi ei ole suinkaan ainut tai edes ensimmäinen renessanssi maailmanhistoriassa. Sitä oli edeltänyt kaksi tai kolme renessanssia (Sikstus IV:n, karolinginen- ja protorenessanssi)tutkijasta riippuen. Näille yhteistä oli kulttuurin arvostaminen, sekä taiteiden sisällön ja muotokielen lainaaminen antiikista. Italian renessanssi ei myöskään ollut viimeinen laatuaan, sillä samankaltaisia piirteitä on huomattavissa vielä sen jälkeisinäkin aikakausina. Renessanssi ei siis ilmiönä ollut uusi tai ainutkertainen, vaikka renessansseista näyttävin olikin.

Näiden varhaisempien renessanssikausien, varsinkin protorenessanssin (n. 1100-1200), takia renessanssin alkamisajankohtaa on vaikea määritellä. Jotkin tutkijat kuitenkin esittävät että ensin oli valtiollinen, yhteiskunnallinen ja kirjallinen renessanssi ennen kuin itse taiteiden renessanssi pääsi puhkeamaan kukkaansa. Taidehistorian kurssilla ollessamme meitä kiinnostaa erityisesti näistä jälkimmäisen synty, jota edelsivät monet edellä mainitsemani uudistukset ja yhteiskunnan mullistukset. Monet ovat maininneet mitä erilaisimpia renessanssin syntyyn liittyviä tekijöitä, niin talouden, aatesuuntausten kuin yksittäisten henkilöidenkin taholta. Nämä kaikki ovat varmasti edesauttaneet taiteen renessanssin syntyä joko suoraan tai sitä edeltävien muiden renessanssien muodossa.

Kuten edellä olen useasti maininnut, ja mikä on myös monien kommenteissa ja puheenvuoroissa monesti esiintynyt, renessanssin syntyyn ei pystytä nimeämään yhtä ainoaa merkittävää syytä vaan useiden syiden summana syntyi uudistuksia niin yhteiskuntarakenteessa, taloudessa ja kulttuurissa, mitkä kaikki osaltaan muokkasivat maaperää otolliseksi taiteiden kukoistukselle.