Italiassa avautuivat uudet, virvoittavat yhteiskunnallisen nousun mahdollisuudet 1000-luvun tienoilla. Barbaarisotien kausi oli mennyt, ja aika oli turvallisempi kuin satoihin vuosiin.
Yritteliäisyys kukoisti kaikkialla ja työn tehoa parannettiin. Hevosten vetokyky moninkertaistui, kun keksittiin länget ja uudet valjaat sekä kavioihin naulattiin rautakengät. Maanviljelys virkosi ja käyttöön otettiin kääntöaura, uusia viljelmiä raivattiin metsiä hakkaamalla ja soita kuivattamalla. Myös vesi- ja tyylimyllyn keksiminen auttoi asiaa. Sadot kasvoivat, ihmiset saivat syödä paremmin ja väestö alkoi lisääntyä.
Läänitysherrojen valta oli murtunut pitkissä taisteluissa, eivätkä he enää hallinneet talonpoikien kasvavia joukkoja, jotka kaipasivat vapaampaa ja parempaa elämää. Monet jättivät maaseudun ja pakenivat herrojen käskyvaltaa kaupunkeihin. Ne vetivät yhä enemmän puoleensa, sillä kirkollisen esivallan alaisuudessa pystyi elämään vapaammin ja tekemään itsenäistä työtä.
Uusia liikkeitä ja työpajoja avattiin, kaupunkien muurit alkoivat nousta ja ne sulkivat sisäänsä uusia alueita. Käsityöt kehittyivät, liikenne ja kauppa voimistuivat, raha tuli kaupan välineeksi. Kaupungin "suljettu", sisäänlämpiävä talous muuttui ja tuli "avoimeksi".
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Näihin tapahtumiin liittyy varmasti vahasti myös kiltojen, eli ammattiliittojen syntyminen. Kun esimerkiksi käsityöläiset kokosivat voimansa yhteen. Kaupasta tuli avoimempaa ja kansainvälisempää, mikä vaikutti Firenzen talouden kasvuun ja näin renessanssin syntyyn.
Hieno analyysi + täydentävä kommentti maanviljelyksen, feodalismin ja uudenlaisen kaupunkielämän synnystä. Nämä muutoksen ovat ensiarvoisen tärkeitä 900-1200-luvuilla, kun tutkitaan renessanssin juuria.
Lähetä kommentti