11. maaliskuuta 2012
Tulot
Jotta menot saataisiin kuriin, on tultava tuloja. Firenzenvoitokkaita valloituksia, tai muita Pohjois-italiassa käytyjä sotia ei olisikäyty, jos kaupungit eivät olisi saaneet tuloja. Renessanssin aikana rahaatulikin muualtakin, kuin tekstiilien ja pankkitoiminnan kautta. Näitä olivattietenkin renessanssin tuomat musikaaliset, kirjalliset ja ennen kaikkea taiteellisetmaalauksien ja veistosten tuomat rahat antoivat suurien menojen, kutenmainittujen sotien käymiseen ja suurien arkkitehtuuristen toteutuksien rakentamiseenvapaat kädet. Näin siis myös poliittisesti tärkeät renessanssin edelläkävijäteli eri alueiden hallitsevat suvut, ja heidän sponsoroimat taiteilijat,pääsivät esille julistamaan ja levittämään renessanssin ilosanomaa.
Monen tekijän summa
Renessanssi syntyi monesta eri syystä: humanismi, rutto, antiikin perintö, varakkaat suvut, sodat, merkittävät taiteilijat,…
Toiset syistä ovat hyvinkin merkittäviä ja toiset vähemmän merkittäviä. Mutta jos jonkin vaikuttavista syistä jättäisi pois, renessanssi olisi varmasti ollut aivan erilainen. Olisiko antiikkia alettu ihailla niin vahvasti ilman antiikin perintöä? Tai olisiko mahtavia taideteoksia tai upeita arkkitehtuurisia rakennuksia syntynyt ilman mahtisukujen rahoitusta? Renessanssin syitä voidaan eritellä, mutta syitä ei kuitenkaan loppujen lopuksi voi laittaa suoranaiseen arvojärjestykseen, koska niillä kaikilla on ollut omanlainen osansa renessanssin synnyssä.
Katolisen kirkon vallan mureneminen
Katolisen kirkon valta ulottui keskiajalla käytännössä jokaiselle elämänalueelle. Kirkon näkemys asioista esitettiin järkkymättömänä totuutena ja toisinajattelijat pyrittiin vaientamaan. Näen kirkon vallan murentumisen melko tärkeänä renessanssin syntyä/kehitystä edesauttavana tekijänä, sillä kirkon menettäessä otettaan myös sen näkemysten vastaiset aatteet saivat tilaa.
Uutena näkökulmana kirkon vallan heikkenemiseen voisin esittää ristiretkien aiheuttamat säröt kirkolle kovin tärkeään tiedon yksinvaltaan, kun retkeläiset tutustuivat matkoillaan Bysanttiin erilaiseen suhtautumiseen antiikkia kohtaan. Siinä missä katolinen kirkko oli suhtautunut antiikkiin kielteisesti, idässä sen perintöä oli ennemminkin vaalittu. Myös Bysantista Italiaan saapuneiden pakolaisten on katsottu herättäneen kiinnostusta antiikin ajan tieteisiin ja taiteisiin.
Annin tapaan koen myös ruton olevan merkittävä syy kirkon vallan horjumiseen.
Uutena näkökulmana kirkon vallan heikkenemiseen voisin esittää ristiretkien aiheuttamat säröt kirkolle kovin tärkeään tiedon yksinvaltaan, kun retkeläiset tutustuivat matkoillaan Bysanttiin erilaiseen suhtautumiseen antiikkia kohtaan. Siinä missä katolinen kirkko oli suhtautunut antiikkiin kielteisesti, idässä sen perintöä oli ennemminkin vaalittu. Myös Bysantista Italiaan saapuneiden pakolaisten on katsottu herättäneen kiinnostusta antiikin ajan tieteisiin ja taiteisiin.
Annin tapaan koen myös ruton olevan merkittävä syy kirkon vallan horjumiseen.
Taide
Italialaiset huomasivat ympärillään vallitsevan antiikin taiteen paljouden ja aloittivat taas säännöllisyyden, tasapainoisuuden ja sopusuhtaisuuden ihannoinnin. Antiikista omaksuttiin myös mm. geometrisyys.
Taiteilijat kuten Michelangelo, Botticelli ja Leonardo da Vinci olivat yksiä renessanssiajan tunnetuimpia taiteilijoita. He loivat aivan uudenlaisia lajityyppejä taiteeseen. Nämä suurmiehet keksivät myös uusia erilaisia tekniikoita, joista muut ottivat myöhemmin mallia.
Raha vaikutti paljon taiteen syntyyn. Taiteilijoille tärkeimpiä olivat asiakkaat, jotka kustansivat heidän työnsä. Esimerkiksi tunnettu Medicien suku auttoi monia taiteilijoita renessanssin kehityksessä. Suku suosi paljon taidetta ja taiteilijoita kuten Donatelloa ja Brunellescia. Suvun eri jäsenet rahoittivat monien taiteilijoiden töitä suurilla rahasummilla, joilla nämä luovat miehet etenivät urallaan.
Renessanssille ominaista oli kiinnostus klassisten veistosten kokoamiseen ja se vaikutti omalta osaltaan veistotaiteen kehitykseen. Veistotaiteen mestari on ollut Michelangelo (1475-1564). Hänen ohellaan 1500-luvun merkittävimpiä kuvanveistäjiä Italiassa olivat muunmuassa Benvenuto Cellini ja Jacopo Sansovino.
Taiteilijat kuten Michelangelo, Botticelli ja Leonardo da Vinci olivat yksiä renessanssiajan tunnetuimpia taiteilijoita. He loivat aivan uudenlaisia lajityyppejä taiteeseen. Nämä suurmiehet keksivät myös uusia erilaisia tekniikoita, joista muut ottivat myöhemmin mallia.
Raha vaikutti paljon taiteen syntyyn. Taiteilijoille tärkeimpiä olivat asiakkaat, jotka kustansivat heidän työnsä. Esimerkiksi tunnettu Medicien suku auttoi monia taiteilijoita renessanssin kehityksessä. Suku suosi paljon taidetta ja taiteilijoita kuten Donatelloa ja Brunellescia. Suvun eri jäsenet rahoittivat monien taiteilijoiden töitä suurilla rahasummilla, joilla nämä luovat miehet etenivät urallaan.
Renessanssille ominaista oli kiinnostus klassisten veistosten kokoamiseen ja se vaikutti omalta osaltaan veistotaiteen kehitykseen. Veistotaiteen mestari on ollut Michelangelo (1475-1564). Hänen ohellaan 1500-luvun merkittävimpiä kuvanveistäjiä Italiassa olivat muunmuassa Benvenuto Cellini ja Jacopo Sansovino.
1300-luvun onnettomuuksien vaikutus
1300-luvulla Eurooppa joutui kokemaan monia eri onnettomuuksia, joista osa vaikutti suuresti renessanssin syntyyn ja edisti sen leviämistä. 1300-luvun alussa pieni jääkausi aiheutti maataloudessa ongelmia, kun ilmasto kylmeni vaikeuttaen viljelyä ja jättäen sadot pieniksi. Raivaamalla lisää peltoja yritettiin kasvattaa satoja ja tasapainottaan ravinnontuotantoa, mutta näiden toimenpiteiden seurauksena kuitenkin metsät hävisivät ja eroosio laski tuotantoa entisestään. Koko väestöä ei enää pystytty näillä sadoilla ruokkimaan, joten viljan hinta nousi ja näin ollen ihmisten elintaso laski.
Myös paiserutto, jota myös mustaksi surmaksi kutsutaan, aiheutti väestön määrän romahduksen tappaen n. 1/3 väestöstä. Tauti levisi Eurooppaan Aasiasta kauppareittien välityksellä ja sitä levittivät jyrsijät, joissa eläneiden kirppujen välityksellä ruttobakteeri levisi myös ihmisiin. Rutto aiheutti sairastuneelle korkean kuumeen, märkäisiä paiseita ja verenpurkaumia iholla ja n. 70% siihen sairastuneista kuoli. Rutosta seurannut väestönkato aiheutti kuitenkin paljon taloudellisia muutoksia. Vaikka rutto vähensi kaupankäyntiä, oli sillä silti positiivisia vaikutuksia talonpoikien asemaan; maaseuduille syntyi työvoimapulaa ja kartanonherrojen oli tehtävä myönnytyksiä talonpojille. Monilla alueilla talonpojat ottivatkin käyttöönsä hylättyjä peltoja ja laajensivat näin omaa viljelyalaansa. Näin alettiin saamaan suurempia satoja ja elintaso nousi huomattavasti.
Katovuosien ja mustan surman aiheuttama väestömäärän väheneminen aiheuttikin jäljelle jääneen väestön vaurastumisen. Näin väestöllä oli enemmän omaisuutta käytettäväksi ylellisyystuotteisiin, mutta vähemmän niiden tuottajia, joten alempien luokkien asema parani huomattavasti. Musta surma ja kirkon voimattomuus holtittomasti riehuvan taudin suhteen romahduttivat myös katolisen kirkon asemaa ja vaikutusvaltaa, mikä myös edisti renessanssin syntyä suuressa määrin. Historioitsija Roberto Sabatino Lopez onkin esittänyt väitteen, jonka mukaan taloudellinen romahdus oli välttämätön syy renessanssille, sillä taloudellisesti suotuisina aikoina liikemiehet sijoittavat rahansa nopeasti, kun taas huonoina aikoina sijoituskohteita löytyy vähemmän, jolloin he kuluttavat kulttuuriin ja taiteeseen. Näin ollen siis voimme väittää, että 1300-luvun onnettomuudet ovat vaikuttaneet suuresti renessanssiin ja sen syntyyn.
Myös paiserutto, jota myös mustaksi surmaksi kutsutaan, aiheutti väestön määrän romahduksen tappaen n. 1/3 väestöstä. Tauti levisi Eurooppaan Aasiasta kauppareittien välityksellä ja sitä levittivät jyrsijät, joissa eläneiden kirppujen välityksellä ruttobakteeri levisi myös ihmisiin. Rutto aiheutti sairastuneelle korkean kuumeen, märkäisiä paiseita ja verenpurkaumia iholla ja n. 70% siihen sairastuneista kuoli. Rutosta seurannut väestönkato aiheutti kuitenkin paljon taloudellisia muutoksia. Vaikka rutto vähensi kaupankäyntiä, oli sillä silti positiivisia vaikutuksia talonpoikien asemaan; maaseuduille syntyi työvoimapulaa ja kartanonherrojen oli tehtävä myönnytyksiä talonpojille. Monilla alueilla talonpojat ottivatkin käyttöönsä hylättyjä peltoja ja laajensivat näin omaa viljelyalaansa. Näin alettiin saamaan suurempia satoja ja elintaso nousi huomattavasti.
Katovuosien ja mustan surman aiheuttama väestömäärän väheneminen aiheuttikin jäljelle jääneen väestön vaurastumisen. Näin väestöllä oli enemmän omaisuutta käytettäväksi ylellisyystuotteisiin, mutta vähemmän niiden tuottajia, joten alempien luokkien asema parani huomattavasti. Musta surma ja kirkon voimattomuus holtittomasti riehuvan taudin suhteen romahduttivat myös katolisen kirkon asemaa ja vaikutusvaltaa, mikä myös edisti renessanssin syntyä suuressa määrin. Historioitsija Roberto Sabatino Lopez onkin esittänyt väitteen, jonka mukaan taloudellinen romahdus oli välttämätön syy renessanssille, sillä taloudellisesti suotuisina aikoina liikemiehet sijoittavat rahansa nopeasti, kun taas huonoina aikoina sijoituskohteita löytyy vähemmän, jolloin he kuluttavat kulttuuriin ja taiteeseen. Näin ollen siis voimme väittää, että 1300-luvun onnettomuudet ovat vaikuttaneet suuresti renessanssiin ja sen syntyyn.
Kiinnostus antiikin kulttuuriin
Ihmisten kiinnostusta antiikin kulttuurin lisäsi Bysantin pääkaupungin Konstantinopolin joutuminen Turkkilaisten vallan alle v.1453. Antiikin kulttuuria ja kreikan kieltä oli vaalittu koko keskiajan ajan ja niitä pidettiinkin “ylellisenä”. Valtauksen jälkeen kreikankielen oppineita muutti Italian kaupunkeihin ja he toivat samalla mukanaan antiikin ajalta säilyneitä käsikirjoituksia ja perinteitä.
Muun euroopan feodaaliset yhteiskunnat erosivat Pohjois-Italian itsenäisistä kaupankäyntiin erikoistuneista kaupunkivaltioista. Kaupunkäynnin lisäksi renessanssin leviämistä edistivät Alppien pohjoispuoliset aateliset, jotka lähettivät nuoriaan opiskelemaan Italian yliopistoihin. Alppien pohjoispuolella aatelissuvuissa renessanssi ilmeni lähinnä hoveissa, taiteessa ja arkkitehtuurina.
Kulttuuri + antiikin perintö
Kulttuuri on ilmeinen vaikuttaja renessanssin syntyyn - tarkoittaahan renessanssi taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallista murrosta. 1400-luvulla juuri kulttuurissa tapahtui muutoksia, jotka ilmenivät monilla eri osa-alueilla kuten kuvataiteessa ja kirjallisuudessa. Mielestäni juuri kulttuuria voisikin sanoa renessanssin synnyn tärkeimmäksi tekijäksi, sillä eikö kulttuuri tarkoita ihmiskunnan ja yhteisön saavutusten kokonaisuutta. Mitä siis jäisi jäljelle ilman kulttuuria.
Renessanssille tyypillistä oli antiikin ihailu, mutta tietenkin oman aikakauden näkökulmasta. Antiikin ihanteet omaksuttiin helposti ja niitä muokattiin itselle sopiviksi. Antiikin kulttuurista saatiin paljon vaikutteita renessanssin kulttuuriin, ja niin käsityksiä muutettiin. Voidaan kuitenkin sanoa, että renessanssin nimi uudelleensyntyminen voidaan kokea antiikin uudelleensyntymisenä.
Renessanssille tyypillistä oli antiikin ihailu, mutta tietenkin oman aikakauden näkökulmasta. Antiikin ihanteet omaksuttiin helposti ja niitä muokattiin itselle sopiviksi. Antiikin kulttuurista saatiin paljon vaikutteita renessanssin kulttuuriin, ja niin käsityksiä muutettiin. Voidaan kuitenkin sanoa, että renessanssin nimi uudelleensyntyminen voidaan kokea antiikin uudelleensyntymisenä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

