Sivut

Powered By Blogger

11. maaliskuuta 2012

Ristiretkien vaikutus renessanssiin

Vuonna 1097 alkaneet ristiretket vaikuttivat suuresti renessanssin taloudelliseen kehitykseen, sillä Pohjois-Italian läpi kulkeneet risteretkeilijät vaurastuttivat kansaa todella paljon. Maanviljelijät, käsityöläiset ja sepät myivät tuotteitaan, kuten elintarvikkeita, aseita ja käyttöesineitä, kauppiaille, jotka taas myivät tuotteita eteenpäin ristiretkeläisille. Näin monet eri luokat rikastuivat, eivät vain ennestään rikkaat kauppias- ja pankkiirisuvut, ja tämä johti koko kansan elintason nousuun.

Ristiretkeläisille myytiin myös laivamatkoja Pohjois-Italiasta Bysanttiin tai johonkin muuhun välikohteeseen helpottaen heidän pitkää matkaansa, ja tämäkin tietenkin vaurastutti Pohjois-Italian kaupunkivaltioita, mutta sillä oli muitakin vaikutuksia. Ristiretkeläisten kuljettaminen Välimeren itäosiin ja siellä käytävä kaupankäynti loi pohjoisitalialaisille suhteita Euroopan ulkopuolisiin kansoihin. Ennen näiden kansojen kanssa oli sodittu paljon, mutta nyt eurooppalaisten olessa tekemisissä heidän kanssaan rauhanomaisesti heidän kauttaan opittiin paljon uutta tietoa, saatiin tietää uusista tuotteista ja keksinnöistä ja oivallettiin uusia asioita taiteessa ja tieteissä. Muslimien kautta saaman tiedon myötä alettiin kyseenalaistaa siihen asti itsestään selvinä pidettyjä asioita, ja tämä muutti eurooppalaisten ajattelutapaa monissa asioissa. Ristiretkillä ei siis ollut vain taloudellinen vaikutus renessanssiin, vaan se myös opetti Euroopan ulkopuolisista kulttuureista ja lisäsi yleistä tietämystä.

Laivanrakennus

Pohjois-Italian talous oli voimakkaassa nousussa 900-luvulta lähtien. Pääomia alkoi kertyä ja sijoitushalukkuus alkoi kasvaa. Ongelmaksi nousi pääomien suuntaaminen eteenpäin ja kaupan piirin laajentaminen. Täytyy ottaa huomioon, että tuohon aikaan laivan varustaminen oli suunnaton investointi eikä lastien perille pääsy ollut lähimainkaan varmaa. Riskit olivat yksinkertaisesti hyötyyn nähden liian suuret. Tämän vuoksi Firenzen nousun yksi tärkeimmistä edellytyksistä oli juuri laivanrakennustekniikoiden kehittyminen, mistä seurasi kuljetusten nopeutuminen, rahdin koon suureneminen ja hinnan halpeneminen sekä yhä kaukaisempien kohteiden saavutettavuus. Paikallisen kysynnän ollessa ailahtelevaa ei liene mikään ihme, että Firenzenkin mahtisuvut ja kauppiaat sijoittivat mielellään kaukokauppaan.

Anghiarin taistelu

29. Kesäkuuta v. 1440 oli merkittävä päivämäärä Firenzelle. Anghiarin taistelun merkitys Firenzen kaupungin historialle on huomattomasti suurempi kuin voisi äkkiseltään arvata. Taistelun seurauksena Firenzeen liitettiin Toscanan itäosat: Casentini ja Ylä-Valtiberina.
Laajenemisen myötä Firenzestä tuli merkittävä voimatekijä Keski-Italiassa. Kaupungin halussa oli kaksi jokea, vuoristoa, kukoistavia kaupunkeja ja valloitetun alueen läpi kulki tärkeitä liikennereittejä, joista onnistui kulkeminen sekä Pohjois- että Keski-Italiaan. Taistelu siis vilkastutti kaupankäyntiä, toi mainetta ja laajensi Firenzeä.

Pakolaisten vaikutus renessanssin syntyyn

Renessanssiin nähdään myös vaikuttaneen Bysantista saapuneet pakolaiset, jotka majoittuivat Italiaan. Pakolaiset toivat mukanaan antiikin kreikkalaisia mestariteoksia ja sitäkautta herättivät uudelleen kiinnostuksen antiikin tieteisiin ja taiteisiin. Bysantissa antiikin kulttuuri oli elänyt koko keskiajan ja kauemminkin ja sillä oli juuret kreikkalaisessa, roomalaisessa ja kristillisessa kulttuurissa ja Bysantissa kaikki kolme perintöä olivatkin nivoutuneet toisiinsa.

Pakolaisteoria antaa siis ymmärtää renessanssin olevan peräisin pakolaisista, jotka saapuivat Italiaan tuoden kreikkalaisia mestariteoksia, joka herätti kansassa mielenkiintoa antiikkia ja sen taidetta kohtaan. Tästä johtuen antiikin kulttuuri nousi jälleen ihailun ja tavoittelemisen kohteeksi. Eli uusi ja ulkomaalainen saatettiinkin nähdä ylellisenä ja soveltuvan hyvin rikkaiden tyyliin.



Renessanssi voidaankin siis nähdä myös eri tyylilajien sekoituksena. - Pakolaiset toivat omaa kulttuuriaan, jota italialaiset pääsivät soveltamaan omaansa myöhemmin.

Renessanssin ajan tiedemiehet

Renessanssin aikana ihannointii erityisesti antiikin ajan taiteita, mutta myös sen ajan tieteitä. Tämän takia myös minusta renessanssin aikaiset tiedemiehet ovat tärkeänä osana renessanssia ja sen kehitystä. Tiedemiesten avulla keskiaikainen maailmankuva lähti muuttumaan, sekä ympäröivästä maailmasta sai enemmän tietoa.
Keskiajalla elämää hallitsi melko kokonaisvaltaisesti katolinen kirkko. Tämä tarkoitti myös sitä, että maailmankuva oli katolisen kirkon opettama ja ohjaama. Tieto mikä oli ristiriidassa Raamatun kanssa, oli virheellistä tietoa sekä tietoa, mitä katolinen kirkko vastusti. Renessanssin aikana kuitenkin keskiaikainen maailmankuva lähti järkkymään, jolloin tilaa tuli muillekin ajatuksille. Näitä uusia maailmankuvia esittivät myös renessanssin ajan eri tiedemiehet.
Tärkeitä tiedemiehiä olivat esimerkiksi Nikolai Kopernikus, Galieo Galilei sekä Johannes Kepler. Kopernikus oli ensimmäisiä, joka esitti ettei aurinko kierrä maata, vaan maa kiertää aurinkoa. Galilei vahvisti tutkimusta havainnoillaan sekä Keplerin tarkennukset tekivät siitä tieteellisen teorian. Tiedemiehillä ei aluksi ollut niin paljon keksintöjä, jotka olisivat helpottaneet heidän tutkimustyötään, mutta ajan myötä uusia keksintöjä kehitettiin, jolloin myös maailmantutkiminen helpottui. Myös taas tässä korostuu löytöretkien merkitys, sillä niiden ansiosta maailman eri paikoista saatiin uutta tietoa.
Uudet tieteelliset näkemykset maailmasta eivät aina kulkeneet käsi kädessä katolisen kirkon näkemyksen kanssa. Kirkon vastustuksen vuoksi uudet näkemykset maailmankaikkeudesta hyväksyttiin hitaasti.

Tulot

Jotta menot saataisiin kuriin, on tultava tuloja. Firenzenvoitokkaita valloituksia, tai muita Pohjois-italiassa käytyjä sotia ei olisikäyty, jos kaupungit eivät olisi saaneet tuloja. Renessanssin aikana rahaatulikin muualtakin, kuin tekstiilien ja pankkitoiminnan kautta. Näitä olivattietenkin renessanssin tuomat musikaaliset, kirjalliset ja ennen kaikkea taiteellisetmaalauksien ja veistosten tuomat rahat antoivat suurien menojen, kutenmainittujen sotien käymiseen ja suurien arkkitehtuuristen toteutuksien rakentamiseenvapaat kädet. Näin siis myös poliittisesti tärkeät renessanssin edelläkävijäteli eri alueiden hallitsevat suvut, ja heidän sponsoroimat taiteilijat,pääsivät esille julistamaan ja levittämään renessanssin ilosanomaa.

Monen tekijän summa

Renessanssi syntyi monesta eri syystä: humanismi, rutto, antiikin perintö, varakkaat suvut, sodat, merkittävät taiteilijat,…

Toiset syistä ovat hyvinkin merkittäviä ja toiset vähemmän merkittäviä. Mutta jos jonkin vaikuttavista syistä jättäisi pois, renessanssi olisi varmasti ollut aivan erilainen. Olisiko antiikkia alettu ihailla niin vahvasti ilman antiikin perintöä? Tai olisiko mahtavia taideteoksia tai upeita arkkitehtuurisia rakennuksia syntynyt ilman mahtisukujen rahoitusta? Renessanssin syitä voidaan eritellä, mutta syitä ei kuitenkaan loppujen lopuksi voi laittaa suoranaiseen arvojärjestykseen, koska niillä kaikilla on ollut omanlainen osansa renessanssin synnyssä.