"Huomaamme, kuinka suuri arvo annetaan vanhalle ajalle, kuinka vanhan ajan kuvapatsaiden kappaleistakin, lukemattomia muita esimerkkejä mainitsematta, maksetaan korkeita hintoja, jotta saisi ne omistaa, koristaa niillä talonsa, antaa taiteilijoiden pitää niitä malleina, joita koetetaan parhaan mukaan jäljitellä muissa teoksissa."
Näin renessanssin aikalainen ja yhteiskunnan teräväsanainen tarkkailija Niccolo Machiavelli teoksessaan Valtiollisia mietelmiä. Lainauksesta tulee esiin renessanssin tärkein piirre: antiikin ihannointi. Antiikki oli läsnä kaikkialla Italiassa, myös Firenzessä, se oli osa arkipäivää keski-ajalllakin, sillä monet antiikin ajan rakennukset oli muutettu toiseen käyttötarkoitukseen, kuten entiset temppelit kirkoiksi ja teatterit palatseiksi. Myös antiikin ajan rakennusten raunioita oli kaikkialla. Taiteilijoilla ei siis ainakaan ollut pulaa antiikin esikuvista.
Turkkilaisten vallattua Konstantinopolin vuonna 1453 Italiaan tuli paljon kreikkalaisia oppineita antiikin aikaisine kirjoituksineen, joista suurin osa on säilynyt Biblioteca Vaticanon ja Biblioteca Laurenzianan kaltaisissa suurissa kirjastoissa. Bysantti oli säilyttänyt ja vaalinut antiikin perinnettä, toki muokaten sitä omiin tarpeisiinsa. Kun siis nämä kreikkalaiset oppineet saapuivat Italiaan oppeineen, he ikään kuin havahtduttivat italialaiset näkemään ympärillään olevan antiikin taiteen paljouden ja kauneuden, sekä herättelivät antiikin aikaista tieteen ilmapiiriä. Taiteessa ja arkkitehtuurissa alettiin taas ihannoida säännöllisyyttä, tasapainoisuutta ja sopusuhtaisuutta, sekä muita antiikista omaksuttuja piirteitä kuten geometrisyyttä, koristepäätyjä ja pilareita.
Antiikin perinnöllä on siis ollut merkittävä osa siinä millaiseksi renessanssi muodostui ja tuon perinnön säilyttäjän ja esiin tuojan Bysanttin vaikutusta Italian renessanssiin on alettu viime vuosikymmeninä korostaa.
Lähteet:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/697/hakkarai.html
http://www.tieteessatapahtuu.fi/034/lilius.pdf
Niccolo Machiavelli, Valtiollisia mietelmiä
Joku historian yleisteos, jonka nimeä en ennättänyt ottaa muistiin kiiruhtaessani bussiin
10. maaliskuuta 2012
Antiikin perintö ja Bysantti
Bysantin vaikutus eurooppalaiseen kulttuuriin on ollut kiistaton. Se toimi innovaatiokeskuksena ja antiikin perinnön säilyttäjänä sekä välittäjänä 1400-luvun renessanssille. Kulttuuriarvot, jotka löydettiin renessanssissa, olivat olleet tunnettuja Bysantissa koko ajan.
Firenzessä heräsi 1300-luvun lopulla uudenlainen kiinnostus antiikkiin. Humanistien asenne erosi keskiajan antiikin harrastuksesta siinä, että he omaksuivat antiikin ihanteet ja halusivat jäljitellä niitä. Ihmiset löysivät vastakaikua ajattelulleen antiikista ja kosketus antiikkiin loikin vankan pohjan sen uudelleensyntymiselle.
Antiikista periytyi sekä ihmisen muokkaamaa fyysistä ympäristöä, kuten tiet ja rakennuskanta, että monenmoista kulttuuria arkipäivän askareista aatteisiin ja uskomuksiin. Muun muassa muinaisen Kreikan ja Rooman rakennuksista otettiin mallia pylväisiin, kaariin ja kupoleihin.
Firenzessä heräsi 1300-luvun lopulla uudenlainen kiinnostus antiikkiin. Humanistien asenne erosi keskiajan antiikin harrastuksesta siinä, että he omaksuivat antiikin ihanteet ja halusivat jäljitellä niitä. Ihmiset löysivät vastakaikua ajattelulleen antiikista ja kosketus antiikkiin loikin vankan pohjan sen uudelleensyntymiselle.
Antiikista periytyi sekä ihmisen muokkaamaa fyysistä ympäristöä, kuten tiet ja rakennuskanta, että monenmoista kulttuuria arkipäivän askareista aatteisiin ja uskomuksiin. Muun muassa muinaisen Kreikan ja Rooman rakennuksista otettiin mallia pylväisiin, kaariin ja kupoleihin.
Kilpailu nosti kaupungin talouden
1300-luvun nousukausi toi mukanaan vastoinkäymisiä. Firenzen kehitystä hidastivat jatkuva nälänhätä ja vuoden 1333 tulva, joka aiheutti suurta hävitystä. Suurin este kaupingin kehitykselle oli rutto, joka levisi kaupungin alueelle 1300-luvun puolivälissä ja surmasi lähes 66 % prosenttia kaupungin silloisesta väestöstä. Luonnonkatastrofien lisäksi kaupunkia koettelivat armeijan kärsimät tappiot, vuoden 1346 talouskriisi ja myöhemmät sisäpoliittiset kiistat ja sosiaaliset levottomuudet, jotka huipentuivat v. 1348 villatyöläisten kapinaan.
Myöhemmin 1300-luvulla muodostettu Albizzi-suvun johtama hallitus kilpaili Medici-suvun kanssa kaupungin poliittisesta herruudesta. Kilpailun vaikutus näkyy loistavien monumenttien, taiteen ja arkkitehtuurin yksilöissä, joita me voimme ihailla vielä tänäkin päivänä. Kilpailu nosti kaupungin taloutta ja Medici-suku vakiinnuttikin poliittisen ja taloudellisen asemansa toimimalla edustavassa asemassa paavin virallisina pankkiireina, joka johti vaikuttavan dynastian luomiseen, jonka jälki näkyy historiassamme jopa kolmen vuosisadan ajan.
Toimiva talous kannattelee valtiota ja tässä tapauksessa voimme liittää kilpailun ja talouden yhteen, sillä juuri kilpailu nosti Medici-suvun johtavaksi aatelis-suvuksi muiden joukosta.
Myöhemmin 1300-luvulla muodostettu Albizzi-suvun johtama hallitus kilpaili Medici-suvun kanssa kaupungin poliittisesta herruudesta. Kilpailun vaikutus näkyy loistavien monumenttien, taiteen ja arkkitehtuurin yksilöissä, joita me voimme ihailla vielä tänäkin päivänä. Kilpailu nosti kaupungin taloutta ja Medici-suku vakiinnuttikin poliittisen ja taloudellisen asemansa toimimalla edustavassa asemassa paavin virallisina pankkiireina, joka johti vaikuttavan dynastian luomiseen, jonka jälki näkyy historiassamme jopa kolmen vuosisadan ajan.
Toimiva talous kannattelee valtiota ja tässä tapauksessa voimme liittää kilpailun ja talouden yhteen, sillä juuri kilpailu nosti Medici-suvun johtavaksi aatelis-suvuksi muiden joukosta.
9. maaliskuuta 2012
Cosimo de' Medicin ajan Firenze
1400-luvulla Firenze saavutti suurimman kulttuurillisen kukoisuksensa. Humanistinen aika vaikutti ihmisten elämään taiteissa ja tieteissä. Medicin perheellä oli osansa tässä kulttuuri-ilmapiirin syntymisessä. Medici-suvun ensimmäinen hallitsija, Cosimo il Vecchio, johti kaupungin poliittista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä kuolemaansa saakka. Hänellä oli myös osaa Firenzen ulkoasuun, sillä hän palkkasi arkkitehti Brunelleschin suunnittelemaan Maria del Fioren kupolin.
Cosimo oli erittäin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa rauhan ja kukoistuksen vuoksi ja hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu rauhansopimus Milanon Sforza-suvun kanssa, joka lopetti vuosikymmeniä jatkuneet sodat.
Talous
Talous vaikutti hyvin suuresti renessanssin syntyyn-varsinkin 1200-1300 -luvuilla. Talous lähti nousuun ristiretkistä ja nousu vain jatkui. Firenzestä tuli pankki- ja rahatalousmenetelmien keskus ja floriinista tuli kansainvälisen kaupan valuutta. Rikkaimmat ja arvostetuimmat suvut (esim. Medicit) rahoittivat monenlaisia hankintoja, joiden avulla Firenzeen rakennettiin erilaisia monumentteja yms. Taloudellinen tuki auttoi Firenzen nousuun myös muissa vaikutteissa, sillä olisiko taidekkaan noussut esille ilman rahoitusta.
8. maaliskuuta 2012
Keskiajan päättymisen merkitys
Renessanssi on yleisesti ottaen ajateltu valoisaksi kaudeksi pimeän keskiajan jälkeen. Koska keskiaika oli länsimäisessä kulttuurissa, erityisesti Italiassa, täysin nimenomaan katolisen kirkon käsissä, oli uusiin ajatuksiin helppo samaistua. Keskiajalla korostettiin yhteisöä ja pelkästään biologisen kehityksen mukaan jokainen ihminen on itsekäs, humanismi ja ajatus omasta itsestään persoonana oli varmasti vapauttavaa. Näin myös muiden uusien ajatusten ja taidesuuntien oli helpompi levitä, koska ihmisten ennakkoluulot ja kapeakatseiset näkemykset keskiajan jälkeen avartuivat.
Yhteiskunnallinen nousu
Italiassa avautuivat uudet, virvoittavat yhteiskunnallisen nousun mahdollisuudet 1000-luvun tienoilla. Barbaarisotien kausi oli mennyt, ja aika oli turvallisempi kuin satoihin vuosiin.
Yritteliäisyys kukoisti kaikkialla ja työn tehoa parannettiin. Hevosten vetokyky moninkertaistui, kun keksittiin länget ja uudet valjaat sekä kavioihin naulattiin rautakengät. Maanviljelys virkosi ja käyttöön otettiin kääntöaura, uusia viljelmiä raivattiin metsiä hakkaamalla ja soita kuivattamalla. Myös vesi- ja tyylimyllyn keksiminen auttoi asiaa. Sadot kasvoivat, ihmiset saivat syödä paremmin ja väestö alkoi lisääntyä.
Läänitysherrojen valta oli murtunut pitkissä taisteluissa, eivätkä he enää hallinneet talonpoikien kasvavia joukkoja, jotka kaipasivat vapaampaa ja parempaa elämää. Monet jättivät maaseudun ja pakenivat herrojen käskyvaltaa kaupunkeihin. Ne vetivät yhä enemmän puoleensa, sillä kirkollisen esivallan alaisuudessa pystyi elämään vapaammin ja tekemään itsenäistä työtä.
Uusia liikkeitä ja työpajoja avattiin, kaupunkien muurit alkoivat nousta ja ne sulkivat sisäänsä uusia alueita. Käsityöt kehittyivät, liikenne ja kauppa voimistuivat, raha tuli kaupan välineeksi. Kaupungin "suljettu", sisäänlämpiävä talous muuttui ja tuli "avoimeksi".
Yritteliäisyys kukoisti kaikkialla ja työn tehoa parannettiin. Hevosten vetokyky moninkertaistui, kun keksittiin länget ja uudet valjaat sekä kavioihin naulattiin rautakengät. Maanviljelys virkosi ja käyttöön otettiin kääntöaura, uusia viljelmiä raivattiin metsiä hakkaamalla ja soita kuivattamalla. Myös vesi- ja tyylimyllyn keksiminen auttoi asiaa. Sadot kasvoivat, ihmiset saivat syödä paremmin ja väestö alkoi lisääntyä.
Läänitysherrojen valta oli murtunut pitkissä taisteluissa, eivätkä he enää hallinneet talonpoikien kasvavia joukkoja, jotka kaipasivat vapaampaa ja parempaa elämää. Monet jättivät maaseudun ja pakenivat herrojen käskyvaltaa kaupunkeihin. Ne vetivät yhä enemmän puoleensa, sillä kirkollisen esivallan alaisuudessa pystyi elämään vapaammin ja tekemään itsenäistä työtä.
Uusia liikkeitä ja työpajoja avattiin, kaupunkien muurit alkoivat nousta ja ne sulkivat sisäänsä uusia alueita. Käsityöt kehittyivät, liikenne ja kauppa voimistuivat, raha tuli kaupan välineeksi. Kaupungin "suljettu", sisäänlämpiävä talous muuttui ja tuli "avoimeksi".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
