Antiikin ajan vaikutus renessanssiin

Antiikin kulttuurilla on hyvin ilmeinen vaikutus renessanssiin syntyyn jo siksi, että italian kielen renessanssi-sana, rinascimento, tarkoittaa uudelleensyntymistä viitaten antiikin kulttuuriin. Renessanssin aikana ihannoitiin antiikin aikaa ja sen taidetta, kulttuuria, ihanteita ja aatteita.

Varsinkin alussa antiikin aika tuli renessanssia hyvin paljon. Renessanssin alussa haluttiin muuttua, mutta ihmiset eivät olleet vielä keksineet tapoja erottua keskiajasta. Antiikin aika toimi muutoksen suunnannäyttäjänä renessanssin ajan ihmisille; he poimivat siitä joitain toimivia ja mielekkäitä asioita suoraan elämäänsä, mutta suurta osaa antiikin keksinnöistä ja aatteista he muokkasivat sopimaan uuteen aikaan ja elämänmenoon tehden näistä asioista juuri renessanssin ajan omia tunnuspiirteitä, ei vain antiikin ajan kopiointia. Antiikista otettiin vaikutteita lähes kaikilla elämän osa-alueilla aivan arkipäivän askareista uskomuksiin ja aatteisiin sekä juhlamenoihin. Antiikin aika vaikutti voimakkaasti myös lähes jokaiseen taidemuotoon aina kirjallisuudesta patsaisiin.

Mahtisukujen vaikutus renessanssin syntyyn

Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden mahtisuvut, kuten Firenzen Medicit ja Milanon Sforzat , olivat yksi suuri tekijä renessanssin synnyssä. Pohjois-Italian poliittinen tilanne oli renessanssin alkaessa 1300-luvulla varsin sekava ja pirstaleinen; yhteista hallitsijaa ei ollut, vaan itsenäisten kaupunkivaltioiden itsevaltiaina toimivat nämä kunkin kaupunkivaltion rikkaimmat suvut, jotka sotivat lähes kokoajan keskenään kaupungin sisällä sen herruudesta ja hyvin useasti muiden kaupunkivaltioden kanssa maa-alueista ja muista rikkauksista.

Renessanssin alussa näillä suvuilla ei ollut paljoakaan poliittista tai hallinnollista valtaa, joten he pyrkivät saamaan sitä osoittamalla omaa vaurauttaan. Kun yksi rikas suku päätti pönköttää omaa valtaansa rakennuttamlla hienon palatsin tai maalauttamalla tauluja kuuluisilla taidemestareilla, muut rikkaat suvut lähtivät kilpailuun mukaan, ja tämä loi suuren sukujen vaurauskilpailun, joka sisälsi monia eri osa-alueita, kuten taideen ja rakennukset . Taiteen monet osa-alueet kehittyivät paljonkin eteenpäin, kun mahtisuvut halusivat jotain uutta ja ennen näkemätöntä taidetta omaan haltuunsa.

Eri suvuilla oli omat alansa, joiden kautta he olivat rikastuneet, kuten Mediceillä pankkiala ja Sforzilla palkka-armeijat. Jokainen suku oli kehittänyt niin voimakkaat monopolin omalla alallaan, että heitä oli turha käydä haastamaan. Kilpailu syntyikin siis siinä, kun haluttiin näyttää oma varakkuus muille kansalaisille ja osoittaa, että juuri he olivat ne rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat.

Kasvava Firenze

Ilmaston muutoksen myötä Pohjois Italian talous alkoi kasvaa 900-luvulta lähtien. Keskiläpötila nousi 2-3 celssius astetta sydänkeskiajasta ja maanviljelysmenetelmät olivat kehittyneet paremmiksi. Tämä johti tehokkaampaan ja kasvavaan maataloustuotantoon, joka mahdollisti muöhemmin myös suuren väestökasvun.

Ristiretkien alkaminen vuonna 1097mahdollisti todellisen Pohjois-Italian nousun. Porvarit huomasivat ristiretkeläisten liikkuvan Välimeren alueen pohjoisosissa ja käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Kaupankäynti vilkastui, kun ristiretkeläisille altettiin myymään elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita. Laivuritkin käyttivät tilannetta hyväksi. Ristiretkeläisille tarjottiin matkustamista meriteitse.
Ristiretkien myötä Pohjois-Italia alkoi vaurastua. Kaupan käynti keskittyi kaupunkeihin, joista alkoi muodostua kaukokaupan keskuksia. Varsinkin Firenze, Milano ja Venetsia hyötyivät suuresti.

Laivanrakennustekniikan kehittyessä laivamatkojen pituus kasvoi ja perille päästiin nopeammin. Tämä oli merkittävää, sillä se johti rahtihintojen alenemiseen. Matkan pidentyessä uusia tärkeitä kauppayhteyksiä muodostui yhä kauemmas ja kaupankäynnin verkosto kasvoi. Maateitse tapahtuva kaupankäynti kärsi tästä. Laivoilla saatiin kuljetettua isompia lasteja, se oli kustannustehokkaampaa ja helpompaa.

Kaukokaupan kasvun ansiosta Firenzen nousu renesanssin keskeisimmäksi kaupungiksi oli mahdollista. 1100-luvulla käsityöt ja tekstiilit olivat keskeisessä asemassa. Paljon voittoja saatiin tekstiilikaupasta. Voittojen ansiosta tekstiilikeskeistä kaupankäyntia voitiin laajentaa ulkomaille. Firenzestä alkoi muodostua yksi Euroopan suurimpia kaupunkeja.

1200-luvulla taloudellinen ja poliittinen kehitys mahdollistivat asukasmäärän kasvun. Asukasmäärän kasvaessa ja kaupungin suurentuessa kahitystä tapahtui entistä nopeammin. Ihmisten kasvava määrä ja kauppa saivat pankki- ja rahoitusmenetelmät kehittymään, mikä teki kaupungista merkittävän rahaliikenteen keskuksen. Firenzen valuutasta floriinista tuli pian kaunsainvälisen kaupan valuutta.

Aina ei kuitenkaan mennyt hyvin. 1300-luvalla Firenze koki monta vastoinkäymistä. Nälänhätä, musta surma -rutto, talouskriisi ja valtataistelu muita Pohjois-Italian kaupunkivaltioita vastaan huononsi Firenzen asemaa. Vastoikäymiset voidaan kokea positiivisenakin kaupungin vahvistumisena. Kehitystä tapahtui asioiden korjaamiseksi ja samoja virheitä vältettiin.

Medici-suvulla on suuri merkitys Firenzelle. Suvun valtakausi kesti 1300-luvulta ja huipentui renesanssin aikakaudella 1400-luvulla. Medicit olivat merkittäviä ja heillä oli iso rooli mesenaatteina taiteen, kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin saralla. Medicit viestittivät toiminnallaan oman kaupungin ja suvun valta-asemaa.

Kaupunkia kehitettiin kukoistuksen aikaan suuresti. Suurempia ja mahtavampia rakennuksia rakennettiin jatkuvasti. Firenzestä tuli Euroopan yksi rikkaimmista, suurimmista ja loisteliammista kaupungeista.

Lähteet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://www.firenze.fi/historia.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Firenze

Ristiretkien vaikutus renessanssiin

Vuonna 1097 alkaneet ristiretket vaikuttivat suuresti renessanssin taloudelliseen kehitykseen, sillä Pohjois-Italian läpi kulkeneet risteretkeilijät vaurastuttivat kansaa todella paljon. Maanviljelijät, käsityöläiset ja sepät myivät tuotteitaan, kuten elintarvikkeita, aseita ja käyttöesineitä, kauppiaille, jotka taas myivät tuotteita eteenpäin ristiretkeläisille. Näin monet eri luokat rikastuivat, eivät vain ennestään rikkaat kauppias- ja pankkiirisuvut, ja tämä johti koko kansan elintason nousuun.

Ristiretkeläisille myytiin myös laivamatkoja Pohjois-Italiasta Bysanttiin tai johonkin muuhun välikohteeseen helpottaen heidän pitkää matkaansa, ja tämäkin tietenkin vaurastutti Pohjois-Italian kaupunkivaltioita, mutta sillä oli muitakin vaikutuksia. Ristiretkeläisten kuljettaminen Välimeren itäosiin ja siellä käytävä kaupankäynti loi pohjoisitalialaisille suhteita Euroopan ulkopuolisiin kansoihin. Ennen näiden kansojen kanssa oli sodittu paljon, mutta nyt eurooppalaisten olessa tekemisissä heidän kanssaan rauhanomaisesti heidän kauttaan opittiin paljon uutta tietoa, saatiin tietää uusista tuotteista ja keksinnöistä ja oivallettiin uusia asioita taiteessa ja tieteissä. Muslimien kautta saaman tiedon myötä alettiin kyseenalaistaa siihen asti itsestään selvinä pidettyjä asioita, ja tämä muutti eurooppalaisten ajattelutapaa monissa asioissa. Ristiretkillä ei siis ollut vain taloudellinen vaikutus renessanssiin, vaan se myös opetti Euroopan ulkopuolisista kulttuureista ja lisäsi yleistä tietämystä.

Laivanrakennus

Pohjois-Italian talous oli voimakkaassa nousussa 900-luvulta lähtien. Pääomia alkoi kertyä ja sijoitushalukkuus alkoi kasvaa. Ongelmaksi nousi pääomien suuntaaminen eteenpäin ja kaupan piirin laajentaminen. Täytyy ottaa huomioon, että tuohon aikaan laivan varustaminen oli suunnaton investointi eikä lastien perille pääsy ollut lähimainkaan varmaa. Riskit olivat yksinkertaisesti hyötyyn nähden liian suuret. Tämän vuoksi Firenzen nousun yksi tärkeimmistä edellytyksistä oli juuri laivanrakennustekniikoiden kehittyminen, mistä seurasi kuljetusten nopeutuminen, rahdin koon suureneminen ja hinnan halpeneminen sekä yhä kaukaisempien kohteiden saavutettavuus. Paikallisen kysynnän ollessa ailahtelevaa ei liene mikään ihme, että Firenzenkin mahtisuvut ja kauppiaat sijoittivat mielellään kaukokauppaan.

Anghiarin taistelu

29. Kesäkuuta v. 1440 oli merkittävä päivämäärä Firenzelle. Anghiarin taistelun merkitys Firenzen kaupungin historialle on huomattomasti suurempi kuin voisi äkkiseltään arvata. Taistelun seurauksena Firenzeen liitettiin Toscanan itäosat: Casentini ja Ylä-Valtiberina.
Laajenemisen myötä Firenzestä tuli merkittävä voimatekijä Keski-Italiassa. Kaupungin halussa oli kaksi jokea, vuoristoa, kukoistavia kaupunkeja ja valloitetun alueen läpi kulki tärkeitä liikennereittejä, joista onnistui kulkeminen sekä Pohjois- että Keski-Italiaan. Taistelu siis vilkastutti kaupankäyntiä, toi mainetta ja laajensi Firenzeä.

Pakolaisten vaikutus renessanssin syntyyn

Renessanssiin nähdään myös vaikuttaneen Bysantista saapuneet pakolaiset, jotka majoittuivat Italiaan. Pakolaiset toivat mukanaan antiikin kreikkalaisia mestariteoksia ja sitäkautta herättivät uudelleen kiinnostuksen antiikin tieteisiin ja taiteisiin. Bysantissa antiikin kulttuuri oli elänyt koko keskiajan ja kauemminkin ja sillä oli juuret kreikkalaisessa, roomalaisessa ja kristillisessa kulttuurissa ja Bysantissa kaikki kolme perintöä olivatkin nivoutuneet toisiinsa.

Pakolaisteoria antaa siis ymmärtää renessanssin olevan peräisin pakolaisista, jotka saapuivat Italiaan tuoden kreikkalaisia mestariteoksia, joka herätti kansassa mielenkiintoa antiikkia ja sen taidetta kohtaan. Tästä johtuen antiikin kulttuuri nousi jälleen ihailun ja tavoittelemisen kohteeksi. Eli uusi ja ulkomaalainen saatettiinkin nähdä ylellisenä ja soveltuvan hyvin rikkaiden tyyliin.


Renessanssi voidaankin siis nähdä myös eri tyylilajien sekoituksena. - Pakolaiset toivat omaa kulttuuriaan, jota italialaiset pääsivät soveltamaan omaansa myöhemmin.