Firenze - renessanssin kehto

Pohjois–Italiaa ja erityisesti Firenzeä pidetään renessanssin kehtona. Renessanssin syntymistä Pohjois–Italiassa vauhdittivat Pohjois–Italian talouden kasvu, ristiretket ja feodalismin mureneminen ja sen johdosta kaupunkivaltioiden syntyminen.

Pohjois–Italian talous lähti kasvamaan jo 900 – luvulla suotuisan ilmaston ja kehittyneiden viljelysmenetelmien takia. Vuonna 1097 alkaneet ristiretket vaurastuttivat vielä edelleen Pohjois–Italian kaupunkeja ja niistä tulikin kaukokaupan keskuksia. Tekstiiliteollisuuden ja pankkitoiminnan kehittyminen myös vaurastutti Italiaa, sillä se oli uusi kaupankäynnin muoto sekä vaurastumisen mahdollisuus.

Pohjois–Italiassa eri kaupunkivaltioissa valtaa pitivät eri hallitsija suvut, kuten Firenzessä Medicit ja Milanossa Sforzat. Taistelu kaupunkien vallasta ja kilpailu toisten kaupunkivaltioiden kanssa oli kovaa, eivätkä suvut tehneet yhteistyötä toistensa kanssa, jonka takia politiikka oli pirstoutunutta Pohjois–Italiassa. Kaupunkivaltiot olivat tyrannioita, joissa päätösvalta perustui mielivaltaan ja laittomuuteen. Firenzen mahti perustui pankkilaitokseen, joka teki siitä Sienan ohella koko maailman finanssikeskuksen. Jopa kirkko joutui vaikeina aikoina turvautumaan lainoihin pankeista, mikä antoi pankkiireille, kuten Mediceille, poliittista vaikutusvaltaa.

Miksi juuri Firenzestä tuli renessanssin kehto, selittää kaupungin vaurastuminen ja kasvu. Firenze olikin 1300 – luvulla yksi Euroopan suurimmista, rikkaimmista ja kauneimmista kaupungeista. Pankkitoiminnan ohella Firenze vaurastui myös tekstiiliteollisuuden avulla. Firenzeä suojattiin puolustusmuurilla, joka rakennettiin 1170 – ja 1180 – luvuilla, ja laajennettiin valloitussodilla. Firenze koki myös kovia 1300 – luvulla Mustan surman saavuttua kaupunkiin, sotilaallisten tappioiden sekä talouskriisin myötä.

Lähteet :

http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/SibaPublicCode/ShowRecordDetails?xpage=s_muhi_article&link=xwikishared:NodeMuhiArticle.kesk_trecento1

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=43978&contentlan=1&culture=fi-FI

http://koulut.etela-karjala.fi/lpr_lyseo/firenze/firenze_pohjitalian_johtoon.htm

Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007) WSOY

Firenzen nousu

Renessanssi lähti liikkeelle Pohjois-Italiasta, jonka jälkeen se levisi muualle Eurooppaan. Firenze oli yksi keskeisimmistä kaupungeista renessanssin aikaan. Se oli sekä poliittisesti että taloudellisesti vahva. Ilmaston muuttuessa ja maatalouden parantuessa talous kasvoi 900-luvulla. Keskiaikaiset viljelymenetelmät tuottivat parempaa satoa.


Ristiretket alkoivat vuonna 1097 ja vaikuttivat merkittävästi Pohjois-Italian taloudelliseen kehitykseen. Kauppiaat myivät ristiretkeläisille mm. aseita, vaatteita, elintarvikkeita sekä käyttöesineitä. Laivurit taas tarjosivat retkeläisille kuljetuksia. Laivanrakennus oli kehittynyt niin että kuljetukset olivat nopeampia ja mahdollisia yhä kauempana sijaitseviin kauppapaikkoihin. Ristiretkien myötä Pohjois-Italian kaupungeista alkoi muodostua keskuksia kaukokaupalle. Kaukokaupan vilkastumisen jälkeen alkoi Firenzen nousu renessanssin keskeisimmäksi kaupungiksi 1100-luvulla. Tekstiilikaupan avulla Firenze nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä rahaliikenteen keskuksista ja suurimmista kaupungeista.


1300-luvulla Firenze oli kovilla. Musta surma tappoi ihmisiä, kaksi suurta pankkia kaatui ja Osmanien valtakunnan muodostuminen häiritsi kaupankäyntiä. Kuitenkin mustan surman jälkeen väestö vaurastui ja sen mukana myös Firenze. Vastoinkäymisten jälkeen Medicien suku nousi valtaan. Medicien avulla upea kultturinen ilmapiiri syntyi, joka on säilynyt tähänkin päivään asti. Firenzestä tuli yksi suurimmista, upeimmista ja rikkaimmista kaupungeista.

lähteet:

http://www.firenze.fi/historia.html

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

Rolf C. Wirtz, taide & arkkitehtuuri Firenze

Firenze – nouseva kaupan ja kulttuurin keskus

Pohjois-Italian talous alkoi kasvaa 900-luvulla. Ilmasto lämpeni, mikä vaikutti positiivisesti maanviljelyyn. Lisäksi hyödynnettiin keskiajalla kehitettyjä tehokkaita viljelymenetelmiä, jotka auttoivat viljelijöitä tuottamaan paremman sadon.

Käänne Pohjois-Italian talouden kehittymisessä tapahtui vuonna 1097, kun ristiretket olivat alkaneet. Porvarit näkivät Välimeren pohjoisosissa liikkuvissa ristiretkeläisissä mahdollisuuden kaupankäyntiin. Ristiretkeläisille myytiin elintarvikkeita, vaatteita, käyttöesineitä, haarniskoita ja aseita. Laivurit ottivat myös tilanteesta hyödyn irti tarjoamalla retkeläisille kuljetuksia sinne, minne he olivat suuntaamassa. Ristiretket vaurastuttivat Pohjois-Italian kaupunkeja, joista alkoi muodostua kaukokaupan keskuksia. Etenkin Firenzen, Milanon ja Venetsian porvarit rikastuivat vapautuen samalla katolisten pappien ja feodaaliherrojen vallan alta.

Ristiretkien alkuun sysäämä kaukokaupan kehitys kiihtyi. Laivanrakennustekniikan parannuttua kuljetukset nopeutuivat ja pystyttiin luomaan yhteyksiä yhä kauempana sijaitseviin maihin. Kuljetettavat massat suurenivat ja rahdeista tuli halvempia. Genova ja Firenze olivat ensimmäisiä kaupunkeja, jotka siirtyivät ympärivuotiseen purjehdukseen.

Kaukokaupan vilkastuminen hyödytti Firenzeä suuresti, ja sen nousu renessanssin keskeisimmäksi kaupungiksi alkoi 1100-luvulla. Käsityö ja tekstiilit näyttelivät suurta osaa Firenzen menestystarinassa. Tekstiilikauppa tuotti kaupungille paljon voittoja, joiden myötä tekstiilikeskeistä kaupankäyntiä pystyttiin levittämään ulkomaille. Firenze kasvoi yhdeksi Euroopan suurimmista kaupungeista ja merkittävimmistä rahaliikenteen keskuksista.

1200-luvulla taloudellinen ja poliittinen kehitys sysäsivät Firenzen asukasluvun nousuun. Samalla pankki- ja rahoitusmenetelmät kehittyivät, ja Firenzestä tuli niiden keskus. Firenzen valuutta, floriini, nousi pian kansainvälisen kaupan valuutaksi.

Monet vaikeudet koettelivat Firenzeä, kuten koko Eurooppaa, 1300-luvulla. Kaksi Firenzen suurinta pankkia, Bardin ja Peruzzin pankit, luhistuivat Englannin kuninkaan Edvard III:n jättäessä velkansa maksamatta. Osmanien valtakunnan muodostuminen häiritsi kaupankäyntiä idässä ja musta surma tappoi suunnattomia määriä Euroopan asukkaita. Mustan surman myötä Firenzen väkiluku laski lähes puolella entisestä, mikä syöksi kaupungin hetkelliseen sekasortoon.

Yllättäen jotkut 1300-luvun onnettomuuksista kuitenkin edistivät renessanssia. Musta surma oli harventanut Euroopan väestöä, mistä aiheutunut työvoimapula sai palkat nousemaan. Niinpä jäljelle jääneestä väestöstä tuli vaurasta, ja ihmiset olivat halukkaampia ostamaan korkeatasoisia tuotteita kuin ennen. Kirkon kyvyttömyys estää mustaa surmaa heikensi kirkon mahtia, mikä edisti omalta osaltaan renessanssia ja ihmisten ajatustapojen kehittymistä uuteen suuntaan. Firenzessä kahden suuren pankin kaatuminen avasi tien Medicin rikkaan suvun valtaannousulle. Tieteen, kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin saralla mesenaatteina toimineet Medicit nostivat Firenzen uuteen kukoistukseen, vaikkakin heidän käyttämänsä keinot tässä hankkeessa olivat usein kyseenalaisia.

Lähteet:

Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma 1&2 (2007)

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze

http://www.firenze.fi/historia.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Florentine_Renaissance

Firenzen nousu

Firenzen kaupungin taloudellinen kukoistus oli saavuttamassa huippunsa 1200-luvulla. Kaupungin 1100-luvulla alkanut vaurauden kasvu oli suurilta osin erilaisten tekstiilien myynnin, valmistuksen, sekä jalostuksen ansiota. Kankaiden tuotannosta ja pankkitoiminnasta olivat tulleet Firenzen tärkeimmät talouden alat, mutta miten renessanssiajan talous toimi käytännössä Pohjois-Italiassa? Miten Firenzestä nousi taloudellisesti yksi Italian tärkeimmistä kaupungeista?

Välimeren kaupankäynnin kasvava vilkkaus 1100-luvulla rikastutti kauppiaita, sekä pankkiireja Pohjois-Italiassa, etenkin Firenzessä. Väestönkasvu kiihtyi, sekä Euroopan poliittinen asema vakiintui ja opetuksen taso nousi. Väestönkasvu kuitenkin loppui mustan surman ja ruuantuotannon vähentymisen takia, jolloin suurin osa Euroopan väestöstä kuoli.

Myös jatkuvat sodat keskeyttivät talouden- ja väestönkasvun, sekä ne vaativat ihmisiä sotimaan, sekä suuret verot.

Renessanssi kuitenkin muutti elämää. Löytöretket, painokone, uskonpuhdistus, sekä tieteellinen vallankumous vaikuttivat maailmaan ja Eurooppa alkoi siirtyä uudelle ajalle.

Poliittisesti 1200-luvulla Euroopan yhtenäisyys lähestyi loppuaan, sillä keisaria ja kirkkoa uhkasi eripura. Kirkko palautti kirkollisen yhtenäisyytensä, jonka se tilapäisesti kadotti monien uskonnollisten kehitysten merkeissä.

Firenze toimi kirkollisen uudistuspyrkimysten, sekä keisarin välisen valtataistelun keskuksena. Rajakreivitär Matildan hallituskaudella Firenze luopui Saksan keisarista ja taipui paavin vallan alaisuuteen. Firenzeläiset eivät pian enää tyytyneet varjelemaan kaupunkinsa saavuttamaa poliittista vapautta, vaan laajensivat poliittista ja alueellista valtaansa ryöstöretkillä. Useat kaupungit alistuivat Firenzen valtaan. Kaupungin laajentuessa, aloitettiin vuonna 1173 rakentaa uutta kaupunginmuuria. Muurien sisällä kaupungin paavin kannattajien ja keisarin kannattajien väliset erimielisyydet varjostivat kaupungin elämää 1200-luvulla. Huolimatta erimielisyyksistä, kaupungin taloudellinen kukoistus oli parhaimmillaan. Kauppiaiden ja käsityöläisten valta oli kasvanut ja pian he hallitsivat tärkeimpiä poliittisia osia.

1300-luvulla Välimeren kaupankäynti vilkastui. Kaupankäynti vesireittejä pitkin oli tehokkaampaa, kuin maalla matkaaminen, sillä yksi laiva pystyi korvaamaan useitä kärryjä, joilla kuljetettiin tuotteet maalla. Siksi Italiassa on useita kaupunkeja jokien ja merien rannoilla. Merillä kauppamatkat olivat myös halvempia ja turvallisempia, kuin maalla.

Medicin suku oli mahtisuku, joka hallitsi Firenzeä 1200-luvulta 1700-luvulle. Medicit olivat alun perin vaatimattomista oloista, mutta he rikastuivat pankkitoiminnalla. Suku nousi vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi 1400-luvulla ja hallitsi Firenzeä virallisesti.

Firenze saavutti 1400-luvulla suurimman kukoistuksensa.

Lähteet:

Verkko:

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia

http://www.firenze.fi/historia.html

http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/toscana/firenze-historiaa-ja-renesanssitaidetta

Kirjallisuus:

Frederic Delouche, Illustrated History of Europe

Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri Firenze

Riina Ahola 1ib

Pohjois-Italian alueen ja Firenzen nousu renessanssin aikana

Renessanssin kasvu lähti liikkeelle Toscanan maaseudulta ja Firenzen kaupungista leviten ensimmäiseksi koko Italian valtioon ja siitä hiljalleen liikkuen kohti Euroopan rajoja.  Italialaiset kunnostivat monia Antiikin Kreikan ja Roomalaisten töitä ja ottivat niistä myös vaikutteita omiin töihinsä.

Italian talouden kasvu oli peräisin 900-luvulta. Kasvua edistivät sekä ilmasto-olojen paraneminen että keski-ajan talonpoikien kehittämät tehokkaat viljelyjärjestelmät, joiden ansiosta viljojen ylijäämä voitiin myydä eteenpäin. Kaukokaupan elpymiseen taas vaikutti Euroopan ja Välimeren alueen olojen vakiintuminen kansainvaellusten jälkeen.

Laivanrakennustekniikan kehittyminen nopeutti kuljetuksia ja yhä pidemmällä oleviin kauppapaikkoihin luotiin uusia yhteyksiä. Parhaimmillaan Pohjois-Italian kauppayhteydet ylettyivätkin jopa Skandinaviaan asti. Maanteiden välinen kaupankäynti oli vähentynyt huomattavasti, sillä merikaupan etuja olivat mm. kuljetettavien massojen suurempi koko ja rahtien hintojen halpeneminen. Ratkaiseva muutos taloudelliselle nousulle tapahtui ristiretkien alettua vuonna 1097.

Lähi-idän kaupan vilkastuminen hyödynsi firenzeläisiä kauppiaita 1100-luvulta lähtien, sillä uusi materiaali, silkki, tuotiin Toscanan alueelle Konstantinopolin kautta. Firenzessä taiteilijoiden käsityöläisosaaminen tuotti juuri silkkiä käyttämällä upeimmat kankaat ja samalla myös parhaimmat voitot. Firenzen 1100-luvulta alkaen kasvanut vauraus oli suurimmalta osalta tekstiilien valmistuksen, jalostuksen ja myynnin ansiota. Kaupankäynti oli keskittynyt Firenzen tapaan kasvaviin kaupunkeihin ja uusi nouseva ryhmä porvaristo loi ennennäkemättömiä rikkauksia. Tekstiilikauppa ja siitä saadut mittavat voitot synnyttivät kansainväliset markkinat ja kytkivät Toscanan alueen kiinteästi niihin jo 1300-luvulla.

Suotuisan taloudellisen ja poliittisen kehityksen seurauksena Firenzen asukasmäärä alkoi kasvaa voimakkaasti 1200-luvulla. Kaupungin talouden ollessa vakaalla pohjalla vuonna 1252, nousi Firenzeläisestä floriinista nopeasti Euroopan ja Välimeren alueen vahvin, halutuin ja vakain valuutta.

1400-luvulla alkoi kapitalismin juurien kehittyminen Euroopassa. Italian nousu tässä yksittäisten kauppiaiden ja sukujen kilpailuissa johtui voimakkaasti Medici- ja Strozzi-sukujen toiminnoista. Juuri Firenzen kaupungin talous vaurastuikin Medici-suvun kehittämän toimivan pankkiverkoston avulla. Verkosto sai alkunsa v. 1413 ja levisi koko Euroopan alueelle. Firenze nousi rahapolitiikan keskukseksi.

Pohjois-Italian 1300-1500 -lukujen historiaa leimasivat jatkuvat sodat kaupunkivaltioiden, tasavaltojen ja herttuakuntien välillä. Kaupunkien sisäiset valtataistelut hankaloittivat Pohjois-Italian kaupankäyntiä. Lodin rauhansopimus v. 1454 tosin rauhoitti tilannetta. Tehokkaalla sodankäynnillä oli toisaalta  ollut keskeinen merkitys Firenzen mahtiaseman saavuttamisessa.

Renessanssin hiipumiseen liittyy konkreettisesti Girolamo Savonarolan valtaannousu Firenzessä 1497. Hänen lyhyellä valtakaudellaan monet taideteokset tuhottiin "turhuuksien rovioilla". Savonarolan vallan loppuessa Medici-suku palasi valtaan, mutta vastaavat moraaliset vastarintaliikkeet jatkuivat kirkon piirissä, ja 1500-luvun puolessa välissä renessanssityöt kiellettiin vastauskonpuhdistuksen yhteydessä. Tärkeänä tekijänä renessanssin hiipumisessa toimivat myös ulkomaiden hyökkäykset Italiaan. Ne alkoivat 1494 Ranskan hyökkäyksellä, joka aiheutti laajaa hävitystä Pohjois-Italiassa ja päätti usean kaupunkivaltion itsenäisyyden. Välimeri toiminutkaan enää tärkeinpänä kauppareittinä, vaan tärkeimmät kauppareitit kulkivat Iberian, Ranskan ja Englannin atlanttisiin satamiin. Monet italialaisista taiteilijoista päättivät lähteä maasta ja nämä edellä mainitut valtiot ohittivatkin pian Italian vauraudessa ja voimassa.

Lähteet:

Wsoy 2001, Delouche Fredeic: Illustrated History of Europe

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://www.firenze.fi/historia.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia

Vauras Firenze

Rooman valtakunnan hajottua Firenze joutui eri heimojen piirittämäksi ja tuhoamaksi. Eri hallitsijoiden alaisuudessa Firenzestä yritettiin rakentaa suurempaa kaupunkia. Rajakreivitär Matilda oli tukenut kaupungin itsehallintoa ja hänen jälkeensä kaupunki saavuttikin poliittisen vapautensa. Firenzeläiset alkoivat laajentaa poliittista ja alueellista valtaansa sotilaallisilla ryöstöretkillä.

Kaupungissa oli myös sisäisiä erimielisyyksiä. Erityisesti paavin ja keisarin kannattajien väliset ristiriitaisuudet varjostivat kaupungin elämää. Riitojen varjostuksesta huolimatta Firenze oli saavuttamassa taloudellisen kukoistuksensa huippua 1200-luvulla.

Tärkeimpiä poliittisia elimiä hallitsivat kangaskauppiaiden kilta sekä kangastehtailijoiden kilta. Kauppiaiden ja käsityöläisten vaikutusvalta kasvoi uudistetun kiltajärjestelmän ansiosta. Vauraus tuli tekstiilien myynnin, valmistuksen ja jalostuksen ansiosta. Kankaiden tuotannosta tulikin kaupungin tärkein taloudenala pankkitoiminnan ohella. Ensimmäisen oman kultarahansa, kultafloriinin kaupunki laski liikkeelle 1252. Kultafloriinista tuli nopeasti Euroopan halutuin sekä vakain valuutta.

Varakkaat suvut olivat taistelleet toisiaan vastaan ja sen takia kaupungissa oli sukulinnoja torneineen. Kun kaupunkiin alettiin rakentaa suuria kirkkoja ja hallintorakennuksia sekä uutta kaupungin muuria, aristokraattisukujen torneja alettiin purkaa kaupunkikuvasta. Suuret rakennushankkeet viittasivat kasvavaan kaupunkiin. Firenzen asukasluku oli kasvanut merkittävästi, ja sitä pidettiin sen johdosta läntisen maailman suurimpana kaupunkina. Kaupunki oli myös kristikunnan rikkaimpia. Itse paavi Bonifacius VIII esitti, että neljän alkuaineen, veden, maan, ilman ja tulen rinnalle pitäisi lisätä viidenneksi Firenze.

Firenze kohtasi myös vaikeuksia: rutto (1348–1349), armeijan tappiot (Pisa 1315 ja Lucca 1325), talouskriisi (1346) ja levottomuuksien huipentuma, villatyöläisten kapina (1348).

Medicien päästyä valtaan kaupungissa alettiin jälleen satsata taiteisiin ja arkkitehtuuriin. Medicit tukivat taiteita avokätisesti. Palatseja rakennettiin ja taiteita ja tieteitä arvostettiin. Renessanssi alkoi kukoistaa.

Lähteet:

Kohi Antti; Palo Hannele; Päivärinta Kimmo; Vihervä Vesa, Forum: Eurooppalainen ihminen, 2005

Writz Rolf C., Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssi

http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/toscana/firenze-historiaa-ja-renesanssitaidetta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Firenze

Firenzen nousu

Pohjois-Italialaista Firenzen kaupunkia pidetään renessassin syntypaikkana ja 1400-luvulle tultaessa Firenze oli noussut yhdeksi maailman rikkaimmista ja tärkeimmistä kaupungeista. Renessanssin syntymiseen juuri Firenzessä vaikuttivat kaupankäynnin vilkastuminen, Pohjois-Italian talouden kasvu ja pankkien syntyminen, ristiretket sekä kaupunkivaltioden syntyminen.

Ilmaston lämpeneminen ja tämän kautta maanviljelyn yleistyminen ja ihmisten rikastuminen aloittivat taloudellisen kasvun Pohjois-Italiassa 900-luvulla alkaen Toscanan maaseudulta ja synnyttäen Firenzen kaupungin. Keksittiin uusia ja tehokkaampia viljelymenetelmiä, jolloin viljaa saatiin enemmän ja ylijäämä voitiin myydä eteenpäin ympäri Eurooppaa, jolloin ihmiset rikastuivat. Nämä asiat johtivat elinolojen ja poliittisen aseman vakiintumiseen ja väestön kasvuun.

Vuonna 1097 alkaneiden ristiretkien myötä Pohjois-Italian kaupunkeihin saapui paljon ihmisiä, jotka ostivat aseita, ruokaa, vaatteita ja käyttöesineitä. Ristiretkeläisille myytiin myös laivakuljetusta välimeren halki Bysanttiin tai johonkin muuhun välikohteeseen, jolloin matka nopeni. Hiljalleen Pohjois-Italian kaupungien kaupankäynti vilkastui vaurastuttaen niitä ja tehden niistä merkittäviä kaukokaupan keskuksia.

Merkittävin myyntituote oli käsityönä valmistetut kankaat. Lähi-Idän kaupan vilkastumisen ansiosta Firenzeen tuotiin paljon silkkiä Aasiasta, ja Firenzessä siitä alettiin valmistaa korkealaatuisia kankaita, joita myytiin ympäri Eurooppaa erilaisiin tarkoituksiin, kuten kolkkojen linnojen sisustukseen, kuvakudoksiksi sotapääliköiden tunnusmerkeiksi ja vaatekankaiksi.

Laivanrakennustaidot paranivat ja –tekniikka kehittyi, joilloin kokoajan kasvavan kaukokaupan tuotteiden kuljettaminen vesiteitse kaukomaihin nopeutui. Myös ennen saavuttamattomiin kaukaisiin maihin saatiin nyt kuljetettua tuotteita. Kuljetusaikojen lyhentyessä viennin määrä lisääntyi ja tällöin myös halventui. Maanteitse kuljetuksesta luovuttiin lähes kokonaan, sillä laivat olivat nopeampia, turvallisempia, halvempia ja pystyivät kuljettamaan enemmän kerralla.

Kauppiaat alkoivat jakaa kaukokaupan riskejä hankkimalla rahoittajia kaupankäynnilleen. Hiljalleen nämä kauppiaan nousivat pankkiireiksi ja uusi käsite, pankki, oli syntynyt. Sadassa vuodessa pankit levisivät ympäri Eurooppaa ja 1200-luvulla tehtiin Firenzelle oma raha, josta tuli koko Euroopan ja Välimeren alueen päävaluutta.

Pohjois-Italia ei ollut yhtenäistä valtiota, vaan se koostui itsenäisistä kaupunkivaltioista, jotka olivat toistensa kanssa tiivisti tekemisissä taloudellisesti. Sodilta ei kuitenkaan säästytty, ja suuret kaupunkivaltiot, kuten Firenze, Genova, Pisa ja Sienna kävivät lähes kokoajan sotaa Euroopasta tuotujen palkkasotilaiden avulla ja kukistivat pienempiä kaupunkivaltioita liittäen niiden alueet omiinsa. Firenze oli sotilaallisesti hyvin mahtava kaupunkivaltio ja hiljalleen se nousi Pohjois-Italian hallitsevaksi kaupunkivaltioksi talouspolitiikkansa ja sotilaallisen ylivoimansa ansiosta.



LÄHTEET

http://www.firenze.fi/historia.html
http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/toscana/firenze-historiaa-ja-renesanssitaidetta
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/firenzen_nousu.htm
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/penkista_pankkiin.htm
http://koulut.etela-karjala.fi/lpr_lyseo/firenze/firenze_pohjitalian_johtoon.htm