Cosimo de' Medicin ajan Firenze

1400-luvulla Firenze saavutti suurimman kulttuurillisen kukoisuksensa. Humanistinen aika vaikutti ihmisten elämään taiteissa ja tieteissä. Medicin perheellä oli osansa tässä kulttuuri-ilmapiirin syntymisessä. Medici-suvun ensimmäinen hallitsija, Cosimo il Vecchio, johti kaupungin poliittista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä kuolemaansa saakka. Hänellä oli myös osaa Firenzen ulkoasuun, sillä hän palkkasi arkkitehti Brunelleschin suunnittelemaan Maria del Fioren kupolin.

Cosimo oli erittäin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa rauhan ja kukoistuksen vuoksi ja hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu rauhansopimus Milanon Sforza-suvun kanssa, joka lopetti vuosikymmeniä jatkuneet sodat.

Talous

Talous vaikutti hyvin suuresti renessanssin syntyyn-varsinkin 1200-1300 -luvuilla. Talous lähti nousuun ristiretkistä ja nousu vain jatkui. Firenzestä tuli pankki- ja rahatalousmenetelmien keskus ja floriinista tuli kansainvälisen kaupan valuutta. Rikkaimmat ja arvostetuimmat suvut (esim. Medicit) rahoittivat monenlaisia hankintoja, joiden avulla Firenzeen rakennettiin erilaisia monumentteja yms. Taloudellinen tuki auttoi Firenzen nousuun myös muissa vaikutteissa, sillä olisiko taidekkaan noussut esille ilman rahoitusta.

Keskiajan päättymisen merkitys

Renessanssi on yleisesti ottaen ajateltu valoisaksi kaudeksi pimeän keskiajan jälkeen. Koska keskiaika oli länsimäisessä kulttuurissa, erityisesti Italiassa, täysin nimenomaan katolisen kirkon käsissä, oli uusiin ajatuksiin helppo samaistua. Keskiajalla korostettiin yhteisöä ja pelkästään biologisen kehityksen mukaan jokainen ihminen on itsekäs, humanismi ja ajatus omasta itsestään persoonana oli varmasti vapauttavaa. Näin myös muiden uusien ajatusten ja taidesuuntien oli helpompi levitä, koska ihmisten ennakkoluulot ja kapeakatseiset näkemykset keskiajan jälkeen avartuivat.

Yhteiskunnallinen nousu

Italiassa avautuivat uudet, virvoittavat yhteiskunnallisen nousun mahdollisuudet 1000-luvun tienoilla. Barbaarisotien kausi oli mennyt, ja aika oli turvallisempi kuin satoihin vuosiin.

Yritteliäisyys kukoisti kaikkialla ja työn tehoa parannettiin. Hevosten vetokyky moninkertaistui, kun keksittiin länget ja uudet valjaat sekä kavioihin naulattiin rautakengät. Maanviljelys virkosi ja käyttöön otettiin kääntöaura, uusia viljelmiä raivattiin metsiä hakkaamalla ja soita kuivattamalla. Myös vesi- ja tyylimyllyn keksiminen auttoi asiaa. Sadot kasvoivat, ihmiset saivat syödä paremmin ja väestö alkoi lisääntyä.

Läänitysherrojen valta oli murtunut pitkissä taisteluissa, eivätkä he enää hallinneet talonpoikien kasvavia joukkoja, jotka kaipasivat vapaampaa ja parempaa elämää. Monet jättivät maaseudun ja pakenivat herrojen käskyvaltaa kaupunkeihin. Ne vetivät yhä enemmän puoleensa, sillä kirkollisen esivallan alaisuudessa pystyi elämään vapaammin ja tekemään itsenäistä työtä.

Uusia liikkeitä ja työpajoja avattiin, kaupunkien muurit alkoivat nousta ja ne sulkivat sisäänsä uusia alueita. Käsityöt kehittyivät, liikenne ja kauppa voimistuivat, raha tuli kaupan välineeksi. Kaupungin "suljettu", sisäänlämpiävä talous muuttui ja tuli "avoimeksi".

Borgia-suku ja renessanssin kukoistus

Yksi merkittävistä mahtisuvuista oli myös Espanjan Valenciasta kotoisin oleva aatelinen Borgia-suku. Borgia-suku piti valtaansa Italiassa ja muuallakin Euroopassa. Sukuun kuului paaveja ja ruhtinaita. Borgia-suku rantautui Italian Napoliin Aragonian kuninkaiden mukana 1440-luvulla. Alfonso Borgiasta tuli paavi Callistus III samalla vuosikymmenellä. Suku nousi hetkessä johtavien italialaisten sukujen joukkoon. Borgia-suvusta tuli kirkollisesti ja poliittisesti merkittävä 1400- ja 1500-luvuilla. Rodrigo Borgiasta tuli paavi vuonna 1492 Aleksanteri VI:n nimellä.

Borgia-suku tuli tunnetuksi raa'asta tavastaan raivata vastustajat tieltään, yleensä käyttäen myrkkyä tai tikareita. Cesare Borgia oli yksi tunnetuimmista suvun jäsenistä. Hänestä tuli piispa jo 16-vuotiaana. Kunnian himoista Cesarea epäiltiin useista murhista ja muista rikoksista, mikä ei ollut epätavallista Borgia-suvussa. Vahvistuessaan Borgiat saivat vihollisia toisista mahtisuvuista kuten Medicistä ja Sforzasta. Suku oli myös domikaanimunkki Savonarolan epäsuosiossa.

Borgia-suku rahoitti ja tuki monia kuuluisia taiteilijoita Medici-suvun tapaan. He rahoittivat myös merkittäviä arkkitehtejä. Esimerkiksi Rodrigo Borgia laittoi aluilleen projektin joka tunnetaan nykyisenä Pietarin kirkkona. Borgia-suvulla oli siis suuri merkitys tärkeiden renessanssin aikaisten rakennusten, maalausten ja veistosten synnyssä.

Viikkotehtävän eteneminen

3. Viikkotehtävä on nyt puolessa välissä ja opiskelijoista vain Niitlahti, Lähteenmäki, Kauria, Ahola ja Vesterlund ovat osallistuneet aktiivisesti ko. tehtävään.

Loppuviikosta tulee ilmeisesti vilkas.?!

Muistakaa: 3-4 merkittävää puheenvuoroa ja muutamia kommentteja. Lukekaa kommentteja ja kommentoikaa niitä. Näin syntyy keskustelua.

Opettaja on jättänyt kysymyksiä ja avoimia avatuksia joihin voi tarttua.

PS. Kurssimerkintää ei tule jollei tehtävää ole ohjeistuksen mukaan suoritettu.

Sotia

Kuten jo rutto ilmensi suurien tapahtumien, tuhoisien sellaisten, muuttavan yhteiskuntia, niin yksi tällainen ovat myös sodat. Ristiretkistä olemme saaneet kuulla. Miten ne toivat taloudellisesti Pohjois-Italiaan vaurautta, mutta ottaisin esille yleisen kuvan näistä Pohjois-Italiassa riehuneista sisällissodista. Sodat, kuten jo tiedämme, tuhoavat ja luovat uutta. Synnyttävät uusia suhteita ja leikkaavat toiset suhteet poikki. Venetsia ja Pisa muun muassa olivat laivaliikenteen ehdottomia herroja 1000-luvulta renessanssiajalle ja veivät markkinoille italialaisuutta, sekä renessanssiajattelua kauppaa tehdessä. Myöhemmin Firenzekin liittyi tähän meriteitse laajenemiseen vallattuaan Pisan, mutta lähinnä Firenze oli tärkeämpi mantereen puolella. Firenze taisteli monien ympärysvaltojen kanssa, mutta renessanssin kannalta tärkeimmät taistelut se kävi Milanon kanssa, kunnes Cosimo de' Medici sai pienen hengähdyksen tähän mahdottomaksi käyneeseen sotaan solmiessaan rauhan Milanon Sforza-suvun kanssa. Politiikassa Pohjois-Italiassa tämä sota nähtiin sukujen kesken ja taloudessa Ristiretkien ja pankkien välillä. Näitä kylläkin kutsutaan ennemmin kilpailuksi, mutta sodatkin käydään omien etujen/halujen vuoksi vastustajaa kohtaan.