Firenzen nousu

Firenzen kaupungin taloudellinen kukoistus oli saavuttamassa huippunsa 1200-luvulla. Kaupungin 1100-luvulla alkanut vaurauden kasvu oli suurilta osin erilaisten tekstiilien myynnin, valmistuksen, sekä jalostuksen ansiota. Kankaiden tuotannosta ja pankkitoiminnasta olivat tulleet Firenzen tärkeimmät talouden alat, mutta miten renessanssiajan talous toimi käytännössä Pohjois-Italiassa? Miten Firenzestä nousi taloudellisesti yksi Italian tärkeimmistä kaupungeista?

Välimeren kaupankäynnin kasvava vilkkaus 1100-luvulla rikastutti kauppiaita, sekä pankkiireja Pohjois-Italiassa, etenkin Firenzessä. Väestönkasvu kiihtyi, sekä Euroopan poliittinen asema vakiintui ja opetuksen taso nousi. Väestönkasvu kuitenkin loppui mustan surman ja ruuantuotannon vähentymisen takia, jolloin suurin osa Euroopan väestöstä kuoli.

Myös jatkuvat sodat keskeyttivät talouden- ja väestönkasvun, sekä ne vaativat ihmisiä sotimaan, sekä suuret verot.

Renessanssi kuitenkin muutti elämää. Löytöretket, painokone, uskonpuhdistus, sekä tieteellinen vallankumous vaikuttivat maailmaan ja Eurooppa alkoi siirtyä uudelle ajalle.

Poliittisesti 1200-luvulla Euroopan yhtenäisyys lähestyi loppuaan, sillä keisaria ja kirkkoa uhkasi eripura. Kirkko palautti kirkollisen yhtenäisyytensä, jonka se tilapäisesti kadotti monien uskonnollisten kehitysten merkeissä.

Firenze toimi kirkollisen uudistuspyrkimysten, sekä keisarin välisen valtataistelun keskuksena. Rajakreivitär Matildan hallituskaudella Firenze luopui Saksan keisarista ja taipui paavin vallan alaisuuteen. Firenzeläiset eivät pian enää tyytyneet varjelemaan kaupunkinsa saavuttamaa poliittista vapautta, vaan laajensivat poliittista ja alueellista valtaansa ryöstöretkillä. Useat kaupungit alistuivat Firenzen valtaan. Kaupungin laajentuessa, aloitettiin vuonna 1173 rakentaa uutta kaupunginmuuria. Muurien sisällä kaupungin paavin kannattajien ja keisarin kannattajien väliset erimielisyydet varjostivat kaupungin elämää 1200-luvulla. Huolimatta erimielisyyksistä, kaupungin taloudellinen kukoistus oli parhaimmillaan. Kauppiaiden ja käsityöläisten valta oli kasvanut ja pian he hallitsivat tärkeimpiä poliittisia osia.

1300-luvulla Välimeren kaupankäynti vilkastui. Kaupankäynti vesireittejä pitkin oli tehokkaampaa, kuin maalla matkaaminen, sillä yksi laiva pystyi korvaamaan useitä kärryjä, joilla kuljetettiin tuotteet maalla. Siksi Italiassa on useita kaupunkeja jokien ja merien rannoilla. Merillä kauppamatkat olivat myös halvempia ja turvallisempia, kuin maalla.

Medicin suku oli mahtisuku, joka hallitsi Firenzeä 1200-luvulta 1700-luvulle. Medicit olivat alun perin vaatimattomista oloista, mutta he rikastuivat pankkitoiminnalla. Suku nousi vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi 1400-luvulla ja hallitsi Firenzeä virallisesti.

Firenze saavutti 1400-luvulla suurimman kukoistuksensa.

Lähteet:

Verkko:

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia

http://www.firenze.fi/historia.html

http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/toscana/firenze-historiaa-ja-renesanssitaidetta

Kirjallisuus:

Frederic Delouche, Illustrated History of Europe

Rolf C. Wirtz, Taide & arkkitehtuuri Firenze

Riina Ahola 1ib

Pohjois-Italian alueen ja Firenzen nousu renessanssin aikana

Renessanssin kasvu lähti liikkeelle Toscanan maaseudulta ja Firenzen kaupungista leviten ensimmäiseksi koko Italian valtioon ja siitä hiljalleen liikkuen kohti Euroopan rajoja.  Italialaiset kunnostivat monia Antiikin Kreikan ja Roomalaisten töitä ja ottivat niistä myös vaikutteita omiin töihinsä.

Italian talouden kasvu oli peräisin 900-luvulta. Kasvua edistivät sekä ilmasto-olojen paraneminen että keski-ajan talonpoikien kehittämät tehokkaat viljelyjärjestelmät, joiden ansiosta viljojen ylijäämä voitiin myydä eteenpäin. Kaukokaupan elpymiseen taas vaikutti Euroopan ja Välimeren alueen olojen vakiintuminen kansainvaellusten jälkeen.

Laivanrakennustekniikan kehittyminen nopeutti kuljetuksia ja yhä pidemmällä oleviin kauppapaikkoihin luotiin uusia yhteyksiä. Parhaimmillaan Pohjois-Italian kauppayhteydet ylettyivätkin jopa Skandinaviaan asti. Maanteiden välinen kaupankäynti oli vähentynyt huomattavasti, sillä merikaupan etuja olivat mm. kuljetettavien massojen suurempi koko ja rahtien hintojen halpeneminen. Ratkaiseva muutos taloudelliselle nousulle tapahtui ristiretkien alettua vuonna 1097.

Lähi-idän kaupan vilkastuminen hyödynsi firenzeläisiä kauppiaita 1100-luvulta lähtien, sillä uusi materiaali, silkki, tuotiin Toscanan alueelle Konstantinopolin kautta. Firenzessä taiteilijoiden käsityöläisosaaminen tuotti juuri silkkiä käyttämällä upeimmat kankaat ja samalla myös parhaimmat voitot. Firenzen 1100-luvulta alkaen kasvanut vauraus oli suurimmalta osalta tekstiilien valmistuksen, jalostuksen ja myynnin ansiota. Kaupankäynti oli keskittynyt Firenzen tapaan kasvaviin kaupunkeihin ja uusi nouseva ryhmä porvaristo loi ennennäkemättömiä rikkauksia. Tekstiilikauppa ja siitä saadut mittavat voitot synnyttivät kansainväliset markkinat ja kytkivät Toscanan alueen kiinteästi niihin jo 1300-luvulla.

Suotuisan taloudellisen ja poliittisen kehityksen seurauksena Firenzen asukasmäärä alkoi kasvaa voimakkaasti 1200-luvulla. Kaupungin talouden ollessa vakaalla pohjalla vuonna 1252, nousi Firenzeläisestä floriinista nopeasti Euroopan ja Välimeren alueen vahvin, halutuin ja vakain valuutta.

1400-luvulla alkoi kapitalismin juurien kehittyminen Euroopassa. Italian nousu tässä yksittäisten kauppiaiden ja sukujen kilpailuissa johtui voimakkaasti Medici- ja Strozzi-sukujen toiminnoista. Juuri Firenzen kaupungin talous vaurastuikin Medici-suvun kehittämän toimivan pankkiverkoston avulla. Verkosto sai alkunsa v. 1413 ja levisi koko Euroopan alueelle. Firenze nousi rahapolitiikan keskukseksi.

Pohjois-Italian 1300-1500 -lukujen historiaa leimasivat jatkuvat sodat kaupunkivaltioiden, tasavaltojen ja herttuakuntien välillä. Kaupunkien sisäiset valtataistelut hankaloittivat Pohjois-Italian kaupankäyntiä. Lodin rauhansopimus v. 1454 tosin rauhoitti tilannetta. Tehokkaalla sodankäynnillä oli toisaalta  ollut keskeinen merkitys Firenzen mahtiaseman saavuttamisessa.

Renessanssin hiipumiseen liittyy konkreettisesti Girolamo Savonarolan valtaannousu Firenzessä 1497. Hänen lyhyellä valtakaudellaan monet taideteokset tuhottiin "turhuuksien rovioilla". Savonarolan vallan loppuessa Medici-suku palasi valtaan, mutta vastaavat moraaliset vastarintaliikkeet jatkuivat kirkon piirissä, ja 1500-luvun puolessa välissä renessanssityöt kiellettiin vastauskonpuhdistuksen yhteydessä. Tärkeänä tekijänä renessanssin hiipumisessa toimivat myös ulkomaiden hyökkäykset Italiaan. Ne alkoivat 1494 Ranskan hyökkäyksellä, joka aiheutti laajaa hävitystä Pohjois-Italiassa ja päätti usean kaupunkivaltion itsenäisyyden. Välimeri toiminutkaan enää tärkeinpänä kauppareittinä, vaan tärkeimmät kauppareitit kulkivat Iberian, Ranskan ja Englannin atlanttisiin satamiin. Monet italialaisista taiteilijoista päättivät lähteä maasta ja nämä edellä mainitut valtiot ohittivatkin pian Italian vauraudessa ja voimassa.

Lähteet:

Wsoy 2001, Delouche Fredeic: Illustrated History of Europe

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://www.firenze.fi/historia.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia

Vauras Firenze

Rooman valtakunnan hajottua Firenze joutui eri heimojen piirittämäksi ja tuhoamaksi. Eri hallitsijoiden alaisuudessa Firenzestä yritettiin rakentaa suurempaa kaupunkia. Rajakreivitär Matilda oli tukenut kaupungin itsehallintoa ja hänen jälkeensä kaupunki saavuttikin poliittisen vapautensa. Firenzeläiset alkoivat laajentaa poliittista ja alueellista valtaansa sotilaallisilla ryöstöretkillä.

Kaupungissa oli myös sisäisiä erimielisyyksiä. Erityisesti paavin ja keisarin kannattajien väliset ristiriitaisuudet varjostivat kaupungin elämää. Riitojen varjostuksesta huolimatta Firenze oli saavuttamassa taloudellisen kukoistuksensa huippua 1200-luvulla.

Tärkeimpiä poliittisia elimiä hallitsivat kangaskauppiaiden kilta sekä kangastehtailijoiden kilta. Kauppiaiden ja käsityöläisten vaikutusvalta kasvoi uudistetun kiltajärjestelmän ansiosta. Vauraus tuli tekstiilien myynnin, valmistuksen ja jalostuksen ansiosta. Kankaiden tuotannosta tulikin kaupungin tärkein taloudenala pankkitoiminnan ohella. Ensimmäisen oman kultarahansa, kultafloriinin kaupunki laski liikkeelle 1252. Kultafloriinista tuli nopeasti Euroopan halutuin sekä vakain valuutta.

Varakkaat suvut olivat taistelleet toisiaan vastaan ja sen takia kaupungissa oli sukulinnoja torneineen. Kun kaupunkiin alettiin rakentaa suuria kirkkoja ja hallintorakennuksia sekä uutta kaupungin muuria, aristokraattisukujen torneja alettiin purkaa kaupunkikuvasta. Suuret rakennushankkeet viittasivat kasvavaan kaupunkiin. Firenzen asukasluku oli kasvanut merkittävästi, ja sitä pidettiin sen johdosta läntisen maailman suurimpana kaupunkina. Kaupunki oli myös kristikunnan rikkaimpia. Itse paavi Bonifacius VIII esitti, että neljän alkuaineen, veden, maan, ilman ja tulen rinnalle pitäisi lisätä viidenneksi Firenze.

Firenze kohtasi myös vaikeuksia: rutto (1348–1349), armeijan tappiot (Pisa 1315 ja Lucca 1325), talouskriisi (1346) ja levottomuuksien huipentuma, villatyöläisten kapina (1348).

Medicien päästyä valtaan kaupungissa alettiin jälleen satsata taiteisiin ja arkkitehtuuriin. Medicit tukivat taiteita avokätisesti. Palatseja rakennettiin ja taiteita ja tieteitä arvostettiin. Renessanssi alkoi kukoistaa.

Lähteet:

Kohi Antti; Palo Hannele; Päivärinta Kimmo; Vihervä Vesa, Forum: Eurooppalainen ihminen, 2005

Writz Rolf C., Taide & arkkitehtuuri: Firenze, 2005

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Renessanssi

http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/toscana/firenze-historiaa-ja-renesanssitaidetta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Firenze

Firenzen nousu

Pohjois-Italialaista Firenzen kaupunkia pidetään renessassin syntypaikkana ja 1400-luvulle tultaessa Firenze oli noussut yhdeksi maailman rikkaimmista ja tärkeimmistä kaupungeista. Renessanssin syntymiseen juuri Firenzessä vaikuttivat kaupankäynnin vilkastuminen, Pohjois-Italian talouden kasvu ja pankkien syntyminen, ristiretket sekä kaupunkivaltioden syntyminen.

Ilmaston lämpeneminen ja tämän kautta maanviljelyn yleistyminen ja ihmisten rikastuminen aloittivat taloudellisen kasvun Pohjois-Italiassa 900-luvulla alkaen Toscanan maaseudulta ja synnyttäen Firenzen kaupungin. Keksittiin uusia ja tehokkaampia viljelymenetelmiä, jolloin viljaa saatiin enemmän ja ylijäämä voitiin myydä eteenpäin ympäri Eurooppaa, jolloin ihmiset rikastuivat. Nämä asiat johtivat elinolojen ja poliittisen aseman vakiintumiseen ja väestön kasvuun.

Vuonna 1097 alkaneiden ristiretkien myötä Pohjois-Italian kaupunkeihin saapui paljon ihmisiä, jotka ostivat aseita, ruokaa, vaatteita ja käyttöesineitä. Ristiretkeläisille myytiin myös laivakuljetusta välimeren halki Bysanttiin tai johonkin muuhun välikohteeseen, jolloin matka nopeni. Hiljalleen Pohjois-Italian kaupungien kaupankäynti vilkastui vaurastuttaen niitä ja tehden niistä merkittäviä kaukokaupan keskuksia.

Merkittävin myyntituote oli käsityönä valmistetut kankaat. Lähi-Idän kaupan vilkastumisen ansiosta Firenzeen tuotiin paljon silkkiä Aasiasta, ja Firenzessä siitä alettiin valmistaa korkealaatuisia kankaita, joita myytiin ympäri Eurooppaa erilaisiin tarkoituksiin, kuten kolkkojen linnojen sisustukseen, kuvakudoksiksi sotapääliköiden tunnusmerkeiksi ja vaatekankaiksi.

Laivanrakennustaidot paranivat ja –tekniikka kehittyi, joilloin kokoajan kasvavan kaukokaupan tuotteiden kuljettaminen vesiteitse kaukomaihin nopeutui. Myös ennen saavuttamattomiin kaukaisiin maihin saatiin nyt kuljetettua tuotteita. Kuljetusaikojen lyhentyessä viennin määrä lisääntyi ja tällöin myös halventui. Maanteitse kuljetuksesta luovuttiin lähes kokonaan, sillä laivat olivat nopeampia, turvallisempia, halvempia ja pystyivät kuljettamaan enemmän kerralla.

Kauppiaat alkoivat jakaa kaukokaupan riskejä hankkimalla rahoittajia kaupankäynnilleen. Hiljalleen nämä kauppiaan nousivat pankkiireiksi ja uusi käsite, pankki, oli syntynyt. Sadassa vuodessa pankit levisivät ympäri Eurooppaa ja 1200-luvulla tehtiin Firenzelle oma raha, josta tuli koko Euroopan ja Välimeren alueen päävaluutta.

Pohjois-Italia ei ollut yhtenäistä valtiota, vaan se koostui itsenäisistä kaupunkivaltioista, jotka olivat toistensa kanssa tiivisti tekemisissä taloudellisesti. Sodilta ei kuitenkaan säästytty, ja suuret kaupunkivaltiot, kuten Firenze, Genova, Pisa ja Sienna kävivät lähes kokoajan sotaa Euroopasta tuotujen palkkasotilaiden avulla ja kukistivat pienempiä kaupunkivaltioita liittäen niiden alueet omiinsa. Firenze oli sotilaallisesti hyvin mahtava kaupunkivaltio ja hiljalleen se nousi Pohjois-Italian hallitsevaksi kaupunkivaltioksi talouspolitiikkansa ja sotilaallisen ylivoimansa ansiosta.



LÄHTEET

http://www.firenze.fi/historia.html
http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/toscana/firenze-historiaa-ja-renesanssitaidetta
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/firenzen_nousu.htm
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/penkista_pankkiin.htm
http://koulut.etela-karjala.fi/lpr_lyseo/firenze/firenze_pohjitalian_johtoon.htm

Firenze - kangaskauppaa ja pankkitoimintaa

Firenzen kasvu Pohjois-Italian vaikutusvaltaiseksi kaupungiksi alkoi jo keskiajalla, ja se perustui pääasiassa kahteen asiaan.

Ensiksi noin 1000-luvulla firenzeläiset kehittivät merkittävän teollisen sektorin, joka suunnattiin tyydyttämään markkinoiden kasvavia tarpeita muualla Euroopassa. Sen tärkein tuote oli erityisesti kangas, joka tehtiin villasta. Villaa voitiin helposti pestä virtaavassa Arno-joessa ja sen jälkeen viedä Pisan sataman kautta ulkomaille. Villakilta tuotti omalaatuista, raskasta punaista kangasta ja antoikin töitä jopa 6000 ihmiselle.

Myöhemmin uusi materiaali, silkki, tuotiin Toscanan alueelle Konstantinopolin kautta. Firenzeläisten taiteilijoiden käsityöläisosaaminen tuottikin silkkiä käyttämällä upeimmat kankaat ja parhaimmat voitot.

Toiseksi firenzeläiset kehittivät myös menestyksekkään kaupallisen sektorin teollisuutensa rinnalle. Kauppiaat kävivät kauppaa laajan kansainvälisen verkoston kautta, jonka italialaiset olivat luoneet keskiajalla. Nämä kontaktit antoivat mahdollisuuden tulla hyväksytyiksi Euroopan johtavina pankki- ja rahoitusasiantuntijoina, jolloin pankkiyhtiöistä tuli myös merkittäviä kansainvälisiä pankkeja.

Lisäksi kaupungissa syntyi eri ammatinharjoittajien muodostamia kiltoja, jotka nousivat yksittäisten kauppahuoneiden ja ruhtinassukujen rinnalle mahtaviksi taloudellisiksi yhteenliittymiksi ja päätöksentekijöiksi. Niiden nouseva varallisuus perustui jäsenmäärän ja kerättyjen jäsenmaksujen kohoamiseen.

Kiltojen varallisuus heijastui Firenzen näyttävissä rakennushankkeissa, jotka rikastuttivat Firenzeä entisestään. Killat rahoittivat useita korjaus- ja ylläpitotöitä sekä tukivat välillisesti taiteita, sillä esimerkiksi monet renessanssitaiteilijat saivat oppinsa kultaseppien opetuksessa. Ne myös kunnostivat ja laajensivat kaupungin muuria, säännöstelivät kauppaa, korottivat veroja ja huolehtivat kaupungin järjestyksenpidosta.

Suotuisan taloudellisen ja poliittisen kehityksen seurauksena Firenzen asukasmäärä alkoi kasvaa voimakkaasti 1200-luvulla. Kun talous oli vakaalla pohjalla vuonna 1252, kaupunki laski liikkeelle ensimmäisen oman kultarahansa, kultafloriinin. Siitä tuli nopeasti Euroopan ja Välimeren alueen vahvin, halutuin ja vakain valuutta.

Firenzessä toimi harvainvaltainen järjestelmä, ja teoriassa kuka tahansa ammattia harjoittava kaupunkilainen saattoi johtaa kaupunkia. Käytännössä johtaja kuitenkin valittiin Firenzen mahtisukujen joukosta, ja tämä järjestelmä ruokki mahtisukujen välistä kilpailua. Valtataisteluissa erityisen tärkeitä olivat hyvät suhteet sekä kainostelematon yrittäjämieli, jonka avulla sai rahaa ja valtaa. Lahjonta oli yleistä, ja myös kulttuurin tuotteista tuli vallan ja voiman symboleita.

Kaikki ei kuitenkaan sujunut Firenzessä hyvin, vaan kaupunki kohtasi myös vaikeuksia. 1300-luvulla mm. nälänhädät, Arno-joen tulva, talouskriisi, musta surma -rutto sekä valtataistelut muita Pohjois-Italian kaupunkivaltioita kohtaan heikensivät Firenzen asemaa. Kaupunki kuitenkin selvisi näistä koettelemuksista vähitellen, ja onnettomuudet voidaan myös nähdä renessanssia edistävinä tekijöinä.


Lähteet:

Huovinen, Lauri; Italian renessanssikulttuuri; 1987
Lintner, Valerio; Matkaopas historiaan: Italia; 1989
Wirtz, Rolf C; Taide & arkkitehtuuri: Firenze; 2005

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

Firenze -renessanssin kehto ja muistomerkki

Renessanssi, kiistelty ajanjakso keski- ja uudenajan välissä, lähti liikkeelle Pohjois-Italiasta ja levisi hiljalleen halki Euroopan. Yksi Renessanssin keskeisimmistä kaupungeista oli Firenze, joka poliittisesti ja taloudellisesti vahvana oli tuon ajan läntisen maailman mahtavimpia, suurimpia ja vauraimpia kaupunkeja.
Talous kääntyi nousuun Pohjois-Italiassa jo 900-luvulta lähtien, kun ilmaston lämmetessä ja maatalouden tekniikan kehittyessä sadot paranivat. Ristiretket 1100-luvulla kulkivat Pohjois-Italian läpi, mikä vilkastutti kaupankäyntiä ja vaurastutti ristiretkeläisille tarvikkeita myyviä kauppiaita. Lähi-idän kauppa yhdessä kiltajärjestelmän uusiutumisen kanssa vahvisti kauppiaiden ja porvarien asemaa ja vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa. Firenzen vaikutusvaltaisimpia kiltoja oli kangaskauppiaiden kilta (Arte di Calimala), sillä Firenzen vauraus perustui juuri tekstiilien valmistukseen, jalostukseen ja myyntiin. Firenzessä oli myös paljon mahtikauppiaita ja kauppiassukuja, kuten Marco di Datini tai Ruccellait, jotka levittivät toimintaansa ympäri Eurooppaa kaukokaupan, konttoreiden ja sivuliikkeiden avulla. Varallisuutta ja mainetta kerättyään heillä oli mahdollisuus vaikuttaa kaupungin asioihin korkeiden virkojen tai rahan kautta.
Vilkastuneen kaupankäynnin myötä rahatalous ja pankkitoiminta yleistyi. Kauppiaiden keskuudesta nousseet pankkiirit levittäytyivät haarakonttoreiden avulla ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa. Pankkitoiminta vaurastutti ja vakautti Firenzen taloutta ja vuonna 1252 kaupunki otti käyttöön kultafloriinin, josta tuli vakautensa ja vahvuutensa takia Euroopan halutuin valuutta. Tunnetuimpia Firenzen pankkiireja olivat Medicit, paavin viralliset pankkiirit, jotka 1400-luvulta eteenpäin olivat Firenzessä johtavassa poliittisessa ja taloudellisessa asemassa.
Renessanssinajan Pohjois-Italia ei ollut poliittisesti yhtenäinen, vaan koostui useista itsenäisistä ja keskenään kilpailevista kaupunkivaltioista. 1100-luvulla useimmat kaupunkivaltiot taistelivat itsensä vapaiksi karolingien ajan feodaalisesta järjestelmästä. Tätä edesauttoivat kaupunkien vauraus ja itsenäinen talous. Myös Firenze itsenäistyi poliittisesti silloisen hallitsijan, rajakreivittären Matilda di Canossan, avulla. Muiden kaupunkivaltioiden tavoin myös Firenze pyrki lisäämään alueellista valtaansa valtaamalla sitä ympäröiviä alueita. Firenze valloitti 1400-luvulle mennessä itselleen laajan alueen, jolla sijaitsi useita kukoistavia kaupunkeja ja keskeisiä liikenneväyliä. Tämä vahvisti Firenzen asemaa ja sai firenzeläiset kutsumaan kaupunkiaan mahtailevasti uudeksi Ateenaksi.
Talouden kasvusta seurasi ankaraa kilpailua Pohjois-Italian kaupunkivaltioiden välille. Kilpailua oli niin alueellisista kuin taloudellisistakin resursseista, jokainen pyrki lisäämään omaa valtaansa ja vakauttaan. Tästä seurasi useita sotia ja rajalinjojen muutoksia. Vahvat kaupunkivaltiot kuten Firenze, Genova, Milano ja Venetsia alistivat sotilaallisesti heikommat alueet valtansa alle. Firenzessä sotatoimet ja voittoisat taistelut johtivat Firenzen aseman vahvenemiseen ja asukasluvun kasvuun, vuoden 1300 tienoilla Firenzessä oli jo lähes 100 000 asukasta. Tämä taas johti valtaviin rakennushankkeisiin kuten kirkkojen, hallintorakennusten ja palatsien rakentamiseen kiltojen ja porvaris- että aristokraattisukujen rahoituksella. Näiden lisäksi mesenaattisuvut avustivat rahallisesti lahjakkaita taiteilijoita ja tieteilijöitä, sekä tilasivat näiltä muotokuvia, patsaita ja palatseja. Koska antiikin kulttuuriperintö oli Firenzessä voimakkaasti läsnä, ei ollut ihme että vanhan ajan taidetta ja sivistystä alettiin ihailemaan ja jäljittelemään. Tätä juurille paluuta kutsutaan humanismiksi. Yksi merkittävimmistä humanistisen oppineisuuden, taiteen ja arkkitehtuurin tukijoista oli Cosimo il Vecchio, Medici -suvun jäsen, joka avokätisillä ja viisailla lahjoituksillaan teki Firenzestä humanismin keskuksen.
Vaikka Firenze menestyikin ulkopoliittisesti, sen sisäpolitiikkaa repivät ristiriidat ja erimielisyydet. Firenzessä 1200-luvulla vastakkain olivat guelfit ja ghibelliinit (paavin ja keisarin kannattajat), sekä rikkaat aristokraattisuvut niin keskenään kuin myös vastakkain nousevan porvariston kanssa. Erimielisyyksien takia valta vaihtui Firenzessä tiuhaan. Firenzeläiset kutsuivat hallintomuotoaan demokratiaksi, mutta todellisuudessa valta oli vain harvojen käsissä. Tämän oligarkian päättäviä jäseniä olivat kaksi konsulia, kaupunginjohtaja, sekä edellä mainittujen ja kiltojen edustajien muodostama kaupunginneuvosto. Teoriassa kuka tahansa pystyi pääsemään johtaviin asemiin Firenzessä, mutta käytännössä poliittinen vaikuttaminen oli mahdollista ainoastaan killan jäsenille, ja koska politiikka oli korruptoitunutta, korkeisiin virkoihin pääsivät vain ne jolla oli rahaa ja suhteita.
Sisäisten ristiriitojen lisäksi Firenze joutui kokemaan 1300-luvulla useita katastrofeja. Ilmastollisista muutoksista johtuvat jatkuvat nälänhädät kiusasivat kaupunkilaisia ja heikensivät kaupunkia vielä suurempaa vitsausta, ruttoa, varten. Rutto piinasi Firenzeä vuosina 1348/49 ja tappoi jopa kaksi kolmasosaa kaupunkilaisista. Lisäksi 1300-luvulla Firenzeä koetteli niin talouskriisi merkittävien pankkien romahtaessa, kaupungin läpi virtaavan Arno-joen tulva, sekä Ciompi eli villatyöläisten kapina. Vaikka nämä katastrofit heikensivätkin Firenzeä ja romahduttivat sen sosiaalisen rakenteen, ne kuitenkin selkiyttivät poliittista tilannetta. Lisäksi vastoinkäymiset saivat ihmiset kyseenalaistamaan katolisen kirkon auktoriteettin, mikä johti yhteiskuntafilosofian syntymiseen, individualistiseen ihmiskuvan muodostumiseen ja huomion siirtymiseen tuonpuoleisesta tämän puoleiseen.
Vauras talous, hyvä poliittinen valta-asema ja kaupungin suuruus tekivät Firenzestä yhden renessanssiajan mahtavimmista kaupungeista, joka kehittyi taiteen, arkkitehtuurin ja tieteen keskukseksi. Tästä syystä Firenzeä voidaan hyvin perustein nimittää renessanssin kehdoksi, joka on säilynyt hyvänä näihin päiviin saakka. On kuitenkin muistettava että Firenzen historia ei ollut pelkkää voittokulkua, vaan se maksoi myös monen ihmisen hengen. Arkkitehtuurinen loistokkuus on vain pintaa arkipäivän todellisuudesta, sillä se näyttää meille vain ylhäisön elämän unohtaen väestön enemmistön ja heidän tarinansa.


Lähteet:

Rolf C.Writz, Taide ja arkkitehtuuri: Firenze, 2005
Esko Heikkonen, Matti Ojakoski, Jaakko Väisänen; Muutosten maailma: 1,2; 2007
Tapio Ahokallio, Matti Tiilikainen; Filosofia Prima Nova, 2007
Esko M. Laine, Jaakko Heinimäki, Ismo Duderberg, Eija Suokko, Riitta Tuovinen; Theo: Betlehemistä Brysseliin, 2003
Niccolo Machiavelli, Valtiollisia mietelmiä, suom. 1998
http://www.aboutflorence.com/history-of-Florence.html
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

Anni Lähteenmäki 2a

Firenze -rahaliikenteen ja taiteen keskus

Ilmasto-olojen ansiosta Pohjois-Italian talous oli alkanut kasvaa jo 900- luvulla. Pohjois- Italia olikin Euroopan rikkainta aluetta 1400-luvulla. Ankara taloudellinen kilpailu vaikutti tähän suuresti. Hyvin toimiva kaukokauppa ja hyvin toimiva pankkitoiminta olivat Pohjois-Italian silloiset vaurauden lähteet.
Kaukokauppa kehittyi pikku hiljaa keski-ajalta lähtien talonpoikien kehitettyä uusia viljelymenetelmiä. Ilmaston ja kehittyneempien viljelymenetelmien ansiosta saatiin parempi sato ja ylijäämä myytiin eteenpäin.
Ilmaston lämpenemisen ansiosta pystyttiin siirtymään ympärivuotisiin purjehduksiin ja siten toimittamaan rahteja enemmän. Laivanrakennustaidot kehittyivät koko ajan ja uudet laivat kuljettivat rahteja nopeammin. Myös kuljetettavia massoja pystyttiin lisäämään ja sen vuoksi rahdit halpenivat. Kuljetukset ulottuivat parhaimmillaan Kiinaan saakka. Lähi-idän kaupan vilkastuminen auttoi firenzeläisiä kauppiaita aina 1100-luvulta lähtien.
Vuonna 1097 alkoivat ristiretket, jotka vaikuttivat Pohjois-Italian talouteen suuresti. Kauppiaat alkoivat myydä retkeläisille elintarvikkeita, aseita ja vaatteita. Kaikkea mitä ristiretkeläiset tarvitsivat. Laivurit alkoivat tarjota retkeläisille kuljetuksia esimerkiksi Bysanttiin.
Tekstiilikauppa nosti Firenzen yhdeksi rahaliikenteen keskukseksi 1300-luvulla. Firenzestä tuli nopeasti yksi kristikunnan suurimmista ja upeimmista kaupungeista. Siitä tuli myöskin yksi rikkaimmista. 1300-luvun taisteluiden jälkeen valtaa piti Medicien suku, kunnes heidät häädettiin kaupungista. 1200- ja 1300-luvuilla Firenzessä rakennettiin mahtavia rakennuksia, kuten yksi maailman suurimmista kirkoista, tuomikirkko Santa Maria del Fiore.

Lähteet:
-Kirjallisuus:
Frederic Delouche, Illustrated History of Europe
Rolf C. Wirtz, Taide & Arkkitehtuuri Firenze
- Internet:
http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Firenze

Jenna Vesterlund 1ib