Renessanssin synty ja humanismi

Niin kuin jo aikaisemmin Anni ja Jonna mainitsivat, niin minustakin humanismilla oli suuri merkitys renessanssin syntyyn. Humanismia vauhditti paljon katolisen kirkon vallan mureneminen, jota taas vauhditti minusta erityisesti kirjapainotaito, löytöretket ja sen ajan tiedemiehet. Nämä edellä mainitut asiat avarsivat ja nopeuttivat uudenlaisen maailmankuvan syntyä sekä leviämistä. Tämä uusi maailmankuva taas tuki humanismia. Minusta humanismi oli yksi tärkeimmistä syistä renessanssin syntyä pohdittaessa, sillä se korosti paljon yksilön merkitystä, mikä oli taas ominaista Antiikin Kreikan ihmiskäsitykselle. Renessanssiahan kuitenkin pidetään ajanjaksona, jolloin antiikin kulttuuri heräsi uudelleen loistoonsa.

Firenzen nousu

Renessanssi syntyi Pohjois-Italiassa pimeän keski-ajan jälkeen. Antiikin kulttuuriperintöä alettiin taas ihannoimaan ja se haluttiin herättää henkiin niin taiteessa kuin arkkitehtuurissa. Taidemaalareiden tavoitteena oli nostaa Pohjois-Italia ja sen kulttuuriperintö keski-ajan jälkeiselle kirkon ylivallalle.

Kun antiikin kulttuuriin perehtyneet humanistit alkoivat vapauttaa ajattelua käyttäen hyväkseen vastapainoa kirkon kahlitsemalle maailmankuvalle ja henkiselle elämälle, suosio oli taattu. Oli selvää, että vapaus ja itsenäisyys olivat tavallisen kansan mieleen enemmin kuin valmiiksi määritetyt rutiinit niinkuin keskiajalla.

Ristiretket vaurastastuttivat Pohjois-Italian kaupunkeja, niin myös Firenzeä. Firenzestä tuli kaukokaupan keskus porvareiden rikastuttua ja katoliset opit alkoivat jäädä syrjään. Näiden uusien kauppiaiden ajatukset synnyttivät erilaisen kaupunkikulttuurin. Firenzeläinen porvarisuku Medicit, jotka käytännössä hallitsivat koko Firenzeä, alkoivat suunnitella ja rakentaa itselleen palatseja, jolloin arkkitehtuuri ei enää keskittynyt ainoastaan kirkkoihin ja uskoa korostaviin paikkoihin. Kaupunkikuva alkoi muuttua ja uusia ja aina vaan hienompia palatseja rakennettiin. Lorenzo de' Medici alkoi myös rahoittamaan kilpailun vuoksi erilaisia taidemaalareita ja ennennäkemättömiä vapauksia annettiin. Näin taide sai puhjeta loistoonsa Italiassa. Suuret nimet, kuten Sanro Botticelli ja Michelangelo Buonarotti, saivat vaikutteita hovin taideaarteista.

Rikkaiden sukujen rakentama kaupunkikuva

Minun mielestäni taloudellinen kasvu oli yksi tärkeimmistä tekijöistä 1200-1300 -luvulla, sillä se auttoi tiettyjä sukuja nousemaan voimakkaimmiksi, arvostetuimmiksi ja varakkaimmiksi suvuiksi tuona aikana. Firenzen ulkoinen kuva muuttui 1200-luvulla rikkaimpien sukujen ansiosta. Kaupunkikuvassa näkyi kuuluisia sukulinnojen torneja varakkaiden sukutalojen yllä. Ne olivat linnoituksia, sekä puolustusrakennelmia, sillä aristokraattisuvut taistelivat toisiaan vastaan.

3. viikkotehtävä hyvässä vauhdissa

OK,

Muutamat opiskelijat ovat päässeet hyvään vauhtiin 3. viikkotehtävässä. Muut mukaan myös heti alkuviikosta. Muistakaa 3-4 kommenttipuheenvuoroa tasaisesti pitkin viikkoa ja lyhyempiä kommentteja. Näin syntyy hyvä keskustelu. Välillä on hyvä lukea lähteitä ja etsiä niitä lisää.

HUOM. Tarkoituksena ei ole kommentoida puheevuorojen tyyliä tai muotoa tms. vaan historiallista painoarvoa ja argumentointia. Myöskään lähteitä ei tarvitse mainita tässä.

PS. Olisiko syötteen artikkeileista näkökulmiksi. ks. esim.

http://timesofindia.indiatimes.com/nri/art-culture/Three-cities-and-one-canvas/articleshow/12146286.cms

Italian osaaminen myös käyttöön vaan rohkeasti...

Raha, raha, raha

Niin kuin olemme jo Jennalta ja Annalta saaneet kuulla, on talous suuri osa renessanssin synnyn syytä. Kilpailu ja ristiretket olivat tuonnin ja viennin politiikkaa, joiden toimivuuden kivijalkana ja tukea antamassa Firenzessä kukoistukseen noussut liikemiesten tuoma pankkitoiminta. Pankkiirit eivät kumminkaan tyytyneet toimimaan vain Pohjois-Italiassa, vaan levittäytyivät yhteistuumin ympäri Eurooppaa, joiden pankkeihin pidettiin kirjeitse tiivistä yhteyttä ja kaksinkertainen kirjanpito piti hyvin riskialttiin työn pystyssä. Panki- ja rahatalouden tuoma vauraus näkyikin Firenzessä sekä yhteisöllisesti että taloudellisesti. 1252 liikkeelle sysättiin tuon aikaiseksi halutummaksi ja vakaimmaksi valuutaksi tullut floriini, josta tuli myös kansainvälisen kaupan valuutta. Yhteisössä Firenzessä taloudellinen menestys synnytti myös uuden aristokraattiluokan. Pohjois-Italian suurporvaristo saattoi ylittää jopa suurimmat feodaaliherrat maalla.

Raha on aina pyörittänyt maailmaa, ja renessanssiajan pankkipolitiikka ei selvästikkään tee suurta poikkeusta.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/

Ristiretkien aiheuttama taloudellinen kasvu

Firenze vaurastui monien asioiden takia, ristiretket olivat yksi varojen lähde. Kauppiaat pystyivät myymään miltei mitä vain ristiretkeläisille ja vaurastumaan heidän avullaan. Laivat tarjosivat kuljetuksia retkeläisille ja sepät valmistivat aseita ja haarniskoja. Ristiretkeläiset vaurastuttivat siis koko kansaa. Varsinkin jotkin kauppias ja pankkiiri suvuista onnistuivat haalimaan itselleen hyvän omaisuuden kokoon. Firenzen talous lähti suureen nousuun juuri ristiretkien takia ja niillä oli suuri vaikutus siihen, että Firenzestä tuli yksi rahaliikenteen keskuksista. Taloudellinen hyvinvointi alkoi kukoistaa Pohjois-Italiassa ja etenkin Firenzessä. Firenze joutui kamppailemaan muiden kaupunkivaltioiden kanssa, mutta pystyi kamppailuiden jälkeen vaurastumaan ja luomaan uuden aikakauden -renesanssin ajan.

Vaurastuneet suvut halusivat näyttää olevansa rikkaita ja rakennuttivatkin mahtavia palatseja ja villoja asumuksikseen. Parhaat arkkitehdit ja kuuluisimmat taitelijat palkattiin tekemään työ. Arkkitehdit ja taiteilijat panivat parastaan ja saivatkin itselleen paljon näkyvyyttä ollessaan osallisena rikkaan suvun näyttävässä palatsissa ja sen taiteessa. Rikkaat suvut rahoittivat omien palatsiensa lisäksi myös muita rakennuksia. Taiteilijat suosivat antiikin ajan tyyliä ja tauluissa uskonnolliset aiheet olivat yleisimpiä. Renessanssin ajattelulle tyypillistä oli antiikin arvojen ja kauneuskäsityksen ihailu, mutta kuitenkin uudelle ajalle tyypillisesti erilaisesta näkökulmasta.

Medici-suvun antama taloudellinen tuki vaikutti suuresti siihen millainen renesanssin ajan Firenzestä kehkeytyi. Se loi pohjaa taide-elämän kehittymiselle ja johtikin lopulta renessanssiin. Renessanssin alku voidaan kuitenki ajoittaa jo vuosiin ennen Medicien valtaan nousua, mistä voidaan huomata ettei ole vain yhtä asiaa mikä johti renesanssin syntyyn Firenzessä.

Lähteet:

- Frederik Delouche - Illustrated History of Europe

- 2. Viikkotehtävä

Kilpailu – avain renessanssin taiteen syntyyn

1400–1500-luvuilla Italia oli jakautunut pikku valtioihin. Pienet valtiot luonnollisesti kilpailivat keskenään. Esimerkiksi Rooma, Firenze ja Venetsia mittelivät keskenään paremmuudesta.

Roomassa paavin vallan vahvistumisen myötä katolinen kirkko alkoi sijoittaa taiteeseen. Rappeutunut Rooma haluttiin nostaa uuteen loistoon. Muualla puolestaan erilaiset mahtisuvut, kuten Medicit ja Sfrozat, halusivat prameilla tilaamalla teoksia palatseihinsa ja villoihinsa. Taiteilijoilta odotettiin enemmän ja toinen toistaan hienompia teoksia.

Uskonnollisesta kulttuurista haluttiin erottautua ja antiikin kulttuuri tuotiin tapetille. Humanistisen ihmiskäsityksen (joka juonti juurensa Kreikasta) myötä myös kreikkalaista taidetta alettiin käsitellä uudelleen. Taiteilijat saivat vaikutteita raunioista ja filosofisista teoksista. Mytologiset ja uskonnolliset aiheet tulivat jälleen ajankohtaisiksi taiteessa ja arkkitehtuurissa antiikin elementit toistuivat. Antiikin ihanteen mukaiset alastonfiguurit vallitsivat puolestaan kuvanveistossa. Taiteeseen tuotiin myös hiukan jotain uutta, esimerkiksi geometriaan pohjautuva perspektiivioppi ja uudenlainen värien käyttö (lähinnä värien sekoitus) rikastuttivat taidetta.

Ilman valtioiden välistä kilpailua renessanssin taiteen perintö ei olisi yhtä mittava. Luultavasti myös taitelijat alkoivat kilpailla keskenään, mikä asetti heille uusia tavoitteita ja haasteita.

Lähteet:

Kohi Antti; Palo Hannele; Päivärinta Kimmo; Vihervä Vesa, Forum: Eurooppalainen ihminen, 2005

http://www.kookas.fi/articles/read/1605

http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/renessanssi/varhaisrenessanssin%20kuvataide

http://www.coloria.net/kulttuurit/renessanssi.htm