Borgia-suku ja renessanssin kukoistus

Yksi merkittävistä mahtisuvuista oli myös Espanjan Valenciasta kotoisin oleva aatelinen Borgia-suku. Borgia-suku piti valtaansa Italiassa ja muuallakin Euroopassa. Sukuun kuului paaveja ja ruhtinaita. Borgia-suku rantautui Italian Napoliin Aragonian kuninkaiden mukana 1440-luvulla. Alfonso Borgiasta tuli paavi Callistus III samalla vuosikymmenellä. Suku nousi hetkessä johtavien italialaisten sukujen joukkoon. Borgia-suvusta tuli kirkollisesti ja poliittisesti merkittävä 1400- ja 1500-luvuilla. Rodrigo Borgiasta tuli paavi vuonna 1492 Aleksanteri VI:n nimellä.

Borgia-suku tuli tunnetuksi raa'asta tavastaan raivata vastustajat tieltään, yleensä käyttäen myrkkyä tai tikareita. Cesare Borgia oli yksi tunnetuimmista suvun jäsenistä. Hänestä tuli piispa jo 16-vuotiaana. Kunnian himoista Cesarea epäiltiin useista murhista ja muista rikoksista, mikä ei ollut epätavallista Borgia-suvussa. Vahvistuessaan Borgiat saivat vihollisia toisista mahtisuvuista kuten Medicistä ja Sforzasta. Suku oli myös domikaanimunkki Savonarolan epäsuosiossa.

Borgia-suku rahoitti ja tuki monia kuuluisia taiteilijoita Medici-suvun tapaan. He rahoittivat myös merkittäviä arkkitehtejä. Esimerkiksi Rodrigo Borgia laittoi aluilleen projektin joka tunnetaan nykyisenä Pietarin kirkkona. Borgia-suvulla oli siis suuri merkitys tärkeiden renessanssin aikaisten rakennusten, maalausten ja veistosten synnyssä.

Viikkotehtävän eteneminen

3. Viikkotehtävä on nyt puolessa välissä ja opiskelijoista vain Niitlahti, Lähteenmäki, Kauria, Ahola ja Vesterlund ovat osallistuneet aktiivisesti ko. tehtävään.

Loppuviikosta tulee ilmeisesti vilkas.?!

Muistakaa: 3-4 merkittävää puheenvuoroa ja muutamia kommentteja. Lukekaa kommentteja ja kommentoikaa niitä. Näin syntyy keskustelua.

Opettaja on jättänyt kysymyksiä ja avoimia avatuksia joihin voi tarttua.

PS. Kurssimerkintää ei tule jollei tehtävää ole ohjeistuksen mukaan suoritettu.

Sotia

Kuten jo rutto ilmensi suurien tapahtumien, tuhoisien sellaisten, muuttavan yhteiskuntia, niin yksi tällainen ovat myös sodat. Ristiretkistä olemme saaneet kuulla. Miten ne toivat taloudellisesti Pohjois-Italiaan vaurautta, mutta ottaisin esille yleisen kuvan näistä Pohjois-Italiassa riehuneista sisällissodista. Sodat, kuten jo tiedämme, tuhoavat ja luovat uutta. Synnyttävät uusia suhteita ja leikkaavat toiset suhteet poikki. Venetsia ja Pisa muun muassa olivat laivaliikenteen ehdottomia herroja 1000-luvulta renessanssiajalle ja veivät markkinoille italialaisuutta, sekä renessanssiajattelua kauppaa tehdessä. Myöhemmin Firenzekin liittyi tähän meriteitse laajenemiseen vallattuaan Pisan, mutta lähinnä Firenze oli tärkeämpi mantereen puolella. Firenze taisteli monien ympärysvaltojen kanssa, mutta renessanssin kannalta tärkeimmät taistelut se kävi Milanon kanssa, kunnes Cosimo de' Medici sai pienen hengähdyksen tähän mahdottomaksi käyneeseen sotaan solmiessaan rauhan Milanon Sforza-suvun kanssa. Politiikassa Pohjois-Italiassa tämä sota nähtiin sukujen kesken ja taloudessa Ristiretkien ja pankkien välillä. Näitä kylläkin kutsutaan ennemmin kilpailuksi, mutta sodatkin käydään omien etujen/halujen vuoksi vastustajaa kohtaan.

Medici-suku

Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1400-luvulta 1700-luvulle. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi. Pankkitoiminta oli Medici-suvun vaurauden lähde. Suvun perustaja Giovanni di Bicci de' Medici oli ensimmäisenä mukana pankkitoiminnassa. Pankki-imperiumi olikin yksi aikansa merkittävimmistä. Yhdessä muiden merkittävien pankkiirisukujen kanssa Firenzestä luotiin aikakautensa talouden keskusta. Firenzeä kuitenkin käytännössä hallitsi Medicini-suku vuoteen 1494, kunnes suku karkoitettiin Firenzestä.

Medici-suku oli renessanssin kannalta erittäin tärkeä, koska suku tuki taiteita ja arkkitehtuuria. Voidaan sanoa, että suku oli miltei kaikkien merkittävien taiteilijoiden mesenaatti. Heidän toimintansa ei usein kuitenkaan ollut täysin pyytteetöntä vaan taitelijoita rahoittamalla Medicit pyrkivät viestittämään muille valta-asemaansa. Medici-suvun merkittävimpänä hallitsijana pidetään Lorenzo de' Mediciä, joka rahoittikin aikansa suuria taiteilijoita kuten Botticellia, Leonardo da Vincia ja Michelangeloa. Myös muut Medici-suvun seuraajat tukivat Michelangeloa rahallisesti. Medicit olivat merkittäviä taiteenkeräilijöitä ja heidän kokoelmansa muodostaakin Firenzen Uffizin gallerian rungon. Suvun viimeinen edustaja Anna Maria Louisa de' Medici lahjoitti taidekokoelman Firenzen kaupungille vuonna 1743.

Lähteet:

http://www.firenze.fi/historia.html

http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/matkailu/matkailueurooppa/renessanssin-aarrearkku/1049646

Renessanssin synty ja humanismi

Niin kuin jo aikaisemmin Anni ja Jonna mainitsivat, niin minustakin humanismilla oli suuri merkitys renessanssin syntyyn. Humanismia vauhditti paljon katolisen kirkon vallan mureneminen, jota taas vauhditti minusta erityisesti kirjapainotaito, löytöretket ja sen ajan tiedemiehet. Nämä edellä mainitut asiat avarsivat ja nopeuttivat uudenlaisen maailmankuvan syntyä sekä leviämistä. Tämä uusi maailmankuva taas tuki humanismia. Minusta humanismi oli yksi tärkeimmistä syistä renessanssin syntyä pohdittaessa, sillä se korosti paljon yksilön merkitystä, mikä oli taas ominaista Antiikin Kreikan ihmiskäsitykselle. Renessanssiahan kuitenkin pidetään ajanjaksona, jolloin antiikin kulttuuri heräsi uudelleen loistoonsa.

Firenzen nousu

Renessanssi syntyi Pohjois-Italiassa pimeän keski-ajan jälkeen. Antiikin kulttuuriperintöä alettiin taas ihannoimaan ja se haluttiin herättää henkiin niin taiteessa kuin arkkitehtuurissa. Taidemaalareiden tavoitteena oli nostaa Pohjois-Italia ja sen kulttuuriperintö keski-ajan jälkeiselle kirkon ylivallalle.

Kun antiikin kulttuuriin perehtyneet humanistit alkoivat vapauttaa ajattelua käyttäen hyväkseen vastapainoa kirkon kahlitsemalle maailmankuvalle ja henkiselle elämälle, suosio oli taattu. Oli selvää, että vapaus ja itsenäisyys olivat tavallisen kansan mieleen enemmin kuin valmiiksi määritetyt rutiinit niinkuin keskiajalla.

Ristiretket vaurastastuttivat Pohjois-Italian kaupunkeja, niin myös Firenzeä. Firenzestä tuli kaukokaupan keskus porvareiden rikastuttua ja katoliset opit alkoivat jäädä syrjään. Näiden uusien kauppiaiden ajatukset synnyttivät erilaisen kaupunkikulttuurin. Firenzeläinen porvarisuku Medicit, jotka käytännössä hallitsivat koko Firenzeä, alkoivat suunnitella ja rakentaa itselleen palatseja, jolloin arkkitehtuuri ei enää keskittynyt ainoastaan kirkkoihin ja uskoa korostaviin paikkoihin. Kaupunkikuva alkoi muuttua ja uusia ja aina vaan hienompia palatseja rakennettiin. Lorenzo de' Medici alkoi myös rahoittamaan kilpailun vuoksi erilaisia taidemaalareita ja ennennäkemättömiä vapauksia annettiin. Näin taide sai puhjeta loistoonsa Italiassa. Suuret nimet, kuten Sanro Botticelli ja Michelangelo Buonarotti, saivat vaikutteita hovin taideaarteista.

Rikkaiden sukujen rakentama kaupunkikuva

Minun mielestäni taloudellinen kasvu oli yksi tärkeimmistä tekijöistä 1200-1300 -luvulla, sillä se auttoi tiettyjä sukuja nousemaan voimakkaimmiksi, arvostetuimmiksi ja varakkaimmiksi suvuiksi tuona aikana. Firenzen ulkoinen kuva muuttui 1200-luvulla rikkaimpien sukujen ansiosta. Kaupunkikuvassa näkyi kuuluisia sukulinnojen torneja varakkaiden sukutalojen yllä. Ne olivat linnoituksia, sekä puolustusrakennelmia, sillä aristokraattisuvut taistelivat toisiaan vastaan.