Sotia

Kuten jo rutto ilmensi suurien tapahtumien, tuhoisien sellaisten, muuttavan yhteiskuntia, niin yksi tällainen ovat myös sodat. Ristiretkistä olemme saaneet kuulla. Miten ne toivat taloudellisesti Pohjois-Italiaan vaurautta, mutta ottaisin esille yleisen kuvan näistä Pohjois-Italiassa riehuneista sisällissodista. Sodat, kuten jo tiedämme, tuhoavat ja luovat uutta. Synnyttävät uusia suhteita ja leikkaavat toiset suhteet poikki. Venetsia ja Pisa muun muassa olivat laivaliikenteen ehdottomia herroja 1000-luvulta renessanssiajalle ja veivät markkinoille italialaisuutta, sekä renessanssiajattelua kauppaa tehdessä. Myöhemmin Firenzekin liittyi tähän meriteitse laajenemiseen vallattuaan Pisan, mutta lähinnä Firenze oli tärkeämpi mantereen puolella. Firenze taisteli monien ympärysvaltojen kanssa, mutta renessanssin kannalta tärkeimmät taistelut se kävi Milanon kanssa, kunnes Cosimo de' Medici sai pienen hengähdyksen tähän mahdottomaksi käyneeseen sotaan solmiessaan rauhan Milanon Sforza-suvun kanssa. Politiikassa Pohjois-Italiassa tämä sota nähtiin sukujen kesken ja taloudessa Ristiretkien ja pankkien välillä. Näitä kylläkin kutsutaan ennemmin kilpailuksi, mutta sodatkin käydään omien etujen/halujen vuoksi vastustajaa kohtaan.

Medici-suku

Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1400-luvulta 1700-luvulle. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi. Pankkitoiminta oli Medici-suvun vaurauden lähde. Suvun perustaja Giovanni di Bicci de' Medici oli ensimmäisenä mukana pankkitoiminnassa. Pankki-imperiumi olikin yksi aikansa merkittävimmistä. Yhdessä muiden merkittävien pankkiirisukujen kanssa Firenzestä luotiin aikakautensa talouden keskusta. Firenzeä kuitenkin käytännössä hallitsi Medicini-suku vuoteen 1494, kunnes suku karkoitettiin Firenzestä.

Medici-suku oli renessanssin kannalta erittäin tärkeä, koska suku tuki taiteita ja arkkitehtuuria. Voidaan sanoa, että suku oli miltei kaikkien merkittävien taiteilijoiden mesenaatti. Heidän toimintansa ei usein kuitenkaan ollut täysin pyytteetöntä vaan taitelijoita rahoittamalla Medicit pyrkivät viestittämään muille valta-asemaansa. Medici-suvun merkittävimpänä hallitsijana pidetään Lorenzo de' Mediciä, joka rahoittikin aikansa suuria taiteilijoita kuten Botticellia, Leonardo da Vincia ja Michelangeloa. Myös muut Medici-suvun seuraajat tukivat Michelangeloa rahallisesti. Medicit olivat merkittäviä taiteenkeräilijöitä ja heidän kokoelmansa muodostaakin Firenzen Uffizin gallerian rungon. Suvun viimeinen edustaja Anna Maria Louisa de' Medici lahjoitti taidekokoelman Firenzen kaupungille vuonna 1743.

Lähteet:

http://www.firenze.fi/historia.html

http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/matkailu/matkailueurooppa/renessanssin-aarrearkku/1049646

Renessanssin synty ja humanismi

Niin kuin jo aikaisemmin Anni ja Jonna mainitsivat, niin minustakin humanismilla oli suuri merkitys renessanssin syntyyn. Humanismia vauhditti paljon katolisen kirkon vallan mureneminen, jota taas vauhditti minusta erityisesti kirjapainotaito, löytöretket ja sen ajan tiedemiehet. Nämä edellä mainitut asiat avarsivat ja nopeuttivat uudenlaisen maailmankuvan syntyä sekä leviämistä. Tämä uusi maailmankuva taas tuki humanismia. Minusta humanismi oli yksi tärkeimmistä syistä renessanssin syntyä pohdittaessa, sillä se korosti paljon yksilön merkitystä, mikä oli taas ominaista Antiikin Kreikan ihmiskäsitykselle. Renessanssiahan kuitenkin pidetään ajanjaksona, jolloin antiikin kulttuuri heräsi uudelleen loistoonsa.

Firenzen nousu

Renessanssi syntyi Pohjois-Italiassa pimeän keski-ajan jälkeen. Antiikin kulttuuriperintöä alettiin taas ihannoimaan ja se haluttiin herättää henkiin niin taiteessa kuin arkkitehtuurissa. Taidemaalareiden tavoitteena oli nostaa Pohjois-Italia ja sen kulttuuriperintö keski-ajan jälkeiselle kirkon ylivallalle.

Kun antiikin kulttuuriin perehtyneet humanistit alkoivat vapauttaa ajattelua käyttäen hyväkseen vastapainoa kirkon kahlitsemalle maailmankuvalle ja henkiselle elämälle, suosio oli taattu. Oli selvää, että vapaus ja itsenäisyys olivat tavallisen kansan mieleen enemmin kuin valmiiksi määritetyt rutiinit niinkuin keskiajalla.

Ristiretket vaurastastuttivat Pohjois-Italian kaupunkeja, niin myös Firenzeä. Firenzestä tuli kaukokaupan keskus porvareiden rikastuttua ja katoliset opit alkoivat jäädä syrjään. Näiden uusien kauppiaiden ajatukset synnyttivät erilaisen kaupunkikulttuurin. Firenzeläinen porvarisuku Medicit, jotka käytännössä hallitsivat koko Firenzeä, alkoivat suunnitella ja rakentaa itselleen palatseja, jolloin arkkitehtuuri ei enää keskittynyt ainoastaan kirkkoihin ja uskoa korostaviin paikkoihin. Kaupunkikuva alkoi muuttua ja uusia ja aina vaan hienompia palatseja rakennettiin. Lorenzo de' Medici alkoi myös rahoittamaan kilpailun vuoksi erilaisia taidemaalareita ja ennennäkemättömiä vapauksia annettiin. Näin taide sai puhjeta loistoonsa Italiassa. Suuret nimet, kuten Sanro Botticelli ja Michelangelo Buonarotti, saivat vaikutteita hovin taideaarteista.

Rikkaiden sukujen rakentama kaupunkikuva

Minun mielestäni taloudellinen kasvu oli yksi tärkeimmistä tekijöistä 1200-1300 -luvulla, sillä se auttoi tiettyjä sukuja nousemaan voimakkaimmiksi, arvostetuimmiksi ja varakkaimmiksi suvuiksi tuona aikana. Firenzen ulkoinen kuva muuttui 1200-luvulla rikkaimpien sukujen ansiosta. Kaupunkikuvassa näkyi kuuluisia sukulinnojen torneja varakkaiden sukutalojen yllä. Ne olivat linnoituksia, sekä puolustusrakennelmia, sillä aristokraattisuvut taistelivat toisiaan vastaan.

3. viikkotehtävä hyvässä vauhdissa

OK,

Muutamat opiskelijat ovat päässeet hyvään vauhtiin 3. viikkotehtävässä. Muut mukaan myös heti alkuviikosta. Muistakaa 3-4 kommenttipuheenvuoroa tasaisesti pitkin viikkoa ja lyhyempiä kommentteja. Näin syntyy hyvä keskustelu. Välillä on hyvä lukea lähteitä ja etsiä niitä lisää.

HUOM. Tarkoituksena ei ole kommentoida puheevuorojen tyyliä tai muotoa tms. vaan historiallista painoarvoa ja argumentointia. Myöskään lähteitä ei tarvitse mainita tässä.

PS. Olisiko syötteen artikkeileista näkökulmiksi. ks. esim.

http://timesofindia.indiatimes.com/nri/art-culture/Three-cities-and-one-canvas/articleshow/12146286.cms

Italian osaaminen myös käyttöön vaan rohkeasti...

Raha, raha, raha

Niin kuin olemme jo Jennalta ja Annalta saaneet kuulla, on talous suuri osa renessanssin synnyn syytä. Kilpailu ja ristiretket olivat tuonnin ja viennin politiikkaa, joiden toimivuuden kivijalkana ja tukea antamassa Firenzessä kukoistukseen noussut liikemiesten tuoma pankkitoiminta. Pankkiirit eivät kumminkaan tyytyneet toimimaan vain Pohjois-Italiassa, vaan levittäytyivät yhteistuumin ympäri Eurooppaa, joiden pankkeihin pidettiin kirjeitse tiivistä yhteyttä ja kaksinkertainen kirjanpito piti hyvin riskialttiin työn pystyssä. Panki- ja rahatalouden tuoma vauraus näkyikin Firenzessä sekä yhteisöllisesti että taloudellisesti. 1252 liikkeelle sysättiin tuon aikaiseksi halutummaksi ja vakaimmaksi valuutaksi tullut floriini, josta tuli myös kansainvälisen kaupan valuutta. Yhteisössä Firenzessä taloudellinen menestys synnytti myös uuden aristokraattiluokan. Pohjois-Italian suurporvaristo saattoi ylittää jopa suurimmat feodaaliherrat maalla.

Raha on aina pyörittänyt maailmaa, ja renessanssiajan pankkipolitiikka ei selvästikkään tee suurta poikkeusta.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_historia

http://koulut.etela-karjala.fi/firenze/