8. maaliskuuta 2012
Keskiajan päättymisen merkitys
Renessanssi on yleisesti ottaen ajateltu valoisaksi kaudeksi pimeän keskiajan jälkeen. Koska keskiaika oli länsimäisessä kulttuurissa, erityisesti Italiassa, täysin nimenomaan katolisen kirkon käsissä, oli uusiin ajatuksiin helppo samaistua. Keskiajalla korostettiin yhteisöä ja pelkästään biologisen kehityksen mukaan jokainen ihminen on itsekäs, humanismi ja ajatus omasta itsestään persoonana oli varmasti vapauttavaa. Näin myös muiden uusien ajatusten ja taidesuuntien oli helpompi levitä, koska ihmisten ennakkoluulot ja kapeakatseiset näkemykset keskiajan jälkeen avartuivat.
Yhteiskunnallinen nousu
Italiassa avautuivat uudet, virvoittavat yhteiskunnallisen nousun mahdollisuudet 1000-luvun tienoilla. Barbaarisotien kausi oli mennyt, ja aika oli turvallisempi kuin satoihin vuosiin.
Yritteliäisyys kukoisti kaikkialla ja työn tehoa parannettiin. Hevosten vetokyky moninkertaistui, kun keksittiin länget ja uudet valjaat sekä kavioihin naulattiin rautakengät. Maanviljelys virkosi ja käyttöön otettiin kääntöaura, uusia viljelmiä raivattiin metsiä hakkaamalla ja soita kuivattamalla. Myös vesi- ja tyylimyllyn keksiminen auttoi asiaa. Sadot kasvoivat, ihmiset saivat syödä paremmin ja väestö alkoi lisääntyä.
Läänitysherrojen valta oli murtunut pitkissä taisteluissa, eivätkä he enää hallinneet talonpoikien kasvavia joukkoja, jotka kaipasivat vapaampaa ja parempaa elämää. Monet jättivät maaseudun ja pakenivat herrojen käskyvaltaa kaupunkeihin. Ne vetivät yhä enemmän puoleensa, sillä kirkollisen esivallan alaisuudessa pystyi elämään vapaammin ja tekemään itsenäistä työtä.
Uusia liikkeitä ja työpajoja avattiin, kaupunkien muurit alkoivat nousta ja ne sulkivat sisäänsä uusia alueita. Käsityöt kehittyivät, liikenne ja kauppa voimistuivat, raha tuli kaupan välineeksi. Kaupungin "suljettu", sisäänlämpiävä talous muuttui ja tuli "avoimeksi".
Yritteliäisyys kukoisti kaikkialla ja työn tehoa parannettiin. Hevosten vetokyky moninkertaistui, kun keksittiin länget ja uudet valjaat sekä kavioihin naulattiin rautakengät. Maanviljelys virkosi ja käyttöön otettiin kääntöaura, uusia viljelmiä raivattiin metsiä hakkaamalla ja soita kuivattamalla. Myös vesi- ja tyylimyllyn keksiminen auttoi asiaa. Sadot kasvoivat, ihmiset saivat syödä paremmin ja väestö alkoi lisääntyä.
Läänitysherrojen valta oli murtunut pitkissä taisteluissa, eivätkä he enää hallinneet talonpoikien kasvavia joukkoja, jotka kaipasivat vapaampaa ja parempaa elämää. Monet jättivät maaseudun ja pakenivat herrojen käskyvaltaa kaupunkeihin. Ne vetivät yhä enemmän puoleensa, sillä kirkollisen esivallan alaisuudessa pystyi elämään vapaammin ja tekemään itsenäistä työtä.
Uusia liikkeitä ja työpajoja avattiin, kaupunkien muurit alkoivat nousta ja ne sulkivat sisäänsä uusia alueita. Käsityöt kehittyivät, liikenne ja kauppa voimistuivat, raha tuli kaupan välineeksi. Kaupungin "suljettu", sisäänlämpiävä talous muuttui ja tuli "avoimeksi".
Borgia-suku ja renessanssin kukoistus
Yksi merkittävistä mahtisuvuista oli myös Espanjan Valenciasta kotoisin oleva aatelinen Borgia-suku. Borgia-suku piti valtaansa Italiassa ja muuallakin Euroopassa. Sukuun kuului paaveja ja ruhtinaita. Borgia-suku rantautui Italian Napoliin Aragonian kuninkaiden mukana 1440-luvulla. Alfonso Borgiasta tuli paavi Callistus III samalla vuosikymmenellä. Suku nousi hetkessä johtavien italialaisten sukujen joukkoon. Borgia-suvusta tuli kirkollisesti ja poliittisesti merkittävä 1400- ja 1500-luvuilla. Rodrigo Borgiasta tuli paavi vuonna 1492 Aleksanteri VI:n nimellä.
Borgia-suku tuli tunnetuksi raa'asta tavastaan raivata vastustajat tieltään, yleensä käyttäen myrkkyä tai tikareita. Cesare Borgia oli yksi tunnetuimmista suvun jäsenistä. Hänestä tuli piispa jo 16-vuotiaana. Kunnian himoista Cesarea epäiltiin useista murhista ja muista rikoksista, mikä ei ollut epätavallista Borgia-suvussa. Vahvistuessaan Borgiat saivat vihollisia toisista mahtisuvuista kuten Medicistä ja Sforzasta. Suku oli myös domikaanimunkki Savonarolan epäsuosiossa.
Borgia-suku rahoitti ja tuki monia kuuluisia taiteilijoita Medici-suvun tapaan. He rahoittivat myös merkittäviä arkkitehtejä. Esimerkiksi Rodrigo Borgia laittoi aluilleen projektin joka tunnetaan nykyisenä Pietarin kirkkona. Borgia-suvulla oli siis suuri merkitys tärkeiden renessanssin aikaisten rakennusten, maalausten ja veistosten synnyssä.
Borgia-suku tuli tunnetuksi raa'asta tavastaan raivata vastustajat tieltään, yleensä käyttäen myrkkyä tai tikareita. Cesare Borgia oli yksi tunnetuimmista suvun jäsenistä. Hänestä tuli piispa jo 16-vuotiaana. Kunnian himoista Cesarea epäiltiin useista murhista ja muista rikoksista, mikä ei ollut epätavallista Borgia-suvussa. Vahvistuessaan Borgiat saivat vihollisia toisista mahtisuvuista kuten Medicistä ja Sforzasta. Suku oli myös domikaanimunkki Savonarolan epäsuosiossa.
Borgia-suku rahoitti ja tuki monia kuuluisia taiteilijoita Medici-suvun tapaan. He rahoittivat myös merkittäviä arkkitehtejä. Esimerkiksi Rodrigo Borgia laittoi aluilleen projektin joka tunnetaan nykyisenä Pietarin kirkkona. Borgia-suvulla oli siis suuri merkitys tärkeiden renessanssin aikaisten rakennusten, maalausten ja veistosten synnyssä.
Viikkotehtävän eteneminen
3. Viikkotehtävä on nyt puolessa välissä ja opiskelijoista vain Niitlahti, Lähteenmäki, Kauria, Ahola ja Vesterlund ovat osallistuneet aktiivisesti ko. tehtävään.
Loppuviikosta tulee ilmeisesti vilkas.?!
Muistakaa: 3-4 merkittävää puheenvuoroa ja muutamia kommentteja. Lukekaa kommentteja ja kommentoikaa niitä. Näin syntyy keskustelua.
Opettaja on jättänyt kysymyksiä ja avoimia avatuksia joihin voi tarttua.
PS. Kurssimerkintää ei tule jollei tehtävää ole ohjeistuksen mukaan suoritettu.
Loppuviikosta tulee ilmeisesti vilkas.?!
Muistakaa: 3-4 merkittävää puheenvuoroa ja muutamia kommentteja. Lukekaa kommentteja ja kommentoikaa niitä. Näin syntyy keskustelua.
Opettaja on jättänyt kysymyksiä ja avoimia avatuksia joihin voi tarttua.
PS. Kurssimerkintää ei tule jollei tehtävää ole ohjeistuksen mukaan suoritettu.
7. maaliskuuta 2012
Sotia
Kuten jo rutto ilmensi suurien tapahtumien, tuhoisien
sellaisten, muuttavan yhteiskuntia, niin yksi tällainen ovat myös sodat.
Ristiretkistä olemme saaneet kuulla. Miten ne toivat taloudellisesti
Pohjois-Italiaan vaurautta, mutta ottaisin esille yleisen kuvan näistä
Pohjois-Italiassa riehuneista sisällissodista. Sodat, kuten jo tiedämme,
tuhoavat ja luovat uutta. Synnyttävät uusia suhteita ja leikkaavat toiset
suhteet poikki. Venetsia ja Pisa muun muassa olivat laivaliikenteen ehdottomia
herroja 1000-luvulta renessanssiajalle ja veivät markkinoille italialaisuutta,
sekä renessanssiajattelua kauppaa tehdessä. Myöhemmin Firenzekin liittyi tähän
meriteitse laajenemiseen vallattuaan Pisan, mutta lähinnä Firenze oli tärkeämpi
mantereen puolella. Firenze taisteli monien ympärysvaltojen kanssa, mutta
renessanssin kannalta tärkeimmät taistelut se kävi Milanon kanssa, kunnes Cosimo
de' Medici sai pienen hengähdyksen tähän mahdottomaksi käyneeseen sotaan
solmiessaan rauhan Milanon Sforza-suvun kanssa. Politiikassa Pohjois-Italiassa
tämä sota nähtiin sukujen kesken ja taloudessa Ristiretkien ja pankkien
välillä. Näitä kylläkin kutsutaan ennemmin kilpailuksi, mutta sodatkin käydään
omien etujen/halujen vuoksi vastustajaa kohtaan.
Medici-suku
Medici-suku oli firenzeläinen mahtisuku 1400-luvulta 1700-luvulle. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi. Pankkitoiminta oli Medici-suvun vaurauden lähde. Suvun perustaja Giovanni di Bicci de' Medici oli ensimmäisenä mukana pankkitoiminnassa. Pankki-imperiumi olikin yksi aikansa merkittävimmistä. Yhdessä muiden merkittävien pankkiirisukujen kanssa Firenzestä luotiin aikakautensa talouden keskusta. Firenzeä kuitenkin käytännössä hallitsi Medicini-suku vuoteen 1494, kunnes suku karkoitettiin Firenzestä.
Medici-suku oli renessanssin kannalta erittäin tärkeä, koska suku tuki taiteita ja arkkitehtuuria. Voidaan sanoa, että suku oli miltei kaikkien merkittävien taiteilijoiden mesenaatti. Heidän toimintansa ei usein kuitenkaan ollut täysin pyytteetöntä vaan taitelijoita rahoittamalla Medicit pyrkivät viestittämään muille valta-asemaansa. Medici-suvun merkittävimpänä hallitsijana pidetään Lorenzo de' Mediciä, joka rahoittikin aikansa suuria taiteilijoita kuten Botticellia, Leonardo da Vincia ja Michelangeloa. Myös muut Medici-suvun seuraajat tukivat Michelangeloa rahallisesti. Medicit olivat merkittäviä taiteenkeräilijöitä ja heidän kokoelmansa muodostaakin Firenzen Uffizin gallerian rungon. Suvun viimeinen edustaja Anna Maria Louisa de' Medici lahjoitti taidekokoelman Firenzen kaupungille vuonna 1743.
Lähteet:
6. maaliskuuta 2012
Renessanssin synty ja humanismi
Niin kuin jo aikaisemmin Anni ja Jonna mainitsivat, niin minustakin humanismilla oli suuri merkitys renessanssin syntyyn. Humanismia vauhditti paljon katolisen kirkon vallan mureneminen, jota taas vauhditti minusta erityisesti kirjapainotaito, löytöretket ja sen ajan tiedemiehet. Nämä edellä mainitut asiat avarsivat ja nopeuttivat uudenlaisen maailmankuvan syntyä sekä leviämistä. Tämä uusi maailmankuva taas tuki humanismia. Minusta humanismi oli yksi tärkeimmistä syistä renessanssin syntyä pohdittaessa, sillä se korosti paljon yksilön merkitystä, mikä oli taas ominaista Antiikin Kreikan ihmiskäsitykselle. Renessanssiahan kuitenkin pidetään ajanjaksona, jolloin antiikin kulttuuri heräsi uudelleen loistoonsa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
